Tarpoja huomaa, että myös kaupungissa on paljon luontoa ja ymmärtää sillä olevan tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnissa ja kaupungin viihtyvyydessä.

Valikko

Suhde ympäristöön: Kaupunkiluonto lähellä

Tavoite: Tarpoja huomaa, että myös kaupungissa on paljon luontoa ja ymmärtää sillä olevan tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnissa ja kaupungin viihtyvyydessä.

Kuvaus:

Vartio tekee kävelyretken kololta lähikaupunkiin ja tekee siellä havaintoja ympäröivästä luonnosta.

Toteutus ja tavoitteet

Pakolliset: Ei pakollinen
Paikka: kaupunki
Taitoalueet: Luonnontuntemus Metsä
Kesto: 2 h
Kasvatustavoitteet: Luontosuhde
Johtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja ohjaa kävelyretken ja avustaa tarpojia havainnoinnissa. Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa aktiviteetin käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Kaupunki -tarppo

Rinnakkaiset

Vinkit

Järjestys: Uusimmat

Elämää torilla. Vartio ottaa mukaansa kasvi- ja eläinkirjan tai toimivan nettiyhteyden ja suuntaa kaupungin torille. Kuinka monta eri lajia torilta löytyy? Esimerkiksi erilaisia kasvilajeja voi löytyä torikivetyksen koloista lukuisia.

16.2.2017

Naturewatch kaupunkiluonto. WWF on koostanut hyvän tehtäväpaketin kaupunkiluonnon tarkasteluun. Ne löytyvät osoitteesta http://wwf.fi/mediabank/5034.pdf

16.2.2017

Hiukset lähtevät päästä. Vartio menee tuuliseen paikkaan tarkkailemaan tuulen vaikutuksia kasvillisuuteen ja mittaamaan tuulen voimakkuutta. Mukaan tarvitaan tuulimittari. Kaupungissa on usein paikkoja, joihin tuuli kerääntyy. Esimerkiksi pitkillä kaduilla tuulen ilmavirtaus tiivistyy ja kiihtyy. Vartio pohtii tuulisella paikalla, mitä haittaa ja mitä hyötyä tuulesta voi olla alueen kasvillisuudelle. Se mittaa tuulen nopeuden vähintään kolmessa eri paikkaa. Mikä aiheuttaa tuulisuuden näissä paikoissa?

16.2.2017

Kaupunkilajien tarpeet. WWF:n kaupunkilajien tarpeet -tehtäviä voidaan käyttää kävelyretkellä havainnoinnin tukena. Mitkä lajit viihtyvät hyvin kaupungissa tai havainnoidussa kaupunginosassa?

Vartionjohtaja voi tulostaa oheisen listan tarpojille mukaan retkelle. Tarpojat laittavat rastin ruutuun, jos he retken aikana näkevät lajinimen perässä lueteltuja asioita.

kettu: luola pesäpaikaksi, nisäkkäitä ravinnoksi

rusakko: avoimia niittyjä, ravinnoksi heinää ja ohutta puun kuorta

orava: havumetsää, ravinnoksi siemeniä ja marjoja, pesätarpeiksi risuja, sammalta ja naavaa

siili: rehevää heinikkoa, lehti- tai risukasoja pesäpaikaksi, ravinnoksi hyönteistoukkia

naakka: rakennuksia pesäpaikoiksi, suuria puita koko parven oleskeluun ja yöpymiseen

varpunen: avointa maastoa, tiheitä pensaita suojapaikaksi ja sopivia koloja pesäpaikaksi

sinisorsa: vettä, suojaisa pesimäpaikka, ravinnoksi vesikasveja tai heinää

fasaani: niittyä, hoitamattomia pihoja, kuusia yöpymispaikaksi, lintujen ruokintapaikka

varpushaukka: rauhallista metsää pesimiseen, pikkulintuja ravinnoksi

16.2.2017

Villieläimet stadissa. Monet luonnossa elävät lajit eksyvät nykypäivänä välillä myös kaupunkiin. Vartioi merkitsee muistiin kävelyretkellään havaittuja eläinten elinympäristöjä. Minkälaisia eläimiä ja kasveja kaupunkiympäristössä viihtyy? Kuuluisa esimerkki lähivuosilta on Helsingissä asusteleva Bubi-huuhkaja. Katsojat ja pelaajat kokivat jänniä hetkiä eräässä Suomen ja Belgian jalkapallomaaottelussa Helsingin olympiastadionilla. Kesken pelin stadionilla majaa pitävä huuhkaja lennähti kentälle. Se istuskeli Belgian maalin ylärimalla ja tarkkaili menoa reviirillään, kunnes nousi siivilleen ja katosi tummenevaan yöhön. Mitkä eläimet kuuluvat kaupunkiympäristöön ja mitkä eivät? Miksi?

16.2.2017

Lisää vinkki

Lisää liite