Tarpoja elää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Valikko

Kestävä kehitys

Tavoite: Tarpoja elää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Kuvaus:

Tarpoja tutustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Hän opettelee tekemään omassa elinympäristössään sellaisia valintoja, jotka edistävät periaatteiden toteutumista.

Toteutus ja tavoitteet

Pakolliset: Pakollinen
Paikka: kolo muu
Taitoalueet: Arkielämän taidot Luonnonsuojelu Ympäristö
Kesto: 2 h
Kasvatustavoitteet: Vastuu elinympäristöstä
Johtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja tutustuttaa tarpojat kestävän kehityksen periaatteisiin. Tärkeää on, että hän toimii itse esimerkkinä. Vartionjohtaja valmistelee aktiviteetit ja kannustaa tarpojia tiedon etsinnässä, vaikka se saattaakin tuntua tarpojista tylsältä. Luotsin tehtävä: Luotsin tehtävänä on esittää tarpojille kyseenalaistavia kysymyksiä ja sitä kautta auttaa heitä huomaamaan omien valintojen merkitys yhteiskunnalle.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Kaupunki -tarppo

Rinnakkaiset

Vinkit

Järjestys: Uusimmat

Ekotehobingo. Jokainen tarpoja tarvitsee palan ruutupaperia, johon hän piirtää neljä kertaa neljä (4x4) ruudukon. Seuraavaksi jokainen kirjoittaa ruudukkoon numerot 1 - 16. Jokaiseen ruutuun tulee yksi numero. Numeroita ei tule laittaa järjestykseen, mutta silti on hyvä aloittaa ykkösestä ja edetä järjestyksessä kunnes kaikki numerot on kirjoitettuna. Ja sitten vaan bingoamaan. Johtaja laittaa vastaukset alla olevat vastaukset näkyviin esimerkiksi fläpille tai vastaavalle. Jokaiseen kysyttyyn kysymykseen löytyy näistä vaihtoehdoista yksi sopiva vastaus, jonka numeron jokainen rastittaa paperistaan. Johtaja kysyy yhden kysymyksen listasta kerrallaan ja pyytää samalla pelaajia rastittamaan vastauksen numeron omasta bingoruudukostaan. Tarpoja, joka ensimmäiseksi saa vaaka- tai pystysuoran tai kulmasta kulmaan ulottuvan rivin, huutaa BINGO ja on voittaja. Usein bingoa kannattaa jatkaa niin kauan, että noin 3 - 5 tarpojaa on saanut bingon. Tämä bingo sopii myös hyvin aikaisemmin opittujen asioiden kertaamiseen.  Ekotehobingon kysymykset:

Miten muuten voit saada CD-levyn kuunneltavaksi kuin ostamalla omaksi? (5. Lainaamalla)
Fillaristasi irtosi pari pinnaa, kun kaaduit. Joutaako koko pyörä romuraudaksi vai onko olemassa joku ekotehokkaampi vaihtoehto? (16. Korjaaminen)
Kirjasto on ekotehokasta yhteiskäyttöä parhaimmillaan. Montako omaa kirjaa yksi kirjaston kirja vastaa? (9. Noin 60)
Mikä on ekotehokkaampi vaihtoehto kertakäyttöiselle juomapullolle? (15. Uudelleen käytettävä versio)
Ekotehokkuus = enemmän hyvinvointia, vähemmillä… (6. Luonnonvaroilla)
Jäte on luonnonvarojen tuhlausta, ja sitä ei ekotehokkaassa maailmassa tulisi syntyä lainkaan. Kuinka monta kiloa vuodessa tuotamme nykyään kotitalousjätettä per nuppi? (10. Noin 300)
Miten muuten voit saada elokuvan kotiin katsottavaksi kuin ostamalla omaksi? (13. Vuokraamalla)
Mikä on autoa ja mopoakin nopeampi ja ekotehokkaampi kulkuväline kaupunkien keskustoissa alle seitsemän kilometrin matkoilla? (3. Polkupyörä)
Mikä on ekotehokkaampi vaihtoehto maapallon toisella puolella valmistetuille tuotteille? (11.Lähituotanto)
Montako kiloa jokaista suomalaista kohti maassamme kulutetaan luonnonvaroja joka päivä? (7. Noin 240)
Yksi tärkeä ekotehokkuuden kriteeri. (14. Kestävyys)
Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon luonnonvaroja elämiseen kuin me teollisuusmaiden asukkaat, montako maapalloa tarvitsisimme ihmiskunnan tarpeiden täyttämiseen? (2. Noin 4)
MIPS kuvaa tuotteen ekologista taakkaa. MIPS pienenee ja tuotteen ekotehokkuus lisääntyy, kun tuotteen käyttökertojen määrä… (8. Kasvaa)
Millaiseen pyyhkeeseen ekotehokas pyyhkii kätensä paperipyyhkeen sijaan? (1. Kankaiseen)
Liikuntaharrastuksessa suurin ekologinen taakka aiheutuu yleensä… (12. Matkoista)
Mikä on roskista parempi paikka pieneksi jääneelle puserolle? (4. Kirpputori)

Ekotehobingon vastaukset

Kankaiseen
Noin 4
Polkupyörä
Kirpputori
Lainaamalla
Luonnonvaroilla
Noin 240
Kasvaa
Noin 60
Noin 300
Lähituotanto
Matkoista
Vuokraamalla
Kestävyys
Uudelleen käytettävä versio
Korjaaminen

Näppärä johtaja tekee bingosta maastopeliversion. Lähde: www05.turku.fi/ekoteho/opettaja/biologia.htm

8.4.2017

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maailmaa. Vartio jakautuu pareihin tai pieniin ryhmiin. Jokainen pari tai ryhmä valitsee maan eri puolilta maapalloa ja tutustuu sen maan kansalaisen elämään ja ilmastonmuutoksen vaikutukseen siihen. Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi lähteä hakemaan joko maan, tai suurten kaupunkien kautta. Sopivia paikkoja ovat esimerkiksi Rovaniemi, Kiribati, Mali, New Orleans, Detroit, Grönlanti, Peking, Bangladesh, Lontoo, Nepal, Tansania, Australia, Brasilia. Tarpojat hakevat internetistä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri maissa ja soveltavat sitä kehittämiinsä kuvitteellisiin henkilöhahmoihin.

Henkilöt voidaan esitellä esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

Henkilötiedot: nimi, ikä ja asuinkunta
Etsitään netistä kuva kyseisen maalaisesta henkilöstä, jonka varaan henkilöhahmo rakennetaan tai piirretään henkilön kuva itse.
Miten ilmastonmuutos on vaikuttanut henkilön elinympäristöön?
Mikä on henkilön ammatti? Miten ilmastonmuutos on vaikuttanut hänen toimeentuloonsa ja hyvinvointiinsa?
Miten henkilö on toiminut ilmastonmuutokset pysäyttämiseksi?

Iltahiljentymisessä tarpojat voivat pohtia, miten he pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan kunkin kuvitteellisen hahmon elämään. Miten esimerkiksi omat vaateostokset vaikuttavat intialaisen nuoren elämään?

16.2.2017

Tulevaisuudenkuvia. Johtaja haastaa tarpojat visioimaan mahdollisia tulevaisuudenkuvia ja miettimään, mitkä niistä ovat toivottavia ja epätoivottavia. Johtaja valmistelee etukäteen provosoivia, johonkin muutokseen tähtääviä kysymyksiä. Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi Mitä hyvää tai huonoa voisi tapahtua, jos yksinkertaista elämää ja vähäistä kulutusta alettaisiin arvostaa enemmän kuin materiaalista vaurautta? Mitä hyvää tai huonoa voisi tapahtua, jos dinvoiman tai fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian lähteenä luovuttaisiin? Mitä hyvää tai huonoa voisi tapahtua, jos Reilusta kaupasta tulisi yleisin ulkomaankaupan muoto? Mitä hyvää tai huonoa voisi tapahtua, jos jokainen olisi käytännössä vastuussa tuottamiensa jätteiden käsittelystä?

Kysymykset kirjataan lapuille, jotka kiinnitetään seinälle. Tarpojat kirjaavat vastauksensa valkoisille lapuille ja ne kootaan ryhmitellysti kysymysten alle. Jokainen tarpoja saa vihreitä ja punaisia lappuja, joille he kirjaavat eri vastausvaihtoehtojen kohdalle punaisiin lappuihin syitä, miksi seuraus ei olisi hyvä tai toivottava ja vihreisiin lappuihin syitä, miksi seuraus olisi hyvä tai toivottava. Lopuksi vartio laittavat alkuperäiset muutosesitykset vielä tärkeysjärjestykseen.

Iltahiljentymisessä vartio voi vielä pohtia, miksi mielipiteet eivät aina näy käytännön toiminnassa? Vartio voi keskustella niin sanotusta vapaamatkustajan ongelmasta: siitä miksi ihmiset haluavat toki nauttia puhtaasta ympäristöstä, mutta eivät aina ole valmiita tekemään itse sen eteen paljonkaan.

Tarvikkeet: seinätilaa, valkoista, punaista ja vihreää paperia, kyniä sekä teippiä tai sinitarraa

Lähde: ilmasto.org

16.2.2017

Vartio tutustuu oman kunnan ilmastopäästöihin ja selvittää mistä ne syntyvät (www.co2-raportti.fi). Minkälaista teollisuutta kotipaikkakunnalla esimerkiksi on tai miten maanviljely vaikuttaa päästöihin? Vartio pohtii, mikä olisi hyvä tapa vähentää oman kotikunnan päästöjä?

Kun vartio on muodostanut oman perustellun kantansa tai näkökulman kotikunnan tilanteen parantamiseksi, se etsii konkreettisia vaikuttamisen paikkoja ja miettii kunnallisen vaikuttamisen keinoja. Vartio voi esimerkiksi käydä lobbaamassa päättäjiä, laatia valtuustoaloitteen tai julkaista kannanoton paikallislehdessä. Lähde: ilmasto.org

16.2.2017

Tarpojat tutustuvat YK:n globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Syyskuussa 2015 YK:n yleiskokouksessa allekirjoitettiin uudet globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ns. sustainable development goals (SDG) ja mukana tavoitteiden toteutumisessa on koko maailma ja siihen ovat sitoutuneita kaikki YK:n 193 jäsenvaltiota. Tavoitteita on yhteensä 17 ja ne kattavat laajasti kaikki elämän osa-alueet ja tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Keskeistä tavoitteissa on saavuttaa parempi maailma meille kaikille kestävän kehityksen keinoin. Myös partion maailmanjärjestöt osallistuivat tavoitteiden tekemiseen kommentointivaiheessa. Tavoitteet löytyvät esimerkiksi Suomen YK-liiton sivuilta, josta ne voi tulostaa julisteina vaikkapa kolon seinälle.

Tarpojat tutustuvat tavoitteisiin joko tulosteina tai nettisivuilla. Tarpojat voivat esitellä ne toinen toisilleen esimerkiksi pantomiimien tai pienten näytelmien avulla. Kun kaikki 17 tavoitetta on esitelty, tarpojat pohtivat seuraavia kysymyksiä: Mitä tarkoittaa kestävä kehitys? Mitä osa-alueita siihen kuuluu? Miten kestävä kehitys näkyy omassa elämässäsi? Mikä on tavoitteiden tarkoitus ja päämäärä? Kenelle tavoitteet kuuluvat?

Keskustelun jälkeen jokainen valitsee viisi itselleen tärkeintä tavoitetta. Mitkä tavoitteet nousivat esille ja miksi? Entä mitä maailma, Suomi ja jokainen itse voit tehdä tavoitteiden eteen?

Tarpojat voivat myös jakautua pareihin tai pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmää valitsee yhden tai muutaman tavoitteen ja pohtii, mitä se oikein tarkoittaa käytännössä. Ryhmät ottavat kännykkäkameralla kuvan, joka kuvastaa tavoitetta. Parit esittelevät kuvat perusteluineen muille. Kuvat kannattaa myös tulostaa kolon seinälle tai tehdä niistä oma tavoitekansio.

YK:n globaaleista kestävän kehityksen vuosituhattavoitteista voidaan myös väitellä. Toinen osapuoli on sitä mieltä, että kestävän kehityksen tavoitteet kuuluvat kaikille ja ovat tärkeitä ja toinen joukkue ei pidä niitä tärkeinä. Kolon eteen laitetaan kaksi tuolia, joille asettuu yksi henkilö molemmista joukkueista. Debatti voi alkaa. Omat väitteet pitää pystyä perustelemaan. Väittelijät vaihtuvat lennosta, jolloin joku toinen omasta joukkueesta hyppää aina tilalle, kun tuli on tyhjä. Näin väittely pysyy elävänä ja dynaamisena. Vartio voi lopuksi miettiä yhdessä mihin lopputulemaan tultiin.

16.2.2017

Tällä hetkellä Suomessa ihmisillä on suuret mahdollisuudet kuluttaa ja käyttää haluamiaan tuotteita, sillä ne ovat lähes kaikkien saatavilla. Tähän liittyy kuitenkin yksi ongelma: Jos kaikki ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, yksi maapallo ei riitä vaan tarvittaisiin viisi maapalloa.

Tarpojat pohtivat, mitä muutoksia tai kehitystä Suomessa on tapahtunut omien isovanhempien lapsuuden jälkeen. Vartio voi kutsua omia isovanhempiaan kertomaan menneistä ajoista. Mitä asioita on nyt enemmän saatavilla? Miten kierrätys hoidettiin aikaisemmin? Mistä ihmiset saivat eri tuotteita? Tarpojat haastattelevat omia isovanhempiaan, vanhempiaan tai lippukunnan vanhimpia ja selvittävät, pitivätkö heidän pohdintansa paikkaansa. Mitä esimerkiksi roskille tehtiin haastateltavien lapsuudessa?

16.2.2017

Lisää vinkki

Lisää liite