Tarpoja tuntee suomalaisen metsän luonteenomaisia piirteitä. Hän tunnistaa erilaisia metsätyyppejä. Tarpoja osaa liikkua metsässä turvallisesti ja tutkia metsäluontoa.

Valikko

Suhde ympäristöön: Erilaiset maastot ja maisemat

Tavoite: Tarpoja tuntee suomalaisen metsän luonteenomaisia piirteitä. Hän tunnistaa erilaisia metsätyyppejä. Tarpoja osaa liikkua metsässä turvallisesti ja tutkia metsäluontoa.

Kuvaus:

Tarpojavartio liikkuu erilaisissa metsissä ja tunnistaa erilaisia metsätyyppejä.

Toteutus ja tavoitteet

Pakolliset: Ei pakollinen
Paikka: metsä retki
Taitoalueet: Luonnonsuojelu Metsä
Kesto: 1-2 tuntia
Kasvatustavoitteet: Luontosuhde
Johtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja huolehtii siitä, että aktiviteetti tulee tehdyksi sopivassa yhteydessä. Sitä ei välttämättä kannata tehdä yksikseen, vaan se kannattaa yhdistää esimerkiksi harjoitusvaellusaktiviteettiin ja vaikka partiotaitokilpailuihin, joihin vartio osallistuu. Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa suunnittelussa. Luotsi voi ottaa yhteyttä esimerkiksi paikalliseen Metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistyksillä on yhtenä tehtävänä tarjota myös neuvontapalveluita. Lasten ja nuorten metsätietämyksen lisääminen on myös tärkeässä roolissa. Metsänhoitoyhdistyksen edustajat auttavat usein mielellään partioryhmiä.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Selviytyminen -tarppo

Rinnakkaiset

Vinkit

Järjestys: Uusimmat

Kuntosali metsässä. Vartio suunnittelee lähimaastoon kuntokierroksen, jossa pysähdytään erilaisiin metsäpaikkoihin tekemään erilaisia lihaskuntoliikkeitä. Vartio valitsee mahdollisimman erilaisia paikkoja suorituksille. Lihaskuntoliikkeet voivat olla esimerkiksi painojen nostelua (kivet, puut), vatsalihaksia (puu tukena), leuan vetoa (oksilla) ja niin edelleen. Vain mielikuvitus on rajana. Kuntokierroksen aluksi tarpojat verryttelevät nostamalla luonnosta löytämiään keppejä tai risuja reisiltä poikittain pään yläpuolelle. Vartio valitsee matkan varrelle vähintään yhden ison kiven, vanhan puun sekä puron. Matkan varrella voi testata samalla tasapainon: jokainen seisoo yhdellä jalalla vähintään minuutin ajan. Haastetta tähän saadaan tekemällä se puunrungolla tai kannon nokassa. Ei hätää jos se ei onnistu, tasapainoharjoittelua voi tehdä esimerkiksi juurakkoisella polulla. Suuren puun runkoa vasten vartio voi tehdä punnerruksia. Kallion reunalla voidaan tehdä vatsalihaksia. Vartionjohtajan tehtävänä on huolehtia, että vartio ei unohda nauttia myös metsän näkymistä matkalla. Metsäkuntosalin painoina toimivat tietenkin puunrungot sekä kivet. Talvella syvä lumihanki tarjoaa kuntopolulle myös astetta suuremman haasteen.

3.1.2017

Puun korkeuden mittaus. Tarpojat arvioivat ja mittaavat pareittain vähintään viiden puun korkeuden. Vartio arvioi ensin ensin kuinka kaukana on seistävä, jotta puu ei kaatuessaan osuisi. Tämän jälkeen vartio mittaa puun pituuden kepin avulla. Mittaamisessa kannattaa käyttää suoraa keppiä, joka on hieman käsivartta pidempi.

Ohjeet:

Aseta kepin yläpää poskeen kiinni silmän alle. Pidä keppi vaakatasossa. Ota kepistä niin etäältä kiinni kuin käsivarsi suorana yletät. Pidä tästä kohdasta kiinni koko ajan! Käännä keppi pystyyn käsivarsi suorana.
Siirry pään asentoa muuttamatta etäisyydelle, jossa puu näyttää olevan kepin mittainen. Pidä keppi koko ajan pystysuorassa ja käsivarsi suorana. Kun puun latva on kepin yläpään tasalla ja tyvi kepin alapäässä peukalosi kohdalla, olet puun korkeuden etäisyydellä puusta. Liikuta vain silmiä ylös ja alas puun tyven ja latvan välillä, sillä niskan asennon muutos aiheuttaa virhettä.
Mittaa askelilla (askelpari) etäisyytesi puusta. Tämä etäisyys on sama kuin puun pituus.

3.1.2017

Metsätyyppien tunnistaminen retkellä. Vartio tunnistaa metsätyyppejä retkellä lähimetsässä tai lähiretkeilykohteessa. Vartio voi tehdä tutkimusta kirjaamalla ylös havaintoja metsän pohja-, kenttä-, pensas- ja puukerroksesta ja näiden perustella tehdä lopputuloksen metsätyypistä.

3.1.2017

Metsätyyppien tunnistaminen kololla. Vartio voi tutustua metsätyyppeihin ensin kololla pöydän ääressä hankkimalla tietoa eri metsätyypeistä tai esimerkiksi askartelemalla tai pelaamalla metsätyyppeihin liittyviä pelejä. Näin vartio oppii tietämään, millaista kasvillisuutta eri metsätyypeissä tavataan. Vartio selvittää kirjoista tai netistä, millaista kasvustoa missäkin metsätyypissä tavataan. Se askartelee tiedon perusteella pelikortit ja opettelee tunnistamaan teoriassa metsätyyppejä pelin avulla. Vartio voi tehdä esimerkiksi muistipelin: kun pelissä saa parin, saa kortit omakseen jos tietää, minkä metsätyypin tyypillisiä kasveja korttien kuvissa olevat kasvit ovat. Vartio voi myös tehdä pelin hullunkuristen perheiden tyyliin: pelaaja saa perheen, eli metsätyypin, kun saa käteensä metsätyypin tyypilliset lajit pohja-, kenttä-, pensas- ja puukerroksesta.

3.1.2017

Lisää vinkki

Lisää liite