Valikko

Samoajat

Metsästä on moneksi. Se tarjoaa toimeentuloa usealla eri tavalla. Metsä tuottaa puuta, sieltä voi kerätä sieniä ja marjoja. Suomessa ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat monia asioita. Metsässä voi myös harrastaa: metsästää, patikoida tai vaikkapa hiihtää. Metsässä on aina uutta nähtävää ja koettavaa. Metsien monimuotoisuus houkuttelee tutkimaan. Näiden aktiviteettien avulla metsä tuleekin hieman tutummaksi!

Partiossa tasapainoinen metsäsuhde ottaa huomioon metsien erilaiset käyttötavat, joihin kuuluvat niin metsien virkistyskäyttö, talouskäyttö kuin myös metsien monimuotoisuuden huomioiminen.

metsakaavio
Teemat: Ekologinen jalanjälkiMetsien monimuotoisuusMetsä virkistyksen lähteenäMetsäala elinkeinona


POHDIMME METSÄSUHDETTAMME:

Alkuharjoitus: Kaikille ikäluokille.

Kesto: Noin 10 minuuttia

  1. Etsikää metsästä tukeva puu, joka tuntuu mukavalta. Jokainen etsii itselleen oman puun. Kokeilkaa lyhyttä ja helppoa läsnäoloharjoitusta
  2. Asettukaa seisomaan selkä puuta vasten.
  3. Suunnatkaa katse alaspäin tai sulkekaa silmänne.
  4. Tuntekaa puu kehoa vasten. Huomaatteko puussa lämpöä tai tuulen aiheuttamaa huojuntaa?
  5. Huokaiskaa lopuksi, hengittäkää syvään. Kaikki ovat tervetulleita metsään!

Lähde: Sirpa Arvonen – Metsämieli

Tämän jälkeen listatkaa ryhmissä asioita, joita metsästä on tullut mieleen. Tämän voi toteuttaa, joko piirtäen tai vain listaamalla asioita. Käyttäkää tätä aktiviteetin pohjana.

Aktiviteetin nimi: Videoterveiset suomalaisesta luonnosta

Kesto: Valmistelu 5-30 minuuttia, kesto 1 tunti / koko retki

Tavoite: Kertoa videon keinoin omasta ja ryhmän metsäsuhteesta. Mikä metsässä kiehtoo? Mikä metsässä puolestaan pelottaa? Tavoitteena on kertoa kavereille sekä tuntemattomille omakohtaisista luontokokemuksista sekä luonnon merkityksestä. Toteutusvinkkien haasteellisuus kasvaa ikäkausien mukaan.

Kuvaus: Retkellä kuvataan videotervehdys tai oikea dokumentti omasta metsäkokemuksestanne. Tavoitteena on kertoa niin kotiväelle kuin tuntemattomillekin siitä mitä metsässä oikein voikaan puuhastella ja mitä metsä teille merkitsee. Videolla voidaan myös osallistua Suomen Metsäyhdistyksen ”Sydänkäpy” –videokilpailuun. Juhlavuoden kunniaksi, saavat metsämme ensimmäisen ikioman elokuvafestivaalinsa: elokuussa 2017 järjestetään Helsingissä SYDÄNKÄPY-metsäelokuvafestivaali, jonka teemana on metsäsuhde. Festivaalien aikana tuodaan esiin se monipuolinen metsäsuhteiden kirjo. Osallistukaa kuvaamallanne videolla kilpailuun. Jakakaa ajatuksenne, kokemuksenne ja kuvanne metsästä somessa: #sydankapy, #suomalainenonni ja tietenkin #partioscout. Laatikaa ikäkausittain video suomalaisesta metsästä aiheella: tämä on yhteinen metsämme. Elokuva voi olla faktaa tai fiktiota, ja se voi olla muodoltaan melkein mitä vain. Se voi olla näyteltyä draamaa, se voi olla dokumentaarista ilmaisua, se voi olla arkisia kokemuksia metsästä.

Muistakaa aina kysyä kaikilta videossa tunnistettavasti esiintyviltä kuvauslupa etukäteen!

Johtajan tehtävä: Avustaa videon suunnittelussa ja järjestää kuvaus.

Toteutusvinkit:

Toteutusvinkki 1: Kuvatkaa video ihmisten erilaisista tavoista käyttää metsää ja suhtautua siihen. Kuinka esimerkiksi metsuri suhtautuisi metsään? Entäpä toimistotyöläinen? Voitte tehdä videon myös englanniksi tai jollain muulla vieraalla kielellä, jotta voitte sen välityksellä kertoa metsästä myös ulkomaiselle partiokaverille.


Metsäretken ekologinen jalanjälki

Partiolaiset jättävät metsään ainoastaan kaksi asiaa: ei mitään ja kiitos. Tämän vuoksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota metsäretken ekologiseen jalanjälkeen ja retkeillä luontoa kunnioittaen.

Teemme tulet ekologisesti ja turvallisesti:

Tulen sytyttäminen on partiolaisille tärkeä perustaito. Tätä on kuitenkin hyvä aina retkillä kerrata ja pohtia myös, miten se vaikuttaa luontoon. Nämä seuraavat aktiviteetit ovat myös erinomaisia harjoituksia partioon tutustujille. Tulentekoon ja tulipaikan valintaan liittyvät perusjutut kannattaa tarkistaa Retkeilyn ABC:sta.

  • Tarkista aina ennen retkeä metsäpalovaroitus!

Minkä takia tulta kannattaa käyttää säästeliäästi? Listatkaa yhdessä erilaisia syitä. Niitä ovat esimerkiksi tulen hiukkaspäästöt, materiaalin puute jne. Voitte käsitellä tulen polttamisen ekologisia vaikutuksia samalla kun harjoittelette käytännön taitoja.

Aktiviteetin nimi: Tulen teossa ei meiltä keinot lopu kesken

Aktiviteetin kesto: 2 tuntia

Aktiviteetin tavoite: Samoaja osaa sytyttää nuotion ilman tulitikkuja erilaisissa olosuhteissa.

Aktiviteetin kuvaus: Sytytän nuotion suurennuslasilla ja auringolla. Samoajat opettelevat sytyttämään nuotion ilman tulitikkuja.

Toteutusvinkki 1: Nuotio voidaan sytyttää esimerkiksi suurennuslasin ja auringon avulla. Entä onnistuuko vartiolta nuotion sytyttäminen kivien avulla tai hankaamalla kahta asiaa toisiaan vasten? Vinkkejä tulentekoon löydät netistä esimerkiksi hakusanoilla “nuotion sytytys ilman tulitikkuja”.


Valmistaudumme retkelle oikein ja huomioimme ympäristön:

Retken jätehuolto on tärkeä osa ekologista retkeilyä ja tuleekin aina huomioida osana retkiä. Roskattomasta retkeilystä lisää Retkeilyn ABC:stä.

Aktiviteetin nimi: Hyödynnän luonnon antimia

Aktiviteetin kesto: 2 tuntia

Aktiviteetin tavoite: Samoaja innostuu hyödyntämään luonnon tarjoamia antimia joko suoraan luonnosta tai itse kasvattaen. Samoaja huomaa, että luonnosta saatava ruoka on lähes ilmaista ja sitä hyödyntäen säästää myös rahaa.

Aktiviteetin kuvaus: Samoaja tutustuu luonnossa kasvaviin ruuaksi käytettäviin kasveihin. Samoaja kalastaa ja opettelee käsittelemään perkaamatonta kalaa. Kannattaa myös tutustua satokausikalenteriin, josta selviää mitkä tuotteet ovat milloinkin sesongissa.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on hankkia tarvittavat välineet ja varmistaa tarvittaessa oppaat retkelle ja ruuan käsittelyyn.

Toteutusvinkki 1: Kertaamme Suomen luonnosta löytyvät syötävät kasvit, sienet ja marjat. Tietoa löytää kirjallisuudesta, esimerkiksi Olli Aulion Suuri retkeilykirja ja Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja. Päiväretken aikana yritämme löytää näitä mahdollisimman montaa eri lajia. Lopuksi järjestämme koemaistiaiset.

Toteutusvinkki 2: Syömme päiväretkellä pääosin luonnosta hankittua ruokaa. Maistelkaa esimerkiksi voikukanlehtisalaattia, koivunlehtiperunamuussia, kuusenkerkkäteetä tai sienikeittoa. Vinkkejä luonnon antimien käyttöön ruuanlaitossa löytyy netistä esimerkiksi hakusanoilla “ruokaa luonnosta” ja kirjallisuudesta Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja.

Toteutusvinkki 3: Kalastamme ongella, virvelillä, katiskalla tai verkoilla. Tunnistamme kalaoppaan avulla kaikki saaliiksi saamamme kalat. Opettelemme suomustamaan, perkaamaan ja fileoimaan kalaa. Jos ette saaneet kalastamalla kalaa tai ette pääse veden äärelle, ostakaa kaupasta käsittelemättömiä ahvenia ja haukia. Kauppaan kannattaa soittaa etukäteen ja sopia kalamyyjän kanssa, että hän jättää teitä varten perkaamattomia kaloja, koska yleensä kaikki kalatiskissä olevat kalat on jo suomustettu ja perattu valmiiksi. Apuja kalastukseen voi kysyä esimerkiksi paikallisilta kalakummeilta. Heitä voi myös pyytää mukaan retkelle.


Metsää monelta kannalta

Metsien monimuotoisuus:

Suomessa arvioidaan elävän noin 50 000 lajia, kun lasketaan yhteen kaikki eläin-, kasvi- ja sienilajit. Näistä noin 20 000 lajia elää metsissä. Metsien monimuotoisuus valkenee parhaiten itse tutkimalla ja kokeilemalla. Tutkiminen aloitetaan helpoista asioista ja siirrytään pikkuhiljaa vaativampiin.

Aktiviteetin nimi: Metsätyyppitutkimus

Kesto: 2 tuntia

Aktiviteetin tavoite: Samoaja kiinnostuu metsien hyvinvoinnista ja tuntee erilaisia metsätyyppejä.

Aktiviteetin kuvaus: Samoajat toteuttavat oman tutkimuksen metsästä ja sen erilaisista ominaisuuksista. Tutkimuksen kautta metsän kenttäkerros tulee tutuksi ja samoajat oivaltavat mitä sellaista metsä kätkee sisäänsä, mitä ei ensi näkemältä huomaa.

Johtajan tehtävä: Johtajan tehtävänä on hankkia tarvittavat välineet etukäteen. Tarvitsette kasvillisuusruutuja, jotka voidaan tehdä aitaverkosta, jonka silmäkoko on 10x10cm, ruudun koko 0,5×0,5m, luuppeja (suurennuslaseja), kasvilajioppaita, puhelimet tutkimusalueen kuvaamiseen, alueen kartta (löytyy netistä Kansalaisen karttapaikasta!), sekä muistiinpanovälineet.

Toteutusvinkki 1: Aluksi jakaannutaan 3-4 hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa kartan josta valitaan paikka. Ryhmät tutkivat karttaa hetken ja tämän jälkeen kertovat johtajalle minkä tyyppistä kasvillisuutta siellä saattaisi olla. Minkälainen paikka voisi olla: onko se kostea/kuiva, matala/korkea, valoisa/varjoisa? Kirjataan tämä ylös. Seuraavaksi etsitään maastosta oma paikka. Kun paikka on löytynyt, tehdään muistiinpanot siitä minkälaiselta paikka näyttää. Tässä voi olla kuinka luova haluaa! Seuraavaksi kartoitetaan maasto kasvillisuusruutujen avulla. Kuten oikeakin tieteellinen tutkimus, myös nyt tutkimus suoritetaan satunnaisten otosten avulla ja otoksia täytyy olla useampia luotettavien tulosten saamiseksi. Otos eli tutkittava piste on tässä tutkimuksessa yksi kasvillisuusruutu. Riippuen paikkojen läheisyydestä voidaan tehdä ainakin 2–4 ruutua kultakin tutkittavalta alueelta. Huomioikaa ainakin seuraavat asiat: paikalla esiintyvien lajien lehden muoto, koko, paksuus. Kirjatkaa havainnot ylös. Kasvillisuusruudun tavoitteet: pohja- ja kenttäkerroksen kasvilajien tunnistaminen sekä päätellä kasvillisuuden avulla, mitkä tekijät vaikuttavat kasvien esiintymiseen (lehden koko, vahapinta, esiintyvät lajit ja niiden runsaus). Jos tuntuu vaikealta niin ei huolta, tärkeintä on vain yrittää tunnistaa mahdollisimman monta asiaa ruudussa ja miettiä tällä perusteella minkälainen kasvupaikka on. Yksinkertaisimmillaan kasvupaikat voidaan luokitella reheväksi, keskireheväksi sekä karuksi.  Ottakaa kuvat jokaisesta kasvillisuusruudusta! Lopuksi kun tutkimus on valmis, palataan lähtöpaikkaan ja esitellään tulokset muille.

——————

Aktiviteetin nimi: Tunnen luontoa

Aktiviteetin tavoite: Samoaja tunnistaa luonnossa liikkuessaan vastaan tulevia eläimiä ja niiden jättämiä jälkiä, eri lintulajeja, erilaisia kasveja ja puita, kaloja sekä hyönteisiä.

Aktiviteetin kuvaus: Samoaja opettelee tunnistamaan, tai kertaa jo oppimiaan, suomalaisesta luonnosta löytyviä eläimiä, lintuja, kasveja, puita, sieniä, kaloja ja hyönteisiä.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on hankkia asiantunteva opas tai opaskirjoja, joista voi varmistaa tunnistukset. Aktiviteetista voidaan tehdä myös useampi toteutusvinkki.

Toteutusvinkki 1: Etsimme erilaisia hyönteisiä ja toukkia esimerkiksi kivien alta, lahoista puista ja sammaleen alta. Yritämme joko tunnistaa hyönteiset jo luonnossa tai poimimme hyönteisiä esimerkiksi pilttipurkkeihin ja tunnistamme ne kololla hyönteisoppaan tai internetin avulla.

Toteutusvinkki 2: Keräämme luonnosta eri puulajien lehtiä tai kaarnapaloja. Teemme puunäytteistä tarpojille puulajitunnistustehtävän, jossa tarpojien tulee tunnistaa puulaji sen lehden tai kaarnan perusteella. Tunnistustehtävän jälkeen käymme tarpojien kanssa yhdessä läpi oikeat vastaukset. Sopikaa tehtävän tekemisestä yhdessä tarpojaluotsin kanssa. Muistakaa, että elävästä puusta ei saa irrottaa kaarnaa.


Metsä virkistyksen lähteenä:

Metsät rauhoittavat, virkistävät sekä motivoivat. On tärkeää, että jokainen löytää oman tapansa nauttia metsästä. Nämä aktiviteetit tarjoavat virikkeitä metsästä nauttimiseen.

Aktiviteetin nimi: Suunnistus ja kartat

Aktiviteetin kuvaus: Samoaja harjoittelee suunnistamista erilaisissa olosuhteissa ja erilaisissa tilanteissa.

Aktiviteetin tavoite: Samoaja kehittää omia suunnistustaitojaan ja rohkaistuu haastamaan itsensä suunnistamalla oman mukavuusalueensa ulkopuolella.

Kesto: 2 tuntia

Toteutusvinkki 1: Harjoitelkaa kartan lukemista ja suunnan ottamista retkipaikan lähimaastossa. Aluksi voidaan harjoitella suunnan ottamista kahden näkyvän paikan välillä ja pikkuhiljaa lisätä vaikeustasoa.

Toteutusvinkki 2: Karttamerkkibingo.

Piiretään paperille yhdeksän ruudun bingoruudukko ja kirjoitetaan johtajan sanelemat yhdeksän karttamerkkiä mielivaltaiseen järjestykseen ruutuihin. Osallistujien bingoruudukot ovat tietenkin erilaisissa järjestyksissä. Selvästi rajatulle maastoalueelle kiinnitetään puihin kortteja, joista jokaiseen on piirretty jokin yhdeksästä karttamerkistä. Saatuaan lähtömerkin osallistujat lähtevät etsimään karttamerkkejä maastoalueelta ja löydettyään karttamerkin ruksaavat oikean ruudun bingokortistaan. Kun bingorivi on täynnä, saavutaan johtajan luo näyttämään kortti. Leikkiä jatketaan kunnes ruudukko on täynnä.

Toteutusvinkki 3: Karttamerkkiviesti

Tarvitaan pahvikortteja, joissa toiselle puolelle on piiretty karttamerkki ja toiselle puolelle on kirjoitettu jonkun muun korteissa esiintyvän karttamerkin nimi. Kaikki joukkueet tarvitsevat samanlaisen sarjan kortteja. Viestiä voi pelata joko kilpailuna usean joukkueen kesken tai ainostaan yhden joukkueen voimin.

Ryhmä jaetaan joukkueiksi. Asetetaan kortit sopivan etäisyyden päähän joukkueista siten, että piirretyt karttamerkit ovat päällepäin. Joukkueen ensimmäinen hakee yhden kortin ja tuo sen seuraavalla. Toinen lukee kääntöpuolelle kirjoitetun karttamerkin nimen ja hakee sen kortin, jossa kyseinen merkki on. Kun kaikki kortit on haettu, on viesti päättynyt. Se joukkue joka hakee ensin kaikki kortit voittaa.

Toteutusvinkki 3: Suunnistan yöllä yksin tai parin kanssa. Harjoitelkaa suunnistusta retkipaikan lähimaastossa.

Toteutusvinkki 4: Mikäli retkipaikan lähistöltä löytyy geokätköjä, on se hyvä tapa harjoitella suunnistusta ja elektronisten laitteiden käyttöä. Lisävinkkejä täältä: http://www.geokätköt.fi


Metsäala elinkeinona:

Metsiä hyödyntämällä saadaan monenlaisia raaka-aineita erilaisiin arkipäivän tuotteisiin. Metsäala tarjoaa myös elinkeinon monille suomalaisille. Seuraavien aktiviteettien avulla tutustutaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen.

Tutustutaan erilaisiin metsäammatteihin.

Yrittäkää saada retkelle mukaan metsäalan ammattilainen, jotta hän voi esitellä teille mitä kaikkea juuri hänen ammattiinsa kuuluu. Hyviä paikkoja etsiä ammattilaista ovat esimerkiksi partiolaisten vanhemmat tai Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöt. Voitte myös ottaa yhteyttä paikalliseen Metsänhoitoyhdistykseen tai metsäalan yritysten alueellisen puun ostajaan. He ohjaavat partiolaisia mielellään tutustumaan metsäkoneisiin tai metsätöihin! Metsäammattilainen voi myös auttaa retken toteutuksessa.

Erilaisia metsäammatteja: Metsäkoneenkuljettaja, puunostaja, ympäristöpäällikkö, tutkija, sahatyöntekijä, puutavara-auton kuljettaja, puuseppä, hankintajohtaja, metsäneuvoja, huonekalupuuseppä, myyntiassistentti, metsäkoordinaattori, biologi, tiedottaja, metsäenergiapäällikkö. Kuvauksia erilaisista ammateista löytyy esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n esitteestä.

Aktiviteetin nimi: Safety first

Aktiviteetin kesto: 30 minuuttia – 1 tunti

Tavoite: Samoajat ymmärtävät turvallisuuden metsätöissä ja osaavat toimia turvallisesti erilaisten välineiden kanssa.

Toteutusvinkki 1: Tutustukaa metsurin käyttämiin suojavarusteisiin. Kuinka moni on tehnyt metsätöitä tai puuhommia kotona? Miksi metsuri tarvitsee näin paljon suojavarusteita. Tutustukaa tämän jälkeen kokeneemman henkilön johdolla moottorisahan tai muiden välineiden turvalliseen käyttöön. Aktiviteetin puitteissa voidaan suorittaa myös esimerkiksi puutalkoot retkipaikalla tai lippukunnan kämpällä. Muistakaa turvallisuus! Turvallisuuteen voi tutustua etukäteen muun muassa vaikkapa UPM Silvestan videoiden avulla.


Metsän kiertokulku:

Tutustutaan metsän kiertokulkuun ja erilaisiin metsiin. Miten talousmetsä eroaa luonnontilaisesta metsästä? Opitaan myös metsien mittausta ja määritellään retkialueen puuston määrä. Lisäksi tutustutaan erilaisiin metsien mittauksessa käytettäviin työvälineisiin.

Samoajat:

Aktiviteetin nimi: Tee-se-itse relaskooppi!

Kesto: noin 1,5 tuntia

Aktiviteetin tavoite: Samoajat tutustuvat relaskooppiin ja opettelavat tekemään itse sellaisen.

Aktiviteetin kuvaus: Rakennetaan relaskooppi kierrätysmateriaaleista. Relaskooppi on puiden määrän mittaamisessa käytetty apuväline. Relaskoopin avulla voidaan laskea helposti, kuinka monta puuta metsässä on hehtaarilla.

Toteutusvinkki 1: Relaskoopin voi valmistaa itse leikkaamalla reilun tulitikkuaskin kokoisen kappaleen taloussaksilla esimerkiksi alumiinisestä juomatölkistä tai maitopurkista ja leikkaamalla lätkään noin 10 millimetriä leveän hahlon ja reiän narulle. Seuraavaksi tulee mitata hahlon tarkka leveys ja kertoa hahlon leveys viidelläkymmenellä. Ota noin 60 senttiä pitkä narun pätkä ja sido sen toiseen päähän solmu. Vedä naru relaskoopin reiästä. Tee toinen solmu aikaisemman kertolaskun ”hahlon leveys x 50” etäisyyden päähän relaskoopistasi. Sinulla on nyt valmis relaskooppi, pidä mitatessa solmua silmän alla ja narua kireällä. Relaskoopin reunat kannattaa taittaa kaksinkerroin relaskoopin rungon vahvistamiseksi sekä sormien suojelemiseksi teräviltä kulmilta.

Toteutusvinkki 2: Mitatkaa relaskoopin avulla puuston pohjapinta-ala. Vinkkejä löytyy esimerkiksi tästä videosta. Relaskoopin käyttöä voi harjoitella myös Relasphone mobiiliapplikaatiolla (Android ja iOS).

Toteutusvinkki 3: Samoajat voivat johtajaharjoituksena opettaa relaskoopin tekoa tarpojille. Tähän on hyvä yhdistää myös metsän mittaukseen liittyvä aktiviteetti.


Metsästä tuotteita:

Metsiä hyödynnetään erilaisten tuotteiden valmistukseen. Metsä kuitenkin muutakin kuin puuta. Tutustutaan erilaisiin metsistä saataviin hyödykkeisiin ja ennen kaikkea siitä mistä ne alun perin tulevat.

Aktiviteetin nimi: Puunjalostus tutuksi

Aktiviteetin kesto: 2 tuntia

Tavoite: Samoajat oppivat puuraaka-aineen ominaisuuksista ja tekevät oman tuotteen.

Aktiviteetin kuvaus: Samoajat miettivät etukäteen mitä tarvikkeita retkellä tarvitaan. Valitaan yksi retkellä olennainen tarvike, joka toteutetaan kädentaitorastina retkellä. Haastavuus valitaan ryhmän kokemuksen perusteella.

Johtajan tehtävä: Hankkia tarvittava puumateriaali ja työvälineet. Vaihtoehtoisesti huolehtia, että luonnonmateriaalit kerätään jokamiehenoikeuksia kunnioittaen.

Toteutusvinkki 1: Retkellä ruokailuvälineiden ja ruuanlaittoon käytettävien tavaroiden säilytys on aina ongelma. Miettikää ratkaisu säilytysongelmaan ja toteuttakaa se retkellä.

Toteutusvinkki 2: Minkälaisilla välineillä teflontrangiaa kannattaa käyttää? Suunnitelkaa keittoväline, joka sopii teflonpinnalle ja toteuttakaa se retkellä.

Toteutusvinkki 3: Ideoikaa oma retkellä tarvittava tuote ja toteuttakaa se.