Valikko

Vähävaraiset

Mikä maksaa?

Partiolainen kiinnittää huomiota arkisten asioiden arvoon. Mihin rahat tavallisesti kuluvat? Aktiviteettien aikana johtajan tärkeä tehtävä on pitää huoli, ettei kenenkään henkilökohtaista rahankäyttöä aleta arvostella tai ettei kukaan leimaudu vähävaraiseksi.

  • Sudenpennut: Lauma miettii, kuinka arvokkaita erilaiset asiat mielestänne ovat. Jokainen kirjoittaa tai piirtää paperilapuille seuraavat asiat: perhe, koulu, paras kaveri, ruoka, karkit, lääkäri, polkupyörä, kirja, kännykkä, pelikonsoli, luonto, partiohuivi, harrastus, auto, juhlavaatteet, sadetakki. Sitten sudenpentu asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Keksittekö muita asioita, jotka kuuluvat tärkeimpien asioiden joukkoon? Tehtävän jälkeen sudenpentu vertaa omia valintojaan parin valintoihin.
  • Seikkailijat: Joukkue arvioi, miten paljon rahaa kuluu yhden päivän ruokiin. Joukkue kirjoittaa arvionsa muistiin ja menee ylös ja menee ruokakauppaan selvittämään yhdessä kirjoitetun kauppalistan tuotteiden todelliset hinnat. Kauppareissun jälkeen joukkue pohtii, mistä johtuu, että hinta-arvio ei osunut oikeaan. Yllättikö jonkin tietyn tuotteen hinta?
  • Tarpojat: Vartio arvioi, miten paljon rahaa kuluu yhden päivän ruokiin. Vartio kirjoittaa arvionsa muistiin ja menee ruokakauppaan selvittämään yhdessä kirjoitetun kauppalistan tuotteiden todelliset hinnat. Pohditaan, menikö ruokiin enemmän vai vähemmän rahaa kuin oli arvioitu? Yllättikö jonkin tietyn tuotteen hinta? Ryhmästä riippuen johtaja voi herätellä keskustelua myös esimerkiksi vaatteiden tai ravintola-aterioiden hinnoista. Entä mitä maksaisi päivä huvipuistossa tai viikon lomamatka? Hintoja voi tarkistaa verkkokaupasta.
  • Samoajat: Vartio arvioi, miten paljon rahaa kuluu yhden päivän ruokiin. Ryhmä kirjoittaa arvionsa muistiin ja menee ruokakauppaan selvittämään yhdessä kirjoitetun kauppalistan tuotteiden todelliset hinnat. Pohditaan, menikö ruokiin enemmän vai vähemmän rahaa kuin oli arvioitu? Yllättikö jonkin tietyn tuotteen hinta? Samoajat keskustelevat myös esimerkiksi vaatteiden tai ravintola-aterioiden hinnoista. Entä mitä maksaisi päivä huvipuistossa tai viikon lomamatka? Hintoja voi tarkistaa verkkokaupasta. Suomalaisen keskivertopalkka on noin 2500€ kuukaudessa. Mitä kaikkea tuolla summalla pitäisi pystyä maksamaan? (Partio-ohjelma/Samoajat: Laatua elämään – Laatua rahankäyttöön)
  • Vaeltajat: Vaeltaja kokeilee, kuinka paljon pystyy vähentämään kulutustaan viettämällä #kituviikkoa. Vaeltaja vertaa tavallisen viikon ja #kituviikon aikaista rahankäyttöään ja kertoo kokemuksistaan somessa #kituviikko #yhteiseenpartioon. Kuinka vähällä rahalla on mahdollista elää? (Partio-ohjelma/Vaeltajat: Oma talous)

Ojenna auttava kätesi

Partiolainen ilahduttaa niitä, jotka tarvitsevat apuanne. Miten partiolainen voi huomioida ne, joilla ei ole yhtä paljon kuin hänellä itsellään?

  • Sudenpennut: Sudenpennut lahjoittavat  hyväntekeväisyyteen. Jokainen tuo kokoukseen hyväkuntoisen lelun tai vaatteen, jota ei enää itse tarvitse. Tavarat annetaan hyväntekeväisyyteen. Lahjoituksia ottavat vastaan monet järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti, Pelastusarmeija, Fida, UFF ja Hope ry. Sudenpennut pohtivat yhdessä, miksi kannattaa kierrättää eikä heittää vanhoja tavaroita pois. Kuka siitä hyötyy – tavaroiden uudet omistajat, luonto vai kenties jokainen itse? (Partio-ohjelma/Sudenpennut: Yksissä tuumin – Osallistun keräykseen)
  • Seikkailijat: Seikkailijat lahjoittavat hyväntekeväisyyteen. Jokainen tuo kokoukseen hyväkuntoisen lelun tai vaatteen, jota ei enää itse tarvitse. Tavarat annetaan hyväntekeväisyyteen. Lahjoituksia ottavat vastaan monet järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti, Pelastusarmeija, Fida, UFF ja Hope ry. Seikkailijat pohtivat yhdessä, miksi kannattaa kierrättää eikä heittää vanhoja tavaroita pois. Kuka siitä hyötyy – tavaroiden uudet omistajat, luonto vai kenties jokainen itse? (Partio-ohjelma/Seikkailijat: Palvelu – Keräys)
  • Tarpojat: Tarpojat pohtivat ennen aktiviteetin tekemistä, mistä tietää, että ihminen on vähävarainen. Miten vähävaraisuus näkyy maailmassa, Suomessa ja vartion omalla paikkakunnalla? Luotsin tehtävänä on johdatella keskustelua huomioiden, ettei kukaan ryhmässä leimaudu vähävaraiseksi. Keskustelun jälkeen vartio pohtii yhdessä, miten se voisi ansaita rahaa yhteiseen käyttöön. Vartio tekee esimerkiksi jonkin esineen tai  leipomuksen ja myy ne valitsemallaan hinnalla myyjäisissä. Tienatut rahat käytetään yhteiseen hyvään. Miten tienatut rahat saadaan mahdollisimman monen iloksi? Voisiko vartio ostaa jotain yhteiseen käyttöön tai lippukuntalaisten lainattavaksi? Tai riittäisikö summasta lahjoitettavaksi esimerkiksi jonkin hyväntekeväisyysjärjestön keräykseen?
  • Samoajat: Vartio selvittää tai kertaa, mitä partion harrastaminen maksaa. Mitä partion jäsenmaksulla saa? Millainen jäsenmaksu lippukunnalla on ja mitä sillä saa? Mitä kaikki muu (leirit, retket, varusteet) maksaa, kun ne lasketaan yhteen. Entä mistä asioista partiolainen maksaa itse ja mitä lippukunta tai joku muu taho tarjoaa. Mitäs sitten, jos ei rahat riitä? Mistä voi saada tukea partiotoimintaan (lippukunta, piiri, keskusjärjestö, joku muu taho esimerkiksi seurakunta tai kunta). Samoajat miettivät, miten omassa lippukunnassa huomioidaan vähävaraisten osallistuminen toimintaan. Miten vartio itse voisi huomioida erilaisista taloudellisista tilanteista tulevat lapset ja nuoret? Vartio pohtii asiaa esimerkiksi ryhmänjohtajan tai retken ohjelman suunnittelun näkökulmasta. (Partio-ohjelma/Samoajat: Ryhmänohjaajakoulutus – Lippukunnan käytännöt)
  • Vaeltajat: Vartio selvittää tai kertaa, mitä partion harrastaminen maksaa. Mitä partion jäsenmaksulla saa? Millainen jäsenmaksu lippukunnalla on ja mitä sillä saa? Mitä kaikki muu (leirit, retket, varusteet) maksaa, kun ne lasketaan yhteen. Entä mistä asioista partiolainen maksaa itse ja mitä lippukunta tai joku muu taho tarjoaa. Mitäs sitten, jos ei rahat riitä? Mistä voi saada tukea partiotoimintaan (lippukunta, piiri, keskusjärjestö, joku muu taho esimerkiksi seurakunta tai kunta). Vaeltajat miettivät, miten omassa lippukunnassa huomioidaan vähävaraisten osallistuminen toimintaan. Jos lippukunnalla ei vielä ole suunnitelmaa tätä aihetta varten, vartio tekee sen:

– Missä lippukunta ilmoittaa mahdollisista tukimahdollisuuksista tai vapautuksista jäsenmaksuun ja retkimaksuihin liittyen? Kunnan sosiaalitoimi voi tukea alaikäisten harrastamista – mitä lippukunta voi sopia tämän tai muun tahon, esimerkiksi taustayhteisön, kanssa? Vartio tekee suunnitelman ja antaa sen lippukunnan hallitukselle toteutettavaksi.

– Vartio perustaa retkivälinelainaamon, jonka välineet voidaan kerätä vaikkapa johtajiston vanhoista retkeilyvälineistä tai budjetoimalla siihen rahaa lippukunnan budjetista. Retkivälinelainaamo helpottaa vähävaraisten osallistumista retkille, kun sen olemassaolosta tiedotetaan kaikissa retkikirjeissä.

– Vartio tekee lippukunnalle retkikirjepohjan, jota muokataan aina jokaista retkeä varten sopivaksi. Retkikirjepohjassa mainitaan vähävaraisille retkivälinelainaamosta ja ilmoitetaan, että retken johtajalta tai lippukunnanjohtajalta voi anoa vapautusta retkimaksusta. Vaeltajat huolehtivat siitä, että vapautuskäytäntö linjataan  lippukunnan hallituksessa tai johtajaneuvostossa.

  (Partio-ohjelma/Vaeltajat: Lippukunta – Avoin partio)

  • KOKO LIPPUKUNNALLE: Partiolainen osallistuu lippukunnan yhteiseen  tapahtumaan, jonka teema on ”Köyhät ja rikkaat”. Elämä on tuuripeliä. Ihminen ei itse voi vaikuttaa siihen, millaisiin oloihin syntyy. Peli auttaa partiolaista hahmottamaan varallisuuden merkitystä elämään.  Jokaiselle arvotaan pelin ajaksi rooli: mistä maasta on kotoisin ja kuinka paljon on rahaa käytettävissä. Miltä tuntuu olla se, jolla on aina vähemmän kuin muilla? Entä millaista on kuulua kaikkein varallisimpien joukkoon? Sen pääset kokemaan tässä pelissä. Ohjeet tapahtuman järjestämiseen löytyvät liitteestä. (Partio-ohjelma/Seikkailijat: Kehitysyhteistyö – Oikeudenmukaisuus)