Vaeltaja on 18–22-vuotias nuori. Vaeltajat ovat aloittamassa henkilökohtaisen elämänsä hallintaa, ja monilla onkin suuria, itseään koskevia päätöksiä tehtävänään.

Valikko

Vaeltajat

Sisällys:

Sanasto
Vaeltajaikäinen nuori
Vaeltajien kasvatustavoitteet
Partiomenetelmä vaeltajaikäkaudessa
Lupaus ja ihanteet
Vaeltajaikäkauden symboliikka
Vaeltajaikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen
Luotsin rooli vaeltajaikäkaudessa
Partio-ohjelma vaeltajissa
Ohjelman toteuttaminen

Vaeltaja on 18–22-vuotias nuori. Vaeltajat ovat aloittamassa henkilökohtaisen elämänsä hallintaa, ja monilla onkin suuria, itseään koskevia päätöksiä tehtävänään. Vaikka kaverit ja kaveripiiri ovat tärkeitä, ei heidän vaikutuksensa vaeltajan päätöksiin ole enää niin selvää kuin murrosiässä. Vaeltajalla on usein selvä halu löytää oma elämäntapansa. Vaeltaja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja ottaa vastuuta. Hän haluaa mennä yhdessä kohti uusia haasteita. Nämä ikäkauden tarpeet ja rajoitteet on huomioitu vaeltajaohjelmassa.

Vaeltajien partio-ohjelma kestää viisi vuotta. Ohjelma on jokaisella vaeltajalla yksilöllinen. Vaeltajaohjelma koostuu 37 rastista, jotka pohjautuvat vaeltajien kasvatustavoitteisiin. Vaeltaja tekee ikäkauden aikana 4 pakollista rastia ja lopuista rasteista vähintään 33 aktiviteettia, yhden jokaisesta eri aihealueesta. Vaeltajaikäkausi alkaa Tervetuloa vaeltajaksi -rastilla, jonka aikana tehdään Suomi-projekti. Ikäkausi päättyy ulkomaan projektiin ja siirtymään aikuiseksi.  Jokaisen vaeltajan omasta ohjelmasta rakennetaan vaelluskartta. Tavoitteena on luoda vaelluskartta omien tavoitteiden pohjalta. Kartalle vaeltaja jakaa yhdessä luotsin kanssa aktiviteetit nousujohteisesti viidelle vuodelle.

Jokaisella vaeltajalla on tärkeää olla aikuinen henkilökohtainen tuki ja esikuva eli luotsi. Luotsilla voi olla samanaikaisesti useampia luotsattavia, mutta tuen on oltava jokaiselle vaeltajalle henkilökohtaista. Selvimmin tämä tuki ja ohjaus näkyvät luonnollisesti vaelluskartan ja toimintakausien suunnittelussa, mutta sinulla, luotsilla, on tärkeä rooli koko vaeltajuuden ajan.

Luotsi ei ole vaeltajien vartionjohtaja, vaan vaeltajat toimivat projektien myötä vaihtuvissa vartioissa ja itsenäisesti. Luotsin tehtävänä on tuntea vaeltajien partio-ohjelma ja opastaa vaeltajia sen käytössä sekä ohjata heitä huomaamaan ohjelman tuomat mahdollisuudet. Luotsi auttaa vaeltajaa tunnistamaan oppimaansa ja huolehtii siitä, että vaeltaja saa lippukunnassa tarvitsemansa tuen.

Vaeltajien luotsaaminen ei ole helppoa. Vaeltajalle on osattava antaa tilaa, mutta samalla on osattava olla saatavilla. Luotsin tehtävänä on myös osaltaan kannustaa jatkamaan partiotoimintaa vielä vaeltajuuden jälkeenkin tai auttaa vaeltajaa löytämään muita paikkoja rakentaa parempaa maailmaa.

Sanasto

Takaisin ylös

Aikuinen

Yli 22-vuotias partiolainen, joka mahdollistaa nuorempien partiolaisten toiminnan. Hän voi olla vaeltajaikäkauden läpikäynyt tai aikuisiällä partioon liittynyt.

Aktiviteetti

Aktiviteetti on konkreettinen tekeminen partio-ohjelmassa. Aktiviteetit on koottu rasteihin. Aktiviteetti voi olla lyhytkestoinen yhdessä partiokokouksessa toteutettava tehtävä tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoisempi, jopa useita kuukausia kestävä projektiluonteinen tehtävä. Aktiviteetti sisältää aina suunnittelun, tekemisen ja purun.

Ikäkausivastaava, vastaava luotsi

Ikäkausivastaava on koko vaeltajaikäkaudesta lippukunnassa vastaava aikuinen, joka tuntee lippukunnan vaeltajien tilannetta, tukee heidän luotsejaan sekä auttaa järjestämään ikäkauden toimintaa lippukunnan tai alueen vaeltajien kesken. Ikäkausivastaava on yli 22-vuotias ikäkausivastaavan koulutuksen suorittanut partiojohtaja. Vastaavalla tulee olla ymmärrystä ikäkausitoiminnasta vastuuikäkautensa osalta ja kykyä tukea vaeltajia ja luotseja näiden pesteissä. Mikäli lippukunnassa on vain yksi vaeltaja tai vaeltajavartio, voivat ikäkausivastaava ja vaeltajaluotsi olla yksi ja sama henkilö. Sama johtaja voi toimia tarvittaessa useammankin ikäkauden ikäkausivastaavana, jolloin kyseessä ovat erilliset pestit.

Kuksa

Kuksa on keskusjärjestön jäsenrekisteriohjelma, jonka kautta ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista ja jonne merkitään tehdyt aktiviteetit. Kuksaan voi kirjata myös vartion toimintasuunnitelman ja vaeltajan pestin.

Pakollinen rasti

Pakollisilla rasteilla tarkoitetaan niitä vaeltajaohjelman aktiviteettikokonaisuuksia, jotka jokainen vaeltaja tekee kokonaan viiden vuoden aikana. Pakollisia rasteja ovat Tervetuloa vaeltajaksi, Partiojohtajaperuskurssi, Ulkomaanprojekti ja Aikuisteen..

Pillinaru

Vaeltajien pillinarun väri on ruskea, kunnes vaeltaja on käynyt partiojohtaja-peruskurssin. Partiojohtajien pillinarun väri on valkoinen.

Päätösseremonia

Päätösseremonia on ikäkauden päätöstapahtuma vaeltajaikäkauden suorittaneille, jossa vaeltaja siirtyy vaeltajuudesta aikuisuuteen. Päätösseremonian jälkeen vaeltaja ei enää kuulu partiokasvatuksen kohderyhmään, vaan hän on itse partion mahdollistaja nuoremmilleen.

Päätösmerkki

Vaeltaja saa metallisen päätösmerkin, kun hän päättää vaeltajaikäkauden. Saadakseen päätösmerkin, vaeltajan on pitänyt tehdä kaikki neljä pakollista rastia sekä vähintään 15 muuta rastia. Päätösmerkki kiinnitetään partiopaidan vasempaan taskuun. Vaeltajaikäkauden päätösmerkki korvaa aiempien ikäkausien päätösmerkit ja sitä käytetään paidassa yhdessä koulutusmerkkien kanssa.

Siirtymä

Siirtymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä luoda ja ylläpitää perinteitä, jolla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen. Vaeltajien siirtymää aikuisuuteen kutsutaan päätösseremoniaksi.

Suomi-projekti

Vaeltajalle pakollinen aktiviteettikokonaisuus, jonka tavoitteena on ryhmäyttää uusi vaeltajavartio yhteisen projektikokemuksen kautta. Projektissa tutustutaan kotimaahan ja pyritään sisäistämään, mitä vaeltajuus on. Projekti toteutetaan vaeltajaikäkauden alussa.

Suunnanotto

Luotsi järjestää vaeltajan kanssa vähintään kerran vuodessa keskustelutilanteen, jossa arvioidaan vaelluskartan ja vaeltajan tavoitteiden toteutumista sekä tarkennetaan tai muokataan vaelluskarttaa seuraavaa toiminkautta varten.

Toteutusvinkki

Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki, jotta aktiviteetin tavoitteet saavutetaan.

Ulkomaanprojekti

Ulkomaanprojekti on vaeltajalle pakollinen ja haastava aktiviteettikokonaisuus, jonka tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltaja on tutustunut partiotoimintaan ja vieraaseen kulttuuriin valitsemassaan maassa. Vaeltaja pystyy kommunikoimaan ja selviää vartionsa kanssa vieraassa kulttuurissa sekä laajentaa omaa maailmankuvaansa. Vaeltaja osallistuu projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ulkomaanprojekti toteutetaan vaeltajaikäkauden loppuvaiheessa.

Vaelluskartta

Vaelluskartta on vaeltajalle itselleen tehty henkilökohtainen kehittymissuunnitelma koko ikäkauden ajalle. Vaelluskarttaa päivitetään yhdessä luotsin kanssa kartan suunnanotoissa vähintään kerran vuodessa.

Vaeltajaluotsi

Luotsi on vaeltajan tukena ja ohjaajana toimiva aikuinen partiolainen. Vaeltajaluotsi tukee vaeltajaa koko ikäkauden ajan. Luotsi tukee vaeltajan kehittymistä ja ohjaa henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman eli vaelluskartan tekemistä ja toteutumista.

Vaeltajalupaus

Kaikki vaeltajat antavat vaeltajalupauksen vaeltajaikäkauden alussa. Lupauksessa luvataan itselle konkreettisesti sitoutua partion arvoihin.

Vaeltajatapahtuma

Vaeltajatapahtuma on vaeltajille suunnattu ohjelmatapahtuma, jonka piiri vuosittain järjestää. Tapahtumia järjestetään myös valtakunnallisesti vuosittain. Vaeltajatapahtuma edistää vaeltajaikäisten verkostoitumista ja antaa vaeltajille mahdollisuuden olla osallistujina järjestämisen sijaan.

Vartio

Vaeltajaikäkaudessa vartiot voidaan muodostaa kulloisenkin projektin ja kiinnostuksen kohteen mukaan tai ne voivat olla pysyvämpiä. Vartion koko riippuu paljolti projektista – toimivan ryhmän koko on yleensä 3-5 vaeltajaa. Vartio voidaan tarvittaessa koota myös alueen, piirin tai opiskelupaikkakunnan vaeltajista.

Vartionjohtaja

Vartionjohtajan tehtävänkuva on erilainen eri ikäkausissa. Vaeltajaikäkaudessa vartionjohtaja toimii tilanteesta riippuen joko projektin vetäjänä, tehtävien jakajana tai muiden kannustajana. Vartionjohtajan pesti ei ole pysyvä, vaan se voi vaihdella projektista toiseen.

Vertaisjohtaja

Vaeltajat johtavat omaa vartiotaan ja toimivat siten vertaisjohtajina. Vertaisjohtajalla yleisesti tarkoitetaan johdettaviensa kanssa samanikäistä johtajaa. Katso myös Vartionjohtaja.

Vaeltajaikäinen nuori

Takaisin ylös

Vaeltaja on 18–22–vuotias nuori tai nuori aikuinen, jonka nuoruusiän biologinen kehitys on jo ohi. Aikuiseksi kasvaminen ja psyykkinen sopeutuminen ovat parhaillaan menossa. Vaeltajat ovat aloittamassa henkilökohtaisen elämänsä hallintaa, ja monilla onkin suuria, itseään koskevia päätöksiä tehtävänään. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi ammatinvalinta, seurustelusuhteet sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen. Näitä päätöksiä tehdessä vaeltajan käsitys oman elämänsä hallinnasta ja vastuu siitä alkavat muotoutua. Vaikka kaverit ja kaveripiiri ovat tärkeitä, ei heidän vaikutuksensa vaeltajan päätöksiin ole enää niin selvää kuin murrosiässä. Vaeltajalla on usein selvä halu löytää oma elämäntapansa. Tarve tähän ilmenee, kun omat tiedot ja kokemukset lisääntyvät. Päätöksenteon tueksi vaeltaja tarvitsee kuitenkin aikuisen tukea ja kokemusperäistä tietoa. Vaeltaja pyrkii myös tietoisesti arvioimaan aikuisen mielipiteitä ja arvoja suhteessa erilaisiin asioihin.

Maailmankuva

Vaeltaja alkaa tiedostaa yhteiskunnallisten asioiden ja päätöksenteon merkitystä. Hänelle on syntymässä niihin liittyen myös omia mielipiteitä. Vaeltaja kykenee myös arvioimaan omien vanhempiensa taustaa rakentavammin kuin aiemmin. Hän osaa suhtautua erilaisuuteen ja eri suuntauksiin neutraalimmin kuin murrosiässä, ilman räiskyviä mielipiteiden ilmauksia. Vaeltajan maailmankuva alkaa niin ikään avautua ja rakentua. Vaeltaja alkaa tiedostaa itsensä ja oman paikan löytämisen yhteiskunnassa.

Vaeltaja haluaa tehdä asioita yhdessä muiden kanssa, ottaa vastuuta ja kohdata uusia haasteita. Vaeltajan toiminta on pitkäjänteistä ja laaja-alaista. Hän etsii uusia haasteita ja niiden myötä haluaa ottaa vastuuta muista sekä oppia tukemaan nuorempiaan ja myös oman ikäkautensa nuoria. Johtamistavat ja johtamisen erityiset kysymykset, kuten ongelmatilanteet ja erityistä taitotietoa vaativat tilanteet, tulevat yhä useammin arvioiduiksi.

Ihmissuhteet

Vaeltajan käsitys seurustelusta ja parisuhteesta alkaa muodostua selvemmäksi, vaikka omakohtaista kokemusta saattaakin puuttua. Seurustelu voi olla myös hyvin keskeisellä sijalla nuoren elämässä ja ohjata näin ollen hänen päätöksentekoaan. Tällöin aikuisen tuki on erityisen tärkeää, koska nuorelta puuttuu kokemusta päätösten mukanaan tuomista vastuista ja pitkäkantoisista seurauksista.

Vaeltajalle on tärkeää tehdä itse päätöksiä elämästään ja sen kehittymisestä. Tästä huolimatta aikuisen tuki on edelleen tärkeää. Tätä tukea haetaan ikäkauden ulkopuolella olevalta aikuiselta, omilta vanhemmilta ja muilta aikuisilta, jotka vaikuttavat nuoren elämään.

Vaeltaja partiossa kohderyhmänä

Partio-ohjelma tarjoaa vaeltajalle monenlaista toimintaa sekä yksilönä että ryhmässä. Yksilön omat tehtävät, kuten johtajuus ja projektit, täydentävät oman vaeltajavartion toimintaa. Erityisen tärkeää on tuntea vastuuta omista ja vartion tekemisistä. Uudet haasteet ovat toimintaa edistävä voima, ja itse tekeminen, oman tekemisen arviointi ja sen kehittäminen ovat olennainen osa toimintaa. Vaeltajien toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Projektityön oppiminen ja sen arviointi sekä yksilönä että ryhmänä antavat valmiuksia aikuisuuteen ja työelämään.

Vaeltajille järjestetään erilaisia tapahtumia sekä piirin että keskusjärjestön puolesta. Myös lippukunnat voivat järjestää omia tapahtumia. Vaeltajan oma aktiivisuus on ensisijaista tapahtumiin osallistumisessa ja aktiviteettien tekemisessä. Vaeltajan tulee osata jakaa ajankäyttönsä niin, että hän pystyy osallistumaan itseään kiinnostavaan partiotoimintaan, tekemään omaa partiokivaa sekä kehittämään itseään. Vaeltajan ei siis tule olla ainoastaan toteuttajan ja tekijän roolissa. Vaeltajille suunnatun ohjelman on tarkoitus olla monipuolista, mielenkiintoista ja kehittävää jo pidempäänkin partiossa olleille. Samalla ohjelma ei kuitenkaan rajaa pois uusia, ehkä vaeltajaiässä partiotoimintansa aloittavia.

Vaeltajille suunnattu ohjelma on joustavaa ja tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia. Toiminnassa onkin tärkeää laatia kullekin vaeltajalle hänelle sopiva vaelluskartta eli kehittämissuunnitelma. Vaelluskarttaan merkitään vaeltajan tavoitteet, ja se tehdään yhdessä luotsin kanssa. Omien tavoitteiden toteutumisen arviointi on osa kasvamista vaeltajana.

Vaeltaja rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Luotsin kannattaa rohkeasti kannustaa vaeltajia lähtemään maailmalle, lippukunnan ulkopuolelle toteuttamaan erilaisia projekteja. Viimeistään viimeisenä vaeltajavuotena kukin vaeltaja toteuttaa ulkomaanprojektin, mutta jo sitä ennen vaeltajalla on mahdollisuuksia osallistua erilaisiin partioprojekteihin ja -tapahtumiin niin piirissä, keskusjärjestössä kuin kansainvälisestikin. Lisäksi vaeltaja voi osallistua toisten järjestöjen toimintaan aktiivisesti.

Vaeltamista lippukunnan ulkopuolella helpottavat huomattavasti erilaiset kontaktit. Vaeltaja voi lähteä rakentamaan kontakteja oman lippukunnan jo olemassa olevien kontaktien pohjalta tai osallistumalla rohkeasti erilaisiin tapahtumiin. Kansainvälisiä kontakteja on mahdollista luoda esimerkiksi piirin tai keskusjärjestön kautta tai osallistumalla kansainväliselle leirille. Keskusjärjestön kansainvälisyyskoordinaattori osaa auttaa yhteystietojen etsinnässä. Partiojärjestöillä on eri puolilla maailmaa partiokoteja ja partiokeskuksia. Myös partion ulkopuolisten kontaktien luominen on mahdollista. Yhteydessä voi olla esimerkiksi kohdemaassa oleviin nuorisojärjestöihin. Vaeltajan ja luotsin kannattaa jutella yhdessä kontaktien luomisesta ja ylläpitämisestä sekä erilaisista toimintamahdollisuuksista lippukunnan ulkopuolella.

Vaeltajien kasvatustavoitteet

Takaisin ylös

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Ne kertovat, miten kasvatustavoitteet näkyvät kyseisessä ikäkaudessa ja kuvaavat sen tavoitetason, joka ikäkauden aikana pyritään saavuttamaan. Luotsin tehtävänä on tutustua kasvatustavoitteisiin pystyäkseen tukemaan vaeltajaa niiden viitoittamalla tiellä.

Vaeltajien kasvatustavoitteet perustuvat hyvin pitkälti siihen, että vaeltaja on valveutunut ja vastuuntuntoinen nuori. Hänen elämäntapansa on hänen oman arvopohjansa mukainen. Vaeltaja tekee itse omat valintansa ja kantaa niistä myös vastuun.

Vaeltajien kasvatustavoitteet kuvaavat mitä vaeltajaohjelman tekemisen aikana on tarkoitus oppia ja miten vaeltajan on tarkoitus kasvaa kohti aikuisuutta. Ne kuvaavat vaeltajaikäkauden  kasvuhaasteen ja sen, mitä partio voi tähän tarjota. Vaeltajien kasvatustavoitteet ovat jatkumoa nuorempien ikäkausien kasvatustavoitteille. Kasvatustavoitteet toimivat partio-ohjelman aktiviteettien perustana. Osa kasvatustavoitteissa toteutuu tietyissä aktiviteeteissa, toiset puolestaan näkyvät kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa, kuten esimerkiksi ikäkauden johtamisessa tai yleisemmissä toimintatavoissa, kuten ryhmässä toimimisen tai erilaisissa ympäristöissä toimimisen avulla.

Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet

Suhde itseen

Elämänhallinta – terveys, turvallisuus, aika, sitoumukset
  • Pärjää itsenäisesti elämässä.
  • Valitsee terveyttä edistävän elämäntavan.
  • Tiedostaa olevansa esimerkkinä elämäntavoillaan.
  • Osaa sanoa ei ja huolehtii omasta jaksamisestaan.
  • Osaa täysi-ikäisen ihmisen vastuullisen päihteiden käytön.
  • Osaa ennakoida tilanteita ja tapahtumien kulkua ja varautua vaaratilanteiden varalta.
  • Oivaltaa, että on viime kädessä vastuussa itseään ja elinympäristöään koskevista asioista.
Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen
  • Tunnistaa asenteitaan.
  • Asettuu omaan aikuiseen seksuaalisuuteensa ja ymmärtää antaa tarvittavan rauhan ja tuen toisessa kehitysvaiheessa oleville.
  • Kartuttaa tietoaan, taitoaan ja tahtoaan tehdä asioita.
  • Osaa asettaa itselleen realistisia tavoitteita.
  • Uskaltaa laittaa itsensä likoon
Maailmankatsomus
  • Oma maailmankatsomus näyttäytyy käytännön toimintana.
  • Oma tapa ja halu harjoittaa uskontoa löytyy.
  • Tuntee partion arvopohjan.
  • Huomaa oikean ja väärän suhteellisuuden.
  • Käsitys oikeasta ja väärästä näkyy omassa toiminnassa.

Suhden toisiin ihmisiin

Ihmisyyden arvostaminen
  • Arvostaa ihmistä ja ihmisyyttä, vaikkei hyväksy kaikkia toisen tekoja, mielipiteitä tai arvoja.
Rehtiys
  • Ylläpitää omaa ihmissuhdeverkostoaan rehtiyden ja toisten huomioon ottamisen hengessä tunnistaen myös omat tarpeensa.
  • Suoraselkäinen elämäntapa kaikilla tasoilla lähiyhteisöstä alkaen.

Suhde yhteiskuntaan

Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen
  • Tunnistaa itselleen tyypillisen tavan olla ryhmän jäsenenä ja johtajana sekä kehittää niitä.
  • Haluaa ja kykenee olemaan itse mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin.
  • Uskaltaa sitoutua itselleen sopiviin projekteihin tai pesteihin.
”Johonkin kuuluminen”, sitoutuminen
  • Sitoutuu yhteisöjensä arvoihin. Haluaa rakentaa yhteiskuntaa omalla panoksellaan.

Suhde ympäristöön

Luontosuhde
    • Ymmärtää luontokokemusten elämyksellisen merkityksen.

li>

Vastuu elinympäristöstä
  • Ymmärtää toimintansa ja valintojensa merkitykset ympäristön kannalta myös globaalisti ja pitkällä tähtäimellä.

Partiomenetelmä vaeltajaikäkaudessa

Takaisin ylös

Partiomenetelmä kertoo miten partiossa toimitaan. Partiomenetelmä tekee partiosta partion. Kaikkien osa-alueiden ei tarvitse toteutua kaiken aikaa, mutta niiden tulee olla läsnä toiminnan kokonaisuudessa. Toimimalla partiomenetelmän keinoin päästään partion päämäärään.

 

partiomenetelmä_kuva2

Sitoutuminen partion arvoihin

Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin.

Vaeltaja on sisäistänyt partion arvot osaksi omaa elämäänsä. Hän käyttää niitä päätöstensä ja tekemistensä pohjana. Vaeltaja siirtää partion arvoja nuoremmille partiolaisille.

Symboliikka

Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmäänsä, lippukuntaansa sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen.

Vaeltaja käyttää symboliikkaa toiminnassaan. Vaeltajavartio niin lippukunnassa kuin projektissakin voi kehittää omaa symboliikkaa ryhmälle sopivalla tavalla. Vaeltajalle symboliikka luo yhteishenkeä ja se on keino tehdä ryhmästä yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Symboliikka voi sisältää esimerkiksi merkkejä, värejä, rituaaleja, sanallisia tunnuksia tai ulkoisia merkkejä; siis kaikkea sitä mikä tekee partiosta partion näköistä.

Uusia symboleja luotaessa on tärkeää kehittää tarinat niiden taustalle.  On myös muistettava, että symboliikan tulee kytkeä vaeltajat osaksi kansainvälistä partioliikettä. Vaeltajaluotsin tehtävänä on huolehtia, että symboliikka on mukana vaeltajaohjelmaa toteutettaessa.

Nousujohteisuus

Jokainen saa partiossa sopivan haasteellisia tehtäviä. Se mikä on yhdelle helppoa, ei ole sitä toiselle. Ikäkauteen sopivan ohjelman tehtävänä on auttaa kasvamaan. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajia löytämään itselleen sopivia ja kasvattavia tehtäviä partiossa.  Vaikka moni vaeltaja tekee lippukunnassa tai piirissä erilaisia pestejä, on tärkeää muistaa, että vaeltajalla tulee olla näihin pesteihin riittävä tuki. Tuki mahdollistaa vähän liian suuriin saappaisiin astumisen, ja siten pestistä oppimisen ja nauttimisen.

Nousujohteisuus konkretisoituu yksittäisten aktiviteettien kautta. Vaeltaja on itse vastuussa nousujohteisuuden toteutumisesta omassa vaelluskartassaan. Vaeltajan tehtävänä on valita sellaisia aktiviteetteja ja niiden toteutustapoja, jotka mahdollistavat uuden oppimisen ja kasvun. Luotsin tehtävänä on tukea nousujohteisuutta ohjauksellaan.

Vartiojärjestelmä

Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä nuori kasvaa toimimaan ryhmässä erilaisissa rooleissa niin jäsenenä kuin johtajana.

Vaeltajalla on jo kokemusta erilaisissa partioryhmissä toimimisesta. Hän ymmärtää vartiojärjestelmän käytön, oman roolinsa vartiossa sekä osaa hyödyntää vartion jäsenten erilaista osaamista tavoitteeseen pääsemisessä. Vaeltajan vartio voi vaihdella projekteittain, samoin hänen roolinsa ryhmässä. Luotsin tehtävänä on tarvittaessa tukea vartionjohtajaa hänen tehtävässään.

Tekemällä oppiminen

Partiossa opitaan tekemisen ja kokemisen kautta, sillä tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa oleminen on ensisijaisesti tekemistä ja harjoittelua.

Vaeltaja valitsee vaelluskarttaansa aikuisen ohjauksella ne asiat ja tekemiset, jotka hän haluaa oppia. Opittavat asiat voivat olla konkreettisia tekemisiä tai myös abstrakteja, kuten sosiaalisten taitojen kehittämistä.

Luotsin tärkeänä tehtävänä on auttaa vaeltaja löytämään niitä asioita, joissa oppimista ja kehittymistä tarvitaan sekä keinoja uuden oppimiseen. Saman asian voi usein oppia monella eri tavalla. Luotsi varmistaa, että onnistumiset ja mahdolliset epäonnistumiset tulevat käsitellyiksi ja vaeltaja saa mahdollisuuden oppia kaikista tilanteista.

Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajaa kertomaan omasta osaamisestaan ja partiossa oppimistaan taidoistaan. Luotsi varmistaa, että vaeltaja osaa hyödyntää havaintojaan esimerkiksi opinnoissa ja työnhaussa. Osaamista voidaan arvioida monin eri tavoin ja usein kannattaakin käyttää monipuolisia arviointimenetelmiä. Monet arviointimenetelmät tuovat osaamista myös näkyväksi niin, että siitä jää jälki, jota voi näyttää muillekin.

Aikuinen tuki

Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Vaeltajaohjelmassa aikuinen on tukemassa nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaeltajaluotsi on vaeltajan saatavilla, mutta hän ei tee asioita vaeltajan puolesta. Luotsin tehtävänä on antaa nuorelle tilaa ja luottaa nuoren kykyyn tehdä ja ajatella itse. Partiotoiminnassa tulee olla mahdollisuus haasteisiin sekä hallittuun riskinottoon aikuisen tuella. Aikuinen on kuitenkin riittävän lähellä ollakseen tarvittaessa avuksi. Luotsin on oltava aidosti ja oma-aloitteisesti kiinnostunut vaeltajan asioista.

Vaeltajaluotsi ohjaa vaeltajaa vaelluskartan tekemisessä. Hän huolehtii vaeltajan henkilökohtaisen toimintasuunnitelman totetuttamiskelpoisuudesta ja sisällön tavoitteellisuudesta sekä tarvittavista päivityksistä suunnanoton yhteydessä. Aikuisen rooliin kuuluu myös pitkien linjojen ja kokonaisuuksien sekä asioiden keskinäisten suhteiden näkeminen. Vaeltaja voi tarvittaessa toimia myös itse tukena nuoremmille ikäkausille, mutta luotsin pesti on tarkoitettu aikuisille.

Aikuinen tuki kuuluu vaeltajan oikeuksiin. Vaeltajan on tiedettävä, että hänellä on tarvittaessa saatavilla tukea, kannustusta ja ohjausta. Luotsi puolestaan huolehtii siitä, että vaeltaja saa oman ikäkautensa mukaista partiokasvatusta.

Päivän hyvä työ

Partiossa lapsi ja nuori kasvavat ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta.

Vaeltajalle on muodostunut asenne, jossa yksittäisiä hyviä tekoja ei enää lasketa, vaan ne muodostavat hyvän tekemisen kokonaisuuden. Vastuun ottaminen tulee luonnolliseksi osaksi omaa toimintaa, kun vaeltaja toimii esimerkkinä nuoremmille. Päivän hyvä työ on yksittäisten tekojen lisäksi projekteja ja toimintaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti isompien asioiden hyväksi. Päivän hyvä työ näyttäytyy vaeltajan kaikessa toiminnassa, myös partion ulkopuolella.

Luotsin oma esimerkki ohjaa myös osaltaan vaeltajaa hyvien töiden tekemiseen. Aikuinen auttaa nuoria havaitsemaan, missä hyviä töitä tarvitaan ja miten niitä voi tehdä.

Toiminta luonnossa

Vaeltaja on sisäistänyt luonnon toimintaympäristökseen ja kokee toiminnan luonnossa mielekkäänä ja partiotoiminnalle keskeisenä. Vaeltaja ymmärtää, että luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö.

Vaeltajalle luonnossa toimimisen tulisi olla itsestäänselvyys. Luonto on itsessään toimintaympäristö, jossa partio-ohjelman monipuolisuus koetaan. Luonnossa liikkuessaan sekä henkilökohtaisten luontokokemusten ja ympäristöprojektien kautta vaeltaja oppii tekemään oikeita valintoja elinympäristömme hyväksi.

Luotsin tehtävä on ohjata vaeltajia aktiivisesti ulos luontoon. Luonnossa toimiminen yhdessä vaeltajavartion kanssa tarjoaa vaeltajalle mahdollisuuden oman ikäkauden ohjelman lisäksi rauhoittumiseen ja hiljentymiseen.

Lupaus ja ihanteet

Takaisin ylös

Vaeltajalupaus:

Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa vaeltajan ihanteita ja olla avuksi toisille.

Vaeltajalupauksen antaminen

Vaeltajalupauksen voi antaa joko yksin tai ryhmässä, mutta se on henkilökohtainen. Oleellista vaeltajalupauksen antamisessa on se, että vaeltaja ymmärtää sen, mitä lupaa. Tärkeää on myös pohtia, mihin lupaus velvoittaa, mihin se vaeltajaa sitoo sekä miten lupauksen tulisi näkyä vaeltajan elämässä. Tämä on myös osa Tervetuloa Vaeltajaksi-rastin sisältöä. Vaeltajalla tulee olla mahdollisuus ennen lupauksen antamista keskustella lupauksesta ja sen sisällöstä oman luotsinsa kanssa. Luotsin rooliin kuuluu myös olla läsnä vastaanottamassa lupausta. Lupauksen annettuaan vaeltaja saa ikäkauden tunnusmerkin.

Vaeltaja voi antaa lupauksensa yhdessä vartionsa kanssa esimerkiksi Suomi-projektin lopuksi tai tilaisuudessa, jossa Suomi-projektia puretaan luotsin kanssa. Yksittäinen vaeltaja voi antaa lupauksen jossakin lippukunnan tai piirin järjestämässä tilaisuudessa.

Tärkeää vaeltajalupauksen antamisessa on, että sille on oma, juhlallinen aikansa ja paikkansa ja tilanne on rauhallinen. Juuri oikea muoto tai tapa lupauksenantoon löytyy joko lippukunnan perinteistä, vaeltajien toiveista tai tilanteen mukaan. Tavoitteena lupauksen antamisessa on, että sekä itse lupaus että tilaisuus, jossa lupaus annetaan, jää vaeltajalle mieleen merkityksellisenä osana ikäkauteen siirtymistä ja siinä kasvamista – onhan kyse viimeisestä partiossa annettavasta lupauksesta. Mikäli lippukunnassa on vahvat perinteet nuorempien ikäkausien lupausten antamisessa, voi vaeltajalupauksen antaa vanhojen lupauksenantoperinteiden mukaisesti. Vaeltajien kannalta sopivampi tilaisuus voisi kuitenkin olla jokin pienimuotoinen tilaisuus, jossa läsnä ovat oma vaeltajavartio, luotsi ja ehkäpä lippukunnan muut vaeltajat.

Partiolaisen tunnus

Ole valmis.

Vaeltajan ihanteena on

  • kunnioittaa toista ihmistä
  • rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
  • olla luotettava
  • rakentaa ystävyyttä yli rajojen
  • tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa
  • kehittää itseään ihmisenä
  • etsiä elämän totuutta

Kunnioittaa toista ihmistä

Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa toisten ihmisten tasapuolisen ja tasa-arvoisen kohtelun lisäksi sitä, että vaeltaja tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan sekä pyrkii haastamaan niitä. Vaeltaja kunnioittaa toista ihmistä ja ihmisyyttä, vaikka ei hyväksy kaikkia toisen tekoja, mielipiteitä tai arvoja.

Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä

Luonnon rakastaminen näkyy vaeltajaikäkaudessa entistä haastavampina luontokokemuksina, mutta toisaalta myös luontokokemusten elämyksellisyyden ymmärtämisenä. Tavoite on, että vaeltaja ymmärtää toimintansa ja valintojensa merkitykset ympäristön kannalta myös globaalisti ja pitkällä tähtäimellä.

Olla luotettava

Moni vaeltaja toimii ikäkauden aikana erilaisissa pesteissä ja projekteissa. Pestit ja projektit ovat vaeltajalle hyviä mahdollisuuksia harjoitella sitoutumista ja osoittaa, että on luottamuksen arvoinen. Vaeltaja huomaa olevansa viime kädessä vastuussa itseään, elinympäristöään ja  toimintaansa koskevista asioista. Samalla hän myös sitoutuu yhteisöjensä arvoihin. Luotettavuus vartiokavereiden ja luotsin kesken on avain laadukkaaseen ja toimivaan yhteistyöhön.

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Ystävyyden rakentaminen yli rajojen näkyy vaeltajaohjelmassa erityisesti Suomi- ja ulkomaanprojekteissa. Kummassakin projektissa tavoitteena on kohdata vartiotovereiden lisäksi uusia ihmisiä ja tutustua heidän tapaansa olla ja toimia. Yli rajojen tapahtuvaa suhteita vaeltaja solmii myös piirin ja keskusjärjestön ikäkaudelle suunnatuissa tapahtumissa ja pesteissä. Koska vaeltajavartion ei ole tarkoitus olla pysyvä, voi vaeltaja toimia ikäkauden aikana useissa vartioissa esimerkiksi opiskelupaikkakunnallaan, piiriprojektissa ja kv-matkalla. Lisäksi vaeltaja voi toimia muissa järjestöissä.

Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen

Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen -ihannetta sisäistetään vaeltajaikäkaudessa parhaiten erilaisissa johtamistehtävissä ja projekteissa, joita ikäkauden aikana tehdään. Erilaiset vastuutehtävät ohjaavat vaeltajaa ottamaan erilaisia partiopestejä vastaan ja huolehtimaan niistä ennakoiden ja vastuuta myös muille jakaen. Vaeltaja oivaltaa olevansa vastuussa itseään ja hyvinvointiaan sekä elinympäristöään koskevista asioista. Vaeltaja haluaa ja kykenee olemaan itse mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Partiolaisen suoraselkäinen elämäntapa kaikilla tasoilla näkyy vaeltajan elämässä lähiyhteisöstä alkaen.

Kehittää itseään ihmisenä

Vaeltajaikäkauden myötä vastuu omasta partiotoiminnasta siirtyy yhä enemmän vaeltajalle itselleen. Luotsi tukee vaeltajaa, jotta vaeltaja kehittyy ikäkauden aikana. Vaeltajaikäkauteen sijoittuvat myös lukuisat muutokset nuoren elämäntilanteessa. Mahdollinen opiskelu, uusi asumismuoto, asepalvelus, ihmissuhde, luottamustehtävä ja työ ovat kaikki paikkoja, joissa vaeltaja kehittää itseään. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajaa huomaamaan myös näissä opittujen tietojen sekä taitojen ja partion yhtymäkohtia. Vaeltajaikäkauden aikana vaeltaja sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen.

Etsiä elämän totuutta

Vaeltaja ymmärtää oikean ja väärän suhteellisuuden. Hän pystyy perustelemaan omat ratkaisunsa ja toimii oman arvomaailmansa mukaisesti. Vaeltaja tuntee partion arvopohjan ja pystyy vertaamaan omia arvojaan partion arvoihin. Hän uskaltaa sitoutua yhteisöjensä arvoihin. Vaeltaja löytää oman elämänkatsomuksensa ja se näyttäytyy käytännön toimintana.

Vaeltajaikäkauden symboliikka

Takaisin ylös

Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikka luo yhteenkuuluvuutta liittämällä partiolaiset vartioonsa, lippukuntaansa, piiriinsä, keskusjärjestöön ja maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Osa symboleista on maailmanlaajuisia, osa kaikille ikäkausille yhteisiä ja osa vain vaeltajille ominaisia.

Vaeltaja vaeltaa läpi nuoren aikuisen elämää apunaan vaelluskartta, johon hän on merkinnyt tärkeitä huomioita omasta elämästään sekä toiveistaan itsensä kehittämiseksi. Vaeltaja kulkee karttansa avulla toteuttaen rasteilla toiveitaan ja oppien haastamaan itseään. Välillä hän pysähtyy tarkastamaan mistä hän on tullut ja ottamaan suuntaa taas uudestaan. Tarvitseeko suuntaa muuttaa vai jatkaa samaan malliin eteenpäin? Vaelluksen päättyessä vaeltaja pohtii koko partiotaipaletta ja miettii mihin suuntaan hän jatkaa elämäänsä eteenpäin.

Vaeltajaikäkauden aikana on mahdollista kehittää ja käyttää omaa symboliikkaa oman lippukunnan tai vartion kesken. Tällaista symboliikkaa ovat esimerkiksi asusteet ja huudot.

Vaeltaja tulisi ymmärtää symboliikan merkitys ja osata hyödyntää symboliikkaa monipuolisesti ja mielekkäästi partiotoiminnassa. Luotsin on hyvä muistaa keskustella vaeltajien kanssa symboliikan toteuttamisesta. Hyvä mahdollisuus tähän tarjoutuu suunnanotoissa.

Kaikki vaeltajat kantavat partiohuivia kaulassaan. Se voi olla kiinnitetty punoksella, solmulla tai molemmilla. Vaeltajien tunnusväri on karhunruskea. Se kuvastaa muun muassa vahvuutta, turvallisuutta, luonnonläheisyyttä ja aikuismaisuutta. Vaeltajaikäkauden edustajat erottuvat muista ikäkausista ja aikuisista ruskean pillinarunsa avulla, jota kannetaan yhdessä partiohuivin kanssa. Pillinarulla korostetaan yhdenvertaisuutta kaikkien ikäkauteen kuuluvien välillä. Vartionjohtajan ei siis tarvitse ulkoisin tunnuksin erottua vartiolaisista, koska kyseessä on yhteinen porukka. Vastuu on kaikilla, vaikka vartiolla onkin nimetty vartionjohtaja. Osa vaeltajista voi olla jo suorittanut partiojohtajien peruskurssin. Tällöin heidän pillinarunsa on valkoinen. Vaeltajien luotsilla ei ole erityistä tunnusta.

Vaeltajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan käyttämään partiopaitaa tai muita partioasusteita toiminnassaan. Partiopaidan oikeaan hihaan on kiinnitetty kankainen karhunruskea hihamerkki, johon on kuvattu vaeltajien päätösmerkki. Kangasmerkin saa, kun on tehnyt Tervetuloa vaeltajaksi -vaiheen  Suomi-projekteineen  ja vaeltajalupauksineen. Sitä kannetaan samanlaisena läpi vaeltaja-ajan. Vaeltajaikäkauden hihamerkki kuvaa sitä, että partiolainen kuuluu vaeltajaikäkauteen ja päämäärä on kirkkaana mielessä. Samanaikaisesti vaeltaja voi kantaa partiopaidan vasemman taskun laskoksessa muiden ikäkausien päätösmerkkejä.

Vaeltajaikäkauden päätösmerkin saa vaeltajaikäkauden päätyttyä. Päätösmerkkiin vaaditaan, että vaeltaja on tehnyt Tervetuloa vaeltajaksi – ja Partiojohtaja-peruskurssi -rastit, vähintään 15 muuta rastia sekä  Aikuisuuteen- ja Ulkomaanprojekti -rastit. Vaeltajaikäkauden päätösmerkki on samalla partio-ohjelman päätösmerkki. Sen saadessaan vaeltaja on saavuttanut partion kasvatustavoitteet ja vaeltajasta on tullut aktiivinen kansalainen. Päätösmerkki on metallinen merkki, johon on mukailtu taustalle apila ja päälle lilja. Symbolisesti merkissä on yhdistettynä aineksia sekä WAGGGSin ja WOSMin merkeistä. Vaeltajaikäkauden päätösmerkkiä kannetaan partiopaidan vasemman taskun laskoksessa, eikä sen kanssa kanneta mahdollisia aikaisempien ikäkausien päätösmerkkejä, eikä vaeltajaikäkauden hihamerkkiä. Päätösmerkkiä voi kantaa myös siviilimerkkinä kertomassa muille, että on edelleen tai on ollut partiossa ja että haluaa yhä viestiä maailmanlaajuista partiosisaruutta ja -veljeyttä.

Vaeltajaikäkauteen kuuluvat erilaiset erikoissuoritukset, kaukoretkimerkit ja liljat, ja ne näkyvät myös vaeltajan partioasussa. Karhunhampaan, Majavanhännän ja Kultaisen ruorin paikka on oikeassa taskussa tai sen napissa, liljojen puolestaan partiovyössä.

Vaeltajaikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen

Takaisin ylös

Vaeltajavartio

Vaeltajavartio muodostuu yhden tai useamman lippukunnan 18–22-vuotiaista partiolaisista. Vartioon kuuluu kolmesta viiteen vaeltajaa.  Vaeltajavartion kokoonpano voi vaihdella vuosien varrella, ja vartiossa voi olla eri vaiheessa olevia vaeltajia. Vaeltaja voi olla osa useampaa vaeltajavartiota samaan aikaan esimerkiksi projektin merkeissä tai opiskelupaikkakunnallaan. Vaeltajavartion toiminta loppuu kun kaikki jäsenet ovat siirtyneet aikuisiksi. Jos vartio koostuu eri-ikäisistä vaeltajista, se voi jatkaa elämäänsä niin, että vartioon tulee ja siitä lähtee vuosittain jäseniä. Myös yli lippukuntarajojen olevien vaeltajavartioiden muodostaminen on mahdollista. Tällöin yhdessä tehtävien aktiviteettien valinnaisuus toteutuu paremmin, kun samasta aktiviteetista kiinnostuneita löytyy helpommin.

Vaeltajavartion jäsenten on tarkoitus tutustua toisiinsa Suomi-projektin aikana. Jos vartion kokoonpano muuttuu vuosien varrella, on vartionjohtajana toimivan vaeltajan hyvä muistaa huolehtia vartion ryhmäyttämisestä muutosten yhteydessä. Partiotoimintaan voi hyvin liittyä kokonaan uutena partiolaisena myös vaeltajaikäkaudessa.

Vaeltajavartion ei ole tarkoitus olla samalla tavalla pysyvä kuin nuoremmissa ikäkausissa, vaan sen sisällä voi olla pienempiä projektikohtaisia ryhmiä, tai niitä voidaan muodostaa eri vartioiden jäsenten kesken. Projektiryhmiä muodostetaan projekteja varten siten, että kaikkien vartion jäsenten ei tarvitse osallistua kaikkiin projekteihin. Meneillään voi myös olla useita projekteja samaan aikaan. Eri projekteille on hyvä valita vartion sisältä eri henkilöitä johtamaan niitä, kunkin osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Projektit voivat olla esimerkiksi piirin tai keskusjärjestön tapahtumiin liittyviä pestejä tai lippukunnan leirin järjestämistä, tai jonkin muun suuritöisemmän vaeltajaohjelman aktiviteetin tekemistä.

Vaeltajavartion johtajaksi eli vartionjohtajaksi valitaan yksi vartion jäsenistä vähintään vuodeksi kerrallaan. Vartionjohtajan, vartion ja sen vaeltajien toimintaa lippukunnan puolesta tukee vaeltajaluotsi. Vaeltajavartionjohtaja huolehtii, että vartion kokoukset järjestetään säännöllisesti ja että kaikille vartion jäsenille riittää sopivasti toimintaa ja vastuuta. Luotsi puolestaan vastaa siitä, että vaeltajien henkilökohtaiset vaelluskartat toteutuvat ja niitä päivitetään tarpeen mukaan.

Vartionjohtaja vaeltajaohjelmassa

Vartionjohtaja on yksi vaeltajista. Hänellä tulee olla kykyä ja halua vastata vartion käytännön toiminnasta, kuten valittujen aktiviteettien tekemisestä, retkistä ja muusta toiminnasta. Tavoitteena on, että vartionjohtaja jakaa aktiviteettien suunnittelua ja johtamisvastuuta myös muille vartiossa, varsinkin jos joku vartion jäsen hallitsee valitun aihealueen vartionjohtajaa paremmin. Vartionjohtajalla on hallussa kokonaisuus siltä osin, kun se koskee vaeltajavartion toimintaa.

Vartionjohtajan pesti voi kestää koko vaeltajuuden eli viiden vuoden ajan, mutta vähintään kuitenkin vuoden kerrallaan. Vartionjohtajaksi olisi hyvä valita sellainen, jolla on muiden partiopestiensä puolesta mahdollisuus keskittyä pestiinsä.

Vartionjohtaja on tyypillinen vertaisjohtaja. Vartionjohtajan tärkein tavoite on pitää vaeltajat mukana aktiivisessa vaeltajatoiminnassa, riippumatta heidän asuinpaikoistaan, elämäntilanteestaan tai partiopesteistään.

Vartionjohtajan tehtävänä on

  • suunnitella vartion toimintaa yhteistyössä muiden vaeltajien ja luotsin kanssa
  • organisoida vartion kokouksien ja retkien toteuttaminen
  • innostaa vartion jäseniä osallistumaan retkille, leireille ja muihin partiotapahtumiin ja osallistua niihin myös itse
  • sitoutua tehtävään sovituksi ajaksi
  • varata riittävästi aikaa vartionjohtajan tehtävän hoitamiseen
  • vastata toiminnan turvallisuudesta
  • huolehtia omalta osaltaan yhteydenpidosta luotsin kanssa
  • raportoida vartion toiminnasta lippukunnan käytäntöjen mukaisesti, esimerkiksi vuosiselosteen, toimintakertomuksen tai retkiraportin muodossa

Vartionjohtajan tarvittavat tiedot ja taidot

Vartionjohtajalla tulee olla ryhmänohjaamisen perustiedot ja -taidot tehtävän vastaanottaessaan. Perustiedot hän on saanut esimerkiksi samoajille pakollisesta ryhmänohjaajakoulutuksesta. Tietoja ja taitoja voi oppia tai niitä voi syventää johtajakauden aikana käytännön kokemuksen ja koulutuksen kautta. Kaikenlainen taitokoulutus tukee vartionjohtajan tehtävässä onnistumista. Vartionjohtajaa tukee vaeltajan luotsi.

Vartionjohtajan tulee

  • tuntea partiomenetelmä ja vaeltajan ihanteet
  • tuntea vaeltajaohjelma
  • tuntea lippukunnan organisaatio ja toimintakulttuuri
  • osata suunnitella vartion toimintaa
  • osata vetää partiokokous
  • osata järjestää turvallinen retki ja tuntea SP:n turvallisuusohjeet
  • tietää, mistä ja keneltä saa apua tehtävässään.

Vartionjohtajan saama tuki

Vartionjohtaja saa tukea omalta luotsiltaan. Vaeltajaluotsin tehtävänä on tukea vartionjohtajaa tarpeen mukaan esimerkiksi toiminnan suunnittelussa ja tavoitteellisuudessa, vaikeiden asioiden käsittelyssä sekä vaativampien aktiviteettien toteuttamisessa. Lisäksi luotsin tärkeä tehtävä on toimia linkkinä vaeltajavartion ja muun lippukunnan johtajiston välillä. Luotsin kanssa arvioidaan vartionjohtajuuden toteutumista ja voidaan asettaa uusia tavoitteita toiminnalle.

Vartionjohtajan valinnasta

Vartio valitsee luotsin tuella keskuudestaan vertaisjohtajan eli vaeltajavartionjohtajan, joka sitoutuu tehtäväänsä vähintään vuodeksi. Hyvä olisi, että tehtävään valitulla vartionjohtajalla ei ole samaan aikaan muita johtamispestejä. Vaeltajavartio pestaa vartionjohtajansa. Luotsi huolehtii siitä, että pestaus tehdään.

Luotsin rooli vaeltajaikäkaudessa

Takaisin ylös

Luotsin rooli ja tehtävä

Vaeltajaa tukee kehityksessä ja toiminnassa vaeltajaluotsi. Luotsi on yli 22-vuotias, mielellään luotsi- ja Ko-Gi-kurssin käynyt johtaja, jolla on riittävä näkemys vaeltajien ohjelman tavoitteesta ja sisällöstä. Luotsilla olisi hyvä olla itsellään kokemusta kyseisestä ikäkaudesta, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Luotsin ei myöskään  tarvitse olla välttämättä aktiivisesti partiotoiminnassa mukana. Koulutuksista voi saada paljon tietoa, ja aikuisella on mahdollisuus hyödyntää myös siviilielämänsä kokemuksia ja taitoja.

Vaeltajalla on tärkeää olla aikuinen esikuva, joka osaltaan kannustaa jatkamaan partiotoimintaa niin vaeltajaikäkaudessa kuin myös vaeltajuuden jälkeenkin. Esikuvaksi kelpaavan aikuisen tulisi olla saatavilla niin, että tarvittaessa vaeltaja saa häneltä tukea ja ohjausta toimintaansa. Selvimmin tämä tuki ja ohjaus näkyvät luonnollisesti vaelluskartan ja toimintakausien suunnittelussa, mutta luotsilla on tärkeä rooli koko vaeltajuuden ajan.

Luotsin keskeinen tehtävä on olla vaeltajalle läsnä. Käytännössä tämä tarkoittaa ajan antamista vaeltajalle hänen sitä tarvitessa. Riippuu vaeltajan ja luotsin suhteesta, sopiiko yhteiseen ajanviettoon pitkät keskustelut, sählynpeluu tai partio-ohjelman aktiviteettien tekeminen. Tärkeää on, että luotsilla on aikaa kuunnella ja vastata vaeltajan esiin nostamiin asioihin sekä näyttää omalla esimerkillä, että partiotoimintaa voi jatkaa myös aikuisena.

Vaeltajaikäiset valitsevat helposti tutun ja turvallisen tavan toimia. Tämä voi näkyä esimerkiksi kokousten rutiininomaisuutena tai toisaalta myös kokousten puutteena. Luotsin tehtävänä on haastaa vaeltajia toimimaan, tekemään ja haastamaan itseään. Luotsi voi esimerkiksi antaa vinkkejä aktiviteettien uudenlaisiin toteutustapoihin tai vinkata siitä, miten vartio voi pitää kokouksia, vaikka vartion jäsenet asuisivatkin pääasiassa eri puolilla maata.

Luotsi vastaa yksittäisen vaeltajan ja/tai vaeltajavartion toiminnasta. Luotsin tehtävänä on tukea yksittäistä vaeltajaa tämän pestissä ja/tai koko vaeltajavartiota heidän tehdessään partio-ohjelmaa. Vaeltajaikäkaudessa luotsi on mukana taustalla, ja vaeltajat suunnittelevat, järjestävät ja toteuttavat toimintaa itse. Tällöin vastuu vaeltajien ohjelmasta ja kasvatuksesta on luotsilla, mutta vastuu projekteista ja pesteistä on vaeltajilla itsellään. Luotsi siis vastaa siitä, että ryhmän itsensä suunnittelema toiminta on ikäkauden kasvatustavoitteiden mukaista partiotoimintaa.

Lähtökohtana on, että jokaisella vaeltajavartiolla on oma luotsi. Sama henkilö voi toimia myös useamman vaeltajavartion luotsina, mikäli hän pystyy ohjaamaan kaikkia vaeltajia. Luotsi ei ole mukana säännöllisesti vaeltajien viikkotoiminnassa, vaan hän vastaa vartion toiminnasta pidemmällä aikavälillä. Luotsi toimii vaeltajavartiosta nousevan vertaisjohtajan eli vartionjohtajan tukena ja vastaa tämän kehittymisestä johtajana. Luotsilla ja vartionjohtajalla tulee olla luottamuksellinen suhde. Molempien tulee tietää toimintatavat ja vastuu omasta toiminnastaan. Luotsin velvollisuutena on huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta vaeltajille ominaisten partiomenetelmien keinoin. Hän toimii aikuisena mallina nuorelle ja ohjaa nuorta ymmärtämään vanhempia johtajia ja heidän toimintatapojaan. Luotsi antaa vaeltajalle mallia  aikuistuvan ja aikuisen vastuusta, roolista ja tehtävistä partiossa.

Luotsin tehtävänä on toisaalta tukea vaeltajaa omassa ohjelmassaan ja kasvamisessa, toisaalta tarvittaessa toimia myös rajoittajana. Vaeltajaohjelmaan voi kuulua erilaisia partiopestejä, mutta niiden määrä ei saa haitata muuta vaeltajatoimintaa tai vaeltajan muuta elämää, esimerkiksi opiskelua. Ikäkausiohjelmien ja nousujohteisuuden tarkoituksena on, että vielä ohjelman jälkeenkin partiomaailmassa riittää haasteellisia pestejä. Innokasta vaeltajaa ei kuitenkaan saa rajoittaa liiaksi, vaan jokaisen kohdalla tulee edetä vaelluskartan mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon muuttuvat elämäntilanteet. Luotsi voi auttaa ja tukea vaeltajaa ottamaan huomioon partion ulkopuolisen elämän suuret vaativat asiat, kuten yo-kirjoitukset, armeija, omaan kotiin muuttaminen, pääsykokeet, opinnot, valmistuminen, työelämä, työ opintojen ohessa, perheen perustaminen ja niin edelleen.

Vaeltajille tulee tarjota riittävästi tilaa itsenäiseen tekemiseen ja toimimiseen, mutta ohjelman etenemistä ja vaeltajien kehittymistä on kuitenkin seurattava. Luotsin tulee olla joustavuutta soveltaa ohjelmaa ja sopia asioista nuorten kanssa, mutta myös rohkeutta jämäkkyyteen ja käytäntöjen luomiseen. Luotsi on nuorelle esimerkki kaikessa elämässä, ei vain erikseen vaeltajatoiminnassa.

Luotsin tehtävänä on

  • vastata yksittäisen vaeltajan toiminnan suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta
  • vastata vaeltajavartion tavoitteellisesta toiminnasta, mutta ei johtaa vartiota
  • suunnitella toimintaa yhdessä yksittäisen vaeltajan ja vaeltajavartion kanssa
  • osallistua vartion toimintaan tarvittaessa
  • tukea vartionjohtajaa, auttaa vaikeampien aktiviteettien toteuttamisessa
  • toimia ideapankkina
  • haastaa vaeltajavartiota aktiviteettien ja projektien toteuttamiseen sekä kannustaa vartiota järjestämään itselleen huippujuttuja
  • huolehtia omasta koulutuksestaan ja ajantasalla pysymisestään sekä osallistua piirin tai alueen luotsitapaamisiin
  • tuntea partio-ohjelma ja partiomenetelmä
  • huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta ikäkaudessa
  • huolehtia osaltaan siitä, että lippukunnassa vaeltajilla on ikä- ja kehitystasoonsa nähden sopivia pestejä ja mahdollisuus myös omaan ohjelmaan
  • tukea vaeltajia valitsemaan sellaisia pestejä, jotka tukevat heidän kehitystään
  • tukea, rohkaista, patistaa ja antaa palautetta vaeltajille heidän erilaisissa johtamistehtävissään ryhmänjohtajana, projekteissa, hallituksessa tai muissa vastaavissa tehtävissä
  • olla mahdollistaja – tarjota tilaisuus tehdä itse
  • tuoda esille, mitä kaikkea partion puitteissa voi tehdä
  • toimia yhteistyössä muiden tahojen kanssa, esimerkiksi lippukunnan ja alueen muiden vaeltajaluotsien kanssa
  • osallistua ikäkauden yhteisen toiminnan järjestämiseen
  • huolehtia toiminnan fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta

Luotsin pitäisi ainakin tehdä, osata ja ymmärtää suunnilleen aikajärjestyksessä yksittäisen vaeltajan näkökulmasta seuraavat asiat:

  • olla mukana samoaja-vaeltaja -siirtymässä.
  • pitää tervetulotilaisuus vaeltajille ja auttaa vaeltajia jakautumaan vartioihin sekä ohjeistaa Suomi-projekti.
  • tukea vartioiden Suomi-projektin tekemistä.
  • käydä Suomi-projektin jälkeen jokaisen luotsaamansa vaeltajan kanssa ohjaus, jossa keskustellaan vaeltajalupauksesta ja käydään läpi vaeltajan tekemä vaelluskartta sekä sovitaan seuraavista suunnanotoista.
  • huolehtia, että vartionjohtaja vastaa vaeltajavartioiden kokoontumisista ja aktiviteettien tekemisestä.
  • tukea vaeltajien, projektiryhmien ja vaeltajavartioiden aktiviteettien tekemistä. Jokaisessa aktiviteetissa on luotsin tehtäviä esimerkiksi aktiviteetin purkuun liittyen. Aktiviteetteja voi tehdä yksin, muiden kiinnostuneiden kanssa tai vaeltajavartion kanssa.
  • huolehtia, että vaeltajat osallistuvat piirin ja SP:n järjestämiin valtakunnallisiin vaeltajatapahtumiin vähintään kaksi kertaa vaeltajuuden aikana.
  • käydä läpi vaelluskartta ja siinä olevia suunnitelmia sekä niiden toteutumista suunnanotoissa. Pisteitä tulee olla vähintään vuoden välein.
  • tukea vartioiden ulkomaanprojektin tekemistä.
  • tukea vaeltajan siirtymistä aikuisuuteen.
  • lopettaessaan pestissään kesken vaeltajaikäkauden perehdyttää ja tukea uutta luotsia ja toimia hänen rinnallaan, jotta vaihdos ei katkaise tukea

Tarkempaa tietoa luotsin tehtävästä löytyy jokaisen aktiviteetin yhteydestä.

Luotsi voi saada vertaistukea tehtäväänsä alueen tai piirin muilta vaeltajaluotseilta oman lippukuntansa luotsien lisäksi.

Edellytykset luotsin pestiin

Luotseiksi tulee pestata henkilöitä, joilla on riittävä motivaatio ja osaaminen pestin hoitamiseen. Luotsien pitää myös olla sellaisia henkilöitä, joiden kanssa vaeltajien on luontevaa työskennellä. Jos kemiat tai mielipiteet eivät millään tasolla osu yhteen, on syytä harkita luotsin vaihtoa. Luotsin tärkein pääoma, josta vaeltajille tukea voi ammentaa, on hänen oma elämänkokemuksensa. Tästä johtuen luotseiksi kannattaa ensisijaisesti valita vaeltajaiän jo reippaasti ylittäneitä henkilöitä.

Luotsin tulee tuntea partio-ohjelma sekä partiomenetelmä ja sen soveltaminen ikäkaudessa. Hänellä tulee olla kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Pestissä tärkeitä asioita ovat elämänkokemus ja sosiaaliset taidot. Luotsina voi toimia aikuisena partioon tullut johtaja, mutta pesti vaatii kokonaisvaltaista käsitystä partiotoiminnasta.

Hyvä tapa aloittaa luotsin toiminta on tapaaminen vaeltajavartion tai vaeltajan kanssa. On tärkeää, että vaeltajat saavat esittää toiveensa siitä, minkälainen rooli luotsilla on ja minkälaisissa asioissa tukea tarvitaan. Tässä yhteydessä on myös hyvä käydä läpi se, mitkä asiat ovat vaeltajien omalla vastuulla ja mitä heiltä odotetaan.

Luotsin oma-aloitteisuus ja aktiivisuus on tärkeää erityisesti pestin alkuvaiheessa. Tässä vaiheessa vaeltajat vielä mahdollisesti arastelevat luotsia eivätkä osaa tai uskalla hyödyntää tarjolla olevaa ohjausta. Vaeltajia tulee kuitenkin rohkaista ja kannustaa omaan aktiivisuuteen: ottamaan yhteyttä luotsiin ja pyytämään tältä apua

Vaeltajat oppivat luottamaan luotsiin, kun luotsi osoittautuu luottamuksen arvoiseksi tekemällä sen, mitä lupaa. Tämä voi olla mitä tahansa yhdessä sovittuja konkreettisia asioita kuten muonituksesta huolehtimista tai deadlineista huolehtimista. Luottamuksen rakentumisen myötä myös vaeltajien luotsilta saaman tuen ja hyödyn määrä todennäköisesti lisääntyy.

Mikäli mitenkään on mahdollista, on järkevää että luotsi on mukana koko vartion elinkaaren ajan. Näin hänen roolinsa suhteessa vaeltajien omaan ryhmään rakentuu kiinteäksi osaksi toiminnan dynamiikkaa ja luotsauksesta saavutetaan suurin mahdollinen hyöty

Kaikki hyvä päättyy aikanaan – niin myös vaeltajien ja luotsin välinen suhde. Luotsauksen päättyessä on hyvä käydä läpi henkilökohtaisten kokemusten ja tuntemusten kirjo. Vaikka luotsisuhde päättyy, ystävyys voi säilyä ja jopa syventyä. Myös tämän seikan voi tuoda selkeästi esiin.

Luotsi ohjaajana

Luotsin tehtävä on ohjata vaeltajia – yksilöinä ja vartiona. Tässä mielessä on tärkeä tunnistaa suhteen muodostuminen sekä yksittäisiin vaeltajiin että koko vartioon. Ohjaustilanteissa ja keskusteluissa luotsin onkin tärkeä tunnistaa se, ohjaako sillä hetkellä yksilöä vai vartiota tai – jos molempia – niin missä suhteessa. Eri yksilöt saattavat vaatia eri määrän huomiota omaan toimintaansa. Tästä huolimatta luotsin pitäisi pystyä luomaan luottamuksellinen ohjaussuhde jokaiseen ohjattavaan.

Ohjaavan luotsin kanssa vaeltaja luo vaelluskarttaan tavoitteet sekä aikataulun ja niitä seurataan suunnanotoissa. Varsinaiseen toimintaan luotsi antaa vain tukensa ja osallistuu pyydettäessä.

Luotsin tulisi järjestää tapaamisia, joissa keskitytään vaeltajan tekemien aktiviteettien etenemiseen, arviointiin ja jatkon suunnitteluun. Tapaamisia, eli suunnanottoja, olisi hyvä olla vaeltajuuden alkupuolella ainakin puolen vuoden välein ja loppupuolella vähintään vuoden välein. Luotsin olisi hyvä olla tavoitettavissa vaeltajan henkilökohtaisia keskusteluja varten muulloinkin.

Ohjauksessa pitää kiinnittää huomiota erityisesti henkilökemioihin ja ajankäyttöön. Jos ohjaaja ja ohjattava eivät tule hyvin toimeen keskenään, on luontevan ohjaussuhteen syntyminen vaikeaa, jopa mahdotonta. Kuitenkin ohjaussuhteelle on suotava tarpeeksi aikaa muodostua, alun erimielisyydet voivat johtua esimerkiksi tutustumisen puutteesta. Mikäli varsinainen vaeltajaikäkauden luotsi ei syystä tai toisesta ole luonteva ohjaaja jollekulle vaeltajalle, voi vaeltajaa ohjata joku muukin lippukunnan aikuisista. Ohjauksessa voi hyödyntää myös muita menetelmiä, kuten sähköpostia ja etäviestintäkanavia. Oikeaa fyysistä tapaamista ei kuitenkaan saisi unohtaa.

Luotsin pestaus

Luotsin pestaajana toimivat sekä vaeltajat että lippukunnanjohtaja tai ikäkausivastava, jonka kanssa käydään ajoittain myös arviointikeskusteluja pestin tavoitteiden toteutumisesta. Toivottavaa olisi, että luotsin pesti kestäisi koko ikäkauden ajan, siis viisi vuotta. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pyritään vähintään kahden vuoden pesteihin. Luotsin vaihtaminen ei kuitenkaan voi tapahtua ilman tutustumista ja perehdyttämistä.

On tärkeää, että vaeltajat saavat esittää toiveensa siitä, minkälainen rooli luotsilla on ja minkälaisissa asioissa tukea tarvitaan. Tässä yhteydessä on myös hyvä käydä läpi se, mitkä asiat ovat vaeltajien omalla vastuulla ja mitä heiltä odotetaan. Lippukunnanjohtajan kanssa käytävässä pestikeskustelussa sovitaan luotsin vastuut ja velvollisuudet sekä se, mistä luotsi saa tukea pestiinsä.

Pestin tavoitteena on tarjota ikäkauden jäsenille monipuolista ja turvallista toimintaa, jonka keskeisenä tavoitteena on toteuttaa ikäkauden kasvatustavoitteita. Luotsi saa itse tukea muilta aikuisilta tukihenkilöiltä. Hänen tukenaan ovat myös lippukunnan johto sekä koulutusjärjestelmän koulutukset.

Vaeltajaluotsin koulutus

Vaeltajaluotsin koulutus on Vaeltajaluotsikoulutus, jota järjestää partiopiirit. Koulutus on suunniteltu tukemaan erityisesti pestissä aloittelevia luotseja, mutta se tarjoaa tukea myös pidempään pestissä toimineille. Luotsikoulutus on jatkokoulutusta, jonka pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Luotsin pestin sisällön vuoksi koulutusta suositellaan yli 22-vuotiaille.

Koulutuksen käynyt luotsi osaa tukea ja ohjata nuoria ja järjestää vaeltajaohjelmaa. Hän tuntee luotsin vastuun partiokasvatuksen toteuttajana ja nuorten kasvun tukena sekä osaa tehdä yhteistyötä muiden luotsien kanssa. Koulutuksen järjestämistavat vaihtelevat, mutta yleisin tapa on yhden päivän kestävä koulutus, johon voi liittyä ennakko- tai jälkitehtäviä. Tarkemmat tiedot saa omasta partiopiiristä sekä kurssin sisällön osalta partiokoulussivustolta.

Ikäkausivastaava, vastaava luotsi

Jos luotseja on useita, he valitsevat keskuudestaan vastaavan luotsin. Luotsit kokoontuvat vastaavan luotsin johdolla aika ajoin linjaamaan ikäkauden toimintaa.

Vastaavan luotsin tehtävään kuuluu ikäkauden kokonaistilanteen hahmottaminen ja ohjaaminen. Vastaavalla luotsilla on kokonaisnäkemys ikäkauden tilanteesta ja siitä, mihin toimintaa ollaan kehittämässä. Hän voi esimerkiksi suunnitella lippukunnan vaeltajien tulevia koulutuksia yhdessä koulutusvastavan tai pestijohtajan kanssa sekä vaeltajille sopivia pestejä yhdessä pestivastaavan ja muiden ikäkausivastaavien tai lippukunnan kasvatusvastaavan kanssa. Ikäkausivastaavan tehtävä on pitää lippukunnassa vaeltajien ja heidän oman ohjelmansa puolta, jotta sille jää aikaa. Lisäksi luotsi toimii tiedonvälittäjänä vaeltajien ja hallituksen sekä lippukunnan muun johtajiston välillä.

Jos lippukunnassa ei ole useita luotseja, voivat luotsit kokoontua alueen luotsien kanssa. Alueen luotsit voivat valita keskuudestaan vastaavan luotsin. Alueen vastaavan luotsin tehtävänä on toimia luotsien koollekutsujana, edistää yhteistyötä sekä vastata alueen vaeltajatapahtumien toteutumisesta.

Ikäkausivastaavan koulutus

Ikäkausivastaavan koulutus on tarkoitettu ikäkausivastaavan tehtävissä aloittaville ja toimiville sekä partio-ohjelmasta syvemmin kiinnostuneille. Se on jatkokoulutusta, jonka pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Suositeltavia pohjakoulutuksia ovat myös akelan, sammon tai luotsin koulutus.

Koulutus on suunniteltu yli 22-vuotiaille. Koulutuksessa käsitellään laadukkaan partio-ohjelman toteuttamista ja soveltamista lippukunnassa sekä ryhmien johtajien tukemista. Koulutuksen käynyt ikäkausivastaava osaa suunnitella sekä yksittäisen ikäkauden että ikäkausien välistä toimintaa ja alueellista yhteistyötä, tukea aikuisia pesteissään sekä suunnitella johtajaresursseja pitkällä aikavälillä. Tarkemmat tiedot koulutuksen sisällöstä löytyvät partion Kouluttautuminen-sivustolta.

Partio-ohjelma vaeltajissa

Takaisin ylös

Vaeltajaohjelma kestää viisi vuotta, ja se muodostuu jokaiselle vaeltajalle henkilökohtaiseksi. Vaeltajien aktiviteetit pohjautuvat ikäkauden kasvatustavoitteisiin. Tarkemmat ohjeet aktiviteettien tekoon vaeltajille ja luotsille löytyvät jokaisen aktiviteetin kohdalta.

Ohjelman rakenne

Vaeltajaikäkausi alkaa jo siirtymässä samoajasta vaeltajaksi, jolloin uusi vaeltaja ensimmäisen kerran tutustuu vähän tarkemmin vaeltajaohjelmaan. Varsinainen vaeltajaikäkauden ohjelma alkaa Tervetuloa vaeltajaksi -rastista, jossa tavoitteena on vaeltajavartioon tutustuminen, toiminnan suunnittelu sekä Suomi-projektin toteuttaminen.

Jokaisen vaeltajan omasta ohjelmasta rakennetaan yhdessä luotsin kanssa vaelluskartta. Tavoitteena on luoda vaelluskartta vaeltajan omien tavoitteiden pohjalta. Karttaan merkitään vaeltajaohjelman aktiviteetit nousujohteisesti viidelle vuodelle.

Kokonaan pakollisia rasteja ovat Tervetuloa vaeltajaksi, Partiojohtaja-peruskurssi, Ulkomaanprojekti ja Aikuisuuteen. Jokainen vaeltaja tekee omien kiinnostustensa ja tavoitteidensa mukaan aktiviteetteja näiden lisäksi vähintään 33 niin, että jokaisesta rastista on tehty vähintään yksi aktiviteetti. Rasteissa on 1–8 aktiviteettivaihtoehtoa.

Aktiviteettien lisäksi jokainen vaeltaja osallistuu myös piirin järjestämään sekä valtakunnalliseen vaeltajatapahtumaan. Erilaisia vaeltajillekin suunnattuja tapahtumia, partiotaitokisoja ja leirejä järjestetään paljon myös alueellisesti, piirissä, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Nämä kaikki ovat suositeltuja vaeltajaikäsille.  Lisäksi kaukoretkimerkit – Karhunhammas, Majavanhäntä, Kultainen ruori – sekä erilaiset liljat sopivat hyvin osaksi vaeltajien toimintaa.

Vaeltajaikäkauden lopussa vaeltajavartio toteuttaa ulkomaanprojektin. Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa ulkomaille suuntautuva partiomatka, jonka aikana tehdään palvelutehtävä sekä yhteistyötä paikallisten partiolaisten kanssa.

Vaeltajaikäkausi päättyy siirtymään vaeltajasta aikuiseksi. Saadakseen vaeltajaikäkauden ja samalla koko partion ikäkausiohjelman päätösmerkin vaeltajan tulee olla tehnyt vähintään 15 rastia, käydä partiojohtaja-peruskurssi, tehdä Tervetuloa vaeltajaksi -rasti sekä toteuttaa ulkomaanprojekti.

Kun toimintakausi vaihtuu toiseen, pitää vaeltaja tai vaeltajavartio luotsin kanssa kokoontumisen, jossa arvioidaan mennyttä ja suunnitellaan tulevaa. Luotsin tehtävänä on tehdä vaeltajalle näkyväksi, mitä taitoja vaeltaja on jakson aikana partiossa oppinut. Samalla tarkistetaan vaeltajan vaelluskarttaan merkityt suunnitelmat ja toimenpiteet niiden toteuttamiselle.

Suomi-projekti

Osana Tervetuloa vaeltajaksi -rastia tehdään Suomi-projekti. Suomi-projektin tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltajavartio on ryhmäytynyt ja sen jäsenet ovat saaneet kokemuksen yhteisen projektin läpiviemisestä, tutustuneet kotimaahansa sekä sisäistäneet vaeltajana olemisen.

Suomi-projekti on vähintään vuorokauden mittainen matka vartion valitsemaan kohteeseen Suomessa. Matkan aikana vaeltajat pohtivat omaa vaeltajuuttaan ja partion arvoja, sekä valmistautuvat antamaan vaeltajalupauksen. Matkan aikana voidaan myös tehdä vaeltajaohjelman aktiviteetteja. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajia projektin suunnittelussa ja purussa, mutta ei osallistua itse matkalle.

Henkilökohtainen kehittämissuunnitelma eli vaelluskartta

Vaelluskartta luodaan vaeltajan omien tavoitteiden pohjalta. Luotsi auttaa vaeltajaa kehittämissuunnitelman tekemisessä. Kartassa aktiviteetit on jaettu nousujohteisesti viidelle vuodelle. Vaeltaja valitsee haluamansa aktiviteetit ja vaeltajien ohjelmatapahtumat, esimerkiksi valtakunnalliset ja piirin vaeltajatapahtumat, koko vaeltaja-ajalle. Vaelluskarttaa tehdessä on otettava huomioon myös oman vartion aikataulu ja yhdessä tehtävät aktiviteetit. Myös oma elämäntilanne kannattaa huomioida. Aktiviteetteja voidaan vaihtaa matkan varrella. Vaelluskartta tarkistetaan vähintään kerran vuodessa luotsin kanssa. Tällöin vaelluskarttaa verrataan kasvatustavoitteisiin, tutkitaan omaa kasvua ja pohditaan tarvittaessa ihanteiden toteutumista. Tässä vaiheessa katsotaan myös tehdyt aktiviteetit ja verrataan niitä vaelluskarttaan sekä suunnitellaan seuran jakson toteuttamista.

Luotsi ohjaa vaelluskartan tekemistä. Vaeltaja ja vaeltajavartio tutustuvat luotsin kanssa aktiviteetteihin ja vaeltajien ohjelmatapahtumiin. Vaeltajan on hyvä valita mieleisiä aktiviteetteja sekä pohtia omaa osaamistaan ja omia toiveitaan. Samalla vartio voi keskustella yhteisesti tehtävistä aktiviteeteista.

Luotsi ja vaeltaja käyvät ensin yhdessä läpi, mitä vaeltaja osaa, mitä hän haluaa oppia ja mitä hän haluaa tehdä seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän jälkeen keskustellaan tavoitteisiin ja elämäntilanteeseen sopivista aktiviteeteista ja valitaan joka aihealueesta vähintään yksi aktiviteetti tehtäväksi. Valitut aktiviteetit jaetaan sopivasti koko vaeltaja-ajalle. Ensimmäisen vaeltajavuoden osalta tulee lisäksi tässä kohdin miettiä hieman tarkemmin mitä, milloin ja miten tehdään.

Vaelluskartan tekemiseen on monia eri tapoja. Suunnitelman voi luoda esimerkiksi tulostettavaan vaelluskarttapohjaan, siinä voidaan hyödyntää jäsenrekisteriohjelma Kuksan ominaisuuksia tai vaeltaja luotseineen voi tehdä kartalle oman pohjan. Tärkeintä on, että vaelluskarttaan merkitään aktiviteetti ja ajankohdat, jolloin sen tekeminen tai osia sen tekemisestä tapahtuu.

Vaelluskartta tarkistetaan luotsin kanssa vähintään vuosittain, mielellään puolivuosittain. Miten aktiviteetit sujuivat? Onko kaikki suunnitellut aktiviteetit tehty? Tapahtuiko muutoksia? Opittiinko se, mitä haluttiin? Kun mennyt jakso on käyty kokonaisuudessaan läpi, siirrytään pohtimaan tulevaa vuotta. Aloituskeskustelussa tehtyjä suunnitelmia voidaan tässä yhteydessä vielä muuttaa ja tarkentaa vaeltajan tilanteen ja toiveiden mukaan. Seuraavan suunnanoton ajankohta olisi hyvä sopia aina edellisessä keskustelussa.

Kun vaeltajan ikäkausi on päättymässä, luotsi osallistuu Aikuisuuteen -rastiin. Rastin aktiviteeteissa luotsi keskustelee vaeltajan kanssa tämän partiossa oppimista taidoista sekä ohjaa vaeltajaa löytämään paikkansa aikuisena partiossa.

Tulostettava Vaelluskarttapohja

Aktiviteetit

Pakolliset rastit

Pakollisia rasteja on neljä. Näistä rasteista tehdään kaikki aktiviteetit. Tervetuloa-rasti, johon kuuluu myös Suomi-projekti, tehdään ensimmäisenä vuonna ja Aikuisuuteen –rasti ikäkauden lopuksi. Ulkomaanprojekti on tarkoitus toteuttaa vaeltajaikäkauden loppupuolella. Pakollinen rasti on lisäksi Partiojohtaja-peruskurssi.

Muut rastit

Muita rasteja pakollisten rastien lisäksi vaeltajaohjelmassa on 33. Jokainen rasti sisältää 2-8 aktiviteettia, joista vaeltaja valitsee mieluisimman tai sen, jossa hän haluaa kehittyä eniten. Aktiviteettivalinnat vaeltajat tekevät itse, mutta luotsin on hyvä olla ohjaamassa valintoja.

Rasteja ovat:

Arjen taidot, Eettinen arki, Ensiapu, Erätaidot, Fyysinen terveys, Hengellisyys ja henkisyys, Henkinen hyvinvointi, Ihmisten kanssa, Kansainvälinen partio, Kestävä kehitys, Laitetaan likoon, Lippukunta, Maailmankatsomus, Me ihmiset, Minä johtajana, Minä ryhmän jäsenenä, Moninaisuus ja asenteet, Oma talous, Painavaa partioasiaa, Palvelu, Pesti, Projektit haltuun, Raha liikkuu, Sukupuolisuus ja seksuaalisuus, Suunnistus, Turvallisuus, Uusi taito, Vaellus, Vaikutan ympäristöön, Vaikuttaminen, Vesillä liikkuminen ja Viestintä.

Vaeltaja suunnittelee vaelluskartan tekemisen yhteydessä aikataulun aktiviteettien toteuttamiselle. Osa aktiviteeteista on lyhyitä yhden illan juttuja, osan toteutus vaatii pidemmän ajanjakson. Luotsin tehtävänä on huolehtia siitä, että vaelluskartasta ja näin ollen vaeltajan ohjelmasta tulee vaeltajalle sopivan haastava ja monipuolinen sekä partioharrastukseen motivoiva ja innostava. Aktiviteetit tulee toteuttaa partiomenetelmän keinoin.

Ulkomaanprojekti

Ulkomaanprojektin tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltaja on tutustunut partiotoimintaan ja vieraaseen kulttuuriin valitsemassaan maassa. Vaeltajavartio toteuttaa ulkomaille suuntautuvan vähintään kolme vuorokautta kestävän partiomatkan. Tarkoituksena on, että vaeltaja oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan vaativan projektin.

Ulkomaanprojektin toteuttaminen vie aikaa. Luotsin tehtävänä on kannustaa vartiota projektin toteuttamisen eri vaiheissa ja tukea siinä, ettei projektin toteuttaminen jää vain suunnittelun asteelle.

Siirtymät

Samoajasta vaeltajaksi

Siirtymää samoajista vaeltajiin ei ole määritelty kuukauden tarkkuudella. Tässä vaiheessa nuoren varsinaisella iällä ei ole niin suurta merkitystä; voihan samana vuonna syntyneillä olla lähes vuoden ikäero. Oleellista on löytää nuorelle sopiva kasvuympäristö lippukunnassa. Kokonaisen samoajavartion ollessa kyseessä tulee miettiä, siirtyykö koko vartio sellaisenaan vaeltajavartioksi vai tehdäänkö tässä vaiheessa ehkä luontaistakin muokkausta. Kaikissa tapauksissa tärkeintä on muistaa henkilökohtainen vaelluskartta, joka tehdään jokaisen oman tilanteen mukaan.

Kun samoajaohjelma päättyy, on samoajavartion hyvä järjestää oma päätösretki, jossa muistellaan parhaita kokemuksia. Päätösretki voi olla myös samoajien ohjelman huipennus, mieleenpainuva reissu tai projekti. Ennen siirtymistä vaeltajiin on jo hyvä puhua yhdessä luotsin kanssa tulevasta ikäkaudesta ja sen luonteesta. Suomi-projektin alustavan suunnittelun voi aloittaa jo samoajaikäkauden puolella. Vaeltajavartion luotsin on sopivaa käydä tervehtimässä samoajia lyhyesti, vaikkapa päätösretken aikana.

Päätösretkellä voidaan toteuttaa myös lippukunnan perinteiden mukainen siirtymä. Vaeltajaluotsi ja samoajaluotsi vastaavat siirtymän järjestelyistä ja toteutuksesta. Samoaja-vaeltaja  -siirtymässä vanhemmat vaeltajat voivat olla mukana järjestämässä siirtymää yhdessä luotsin kanssa tai he voivat osallistua siirtymään, jolloin eri-ikäiset vaeltajat ryhmäytyvät ehkä helpommin yhdeksi vaeltajaikäkaudeksi.

Vaeltajasta aikuiseksi

Vaeltajan siirtyessä aikuiseksi on hän saavuttanut partio päämäärän ja toteuttanut partio-ohjelman kokonaisuudessaan.

Aikuisuuteen -rastilla vaeltaja pohtii yhdessä luotsin kanssa partiossa tähän asti oppimiaan tietoja ja taitoja sekä sitä, miten partiota voi jatkaa aikuisen roolissa. Partiolaisen rooli muuttuu ohjelmaan osallistujasta ohjelman mahdollistajaksi. Viimeistään vaeltajaikäkauden jälkeen toiminnan luonne muuttuu. Aikuinen voi toimia esimerkiksi ikäkausijohtajana tai muissa toimintaa mahdollistavissa pesteissä lippukunnassa, piirissä ja keskusjärjestössä. Luotsilla on tärkeä rooli siinä, että vaeltaja löytää oman paikkansa aikuisena partiotoimijana.

Aikuisuuteen -rastiin liittyy päätösseremonia, joka päättää partiolaisen ohjelmaikäkaudet. Päätösseremonia on konkreettinen tilaisuus, jossa vaeltaja liitetään osaksi lippukunnan aikuisjohtajistoa. Jos vaeltaja on toteuttanut vaeltajaohjelman päätösmerkin vaatimukset, voidaan merkki jakaa juhlallisesti hänelle päätösseremoniassa.

Retket

Retket kuuluvat olennaisena osana vaeltajaohjelmaan. Niitä tehdään, jotta vaeltajat saavat aikaa toimia oman ikäkautensa partiolaisten kanssa. Retket parantavat usein ryhmähenkeä ja myös useat aktiviteetit on helpointa toteuttaa retkiolosuhteissa. Retket voidaan järjestää oman vaeltajavartion kesken, useamman vaeltajaryhmän kanssa tai alueellisesti. Luotsin tehtävänä on kannustaa vaeltajia retkeilemään sekä auttaa heitä tarvittaessa retkeen liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vaeltajaikäkauden ohjelmatapahtumat ja kilpailut

Piirin vaeltajatapahtuma

Piiri järjestää vaeltajien piiritapahtuman vuosittain. Se on usein viikonlopun mittainen tapahtuma, jossa toteutetaan ikäkausiohjelmaa ja sen myötä kasvatustavoitteita. Tavoitteena on, että vaeltajat pääsevät tutustumaan samanikäisiin partiolaisiin. Tapahtumasta on tavoitteena saada elämyksiä, kokemuksia ja ahaa-elämyksiä.

Jokainen piiri määrittää itse tapahtuman teeman. Teema voi rakentua esimerkiksi retkeilyn, ympäristöasioiden tai yhteiskunnan ympärille. Suunnittelussa tulee huomioida ajankohtaiset aiheet, jotka kiinnostavat vaeltajien ikäkautta. Tarpeen mukaan viikonloppua voidaan rakentaa myös vaeltajaohjelman sisällön varaan.

Valtakunnallinen vaeltajatapahtuma

Valtakunnallinen vaeltajatapahtuma on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen vaeltajien tapahtuma. Vaeltajat tutustuvat tapahtumassa valitun teeman mukaiseen aiheeseen ja toteuttavat ikäkausiohjelmaa. Tapahtumalla selkeytetään ikäkautta lippukunnille sekä osallistujille ja annetaan kannusteita toimintaan. Tapahtuman ennakkomateriaalien, näkyvyyden ja ohjelman kautta tuetaan vaeltajaikäkauden toimintaa. Jokainen vaeltaja on osa isoa kokonaisuutta.

Vaeltaja pääsee kehittämään itseään sekä yksilönä että vaeltajavartion jäsenenä toteuttaen partiomenetelmää. Tapahtuman yhtenä tavoitteena on vaeltajien verkostoituminen, tutustuminen ja ikäkauden projekteista puhuminen.

Partiotaitokilpailut

Piiri järjestää vuosittain vähintään yhden partiotaitokilpailun. Pt-kisa voi olla päiväkisa tai kestää yön yli. Lisäksi keskusjärjestö järjestää vuosittain syys- ja talvikilpailut. Partiotaitokisoissa vaeltajat pääsevät toimimaan vartiona, testaamaan partiossa oppimiaan taitoja sekä tutustumaan toimintaan lippukunnan ulkopuolella.

Lippukuntaleirit

Vaeltajat ovat merkittävässä osassa lippukuntaleirien suunnittelussa ja toteutuksessa. Vaeltajien rasteista löytyy useita aktiviteetteja, joihin lippukunnan kesä- ja talvileirit sopivat mainiosti. Lippukuntaleireillä olisi hyvä olla myös omaa ohjelmaa vaeltajille. Vaikka vaeltajat ovat usein pesteissä, voi omaa ohjelmaa olla esimerkiksi iltaisin nuorempien partiolaisten mentyä nukkumaan.

Suuremmat leirit

Partiopiirit järjestävät omia leirejä toimintakalenteriensa mukaisesti. Leirille osallistuminen on osa vaeltajan ohjelmaa ja siihen voi kuulua myös erilaisia pestejä leirin toteutukseen liittyen.  Leirien ohjelma on usein järjestetty niin, että vaeltajat osallistuvat osan ajasta oman ikäkautensa aktiviteetteihin ja ovat osan ajasta pestissä. Usein myös muiden kuin oman piirin leirille osallistuminen on mahdollista.

Finnjamboree eli keskusjärjestön suurleiri järjestetään joka kuudes vuosi. Tästä johtuen jokaisella partiolaisella ei ole mahdollisuutta osallistua finnjamboreelle vaeltajana. Piirileirien tapaan finnjamboreelle osallistuminen on osa vaeltajan ohjelmaa ja siihen voi kuulua myös leirin järjestelytehtäviä. Leirillä tapaa muita partiolaisia eri puolilta Suomea ja maailmaa. Noin joka viides vuosi järjestetään Suomen Partiolaisten vesi- ja meripartiopainotteinen leiri Satahanka.

Kansainvälisiä leirejä ovat neljän vuoden välein järjestettävät maailmanlaajuiset jamboreet sekä eri maiden järjestämät omat leirit. Jokaisella leirillä on omat ikärajansa leiriläisille ja palveluleiriläisille. Leireistä saa tietoa keskusjärjestön eri viestintäkanavista ja partiojärjestöjen sivuilta. Keskusjärjestö järjestää vuosittain matkan jollekin kansainväliselle leirille.

JOTA ja JOTI

JOTA (Jamboree On The Air) ja JOTI (Jamboree On The Internet) järjestetään vuosittain lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tällöin partiolaiset ympäri maailmaa kokoontuvat radioiden ja Internetin välityksellä vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan muiden maiden partiolaisiin. Tapahtumiin osallistumisesta voi saada tapahtumamerkin.

JOTA ja JOTI voidaan järjestää osana lippukuntaretkeä tai vaeltajavartion retkeä, jos paikalle saadaan asianmukaiset varusteet. Vaeltajat voivat käyttää radiota tai tietokonetta omista kodeistaan käsin, mutta yhdessä on aina mukavampaa. JOTA:n osallistuminen vaatii radioamatöörien apua, sillä radiotaajuuksien käyttö on Suomessa säänneltyä. Suomen Radioamatööriliitto SRAL auttaa mielellään.

Tapahtumiin kuuluu lisäksi useita erilaisia partioaktiviteetteja, joissa hyödynnetään yhteyksiä. Aktiviteetteja tarjotaan muun muassa WOSM:n virallisilla sivuilla www.scout.org. Monet lippukunnat ja piirit järjestävät JOTA ja JOTI -tapahtumia, joihin voi mennä tutustumaan toimintaan.

Explorer Belt

Explorer Belt eli EB on 200 kilometrin vaellus, joka taitetaan kymmenessä päivässä tutun tai ennalta tuntemattoman partiokaverin kanssa vieraassa maassa. Matkakohde on eri joka kerta, ja matkailijoiksi valitaan 16–25-vuotiaita partiolaisia. Tarkoituksena on tutustua kohdemaan kulttuuriin normaalista turistimatkasta eroavin keinoin. Osallistujilla on käytettävissään vain rajattu määrä rahaa, ja kaikki varusteet kannetaan matkan aikana mukana. Niinpä osallistujat pääsevätkin käyttämään kekseliäisyyttä pohtiessaan seuraavaa yö- tai ruokapaikkaa. Vaelluksen aikana tehdään myös pieniä projekteja.

Vaelluksen jälkeen alkaa vaellusparien tuomarointi, joka kestää noin viisi päivää. Tuomaroinnin jälkeen seuraa EB-vyömerkkien ja -vöiden jakotilaisuus. Koko porukka kiertelee yhdessä kohdemaassa vähintään tuomaroinnin ajan tai jopa pari viikkoa. EB:n jälkeen osallistujilla on takanaan upea vaellus, monia uusia kokemuksia kotiin vietävänä sekä monta uutta ystävää.

Roverway

Roverway on partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin yhteinen tapahtuma 16–22-vuotiaille eurooppalaisille partiolaisille, joka järjestetään neljän vuoden välein eri maissa. Roverway alkaa usein vaelluksella, jonka jälkeen osallistujat kokoontuvat yhteiselle leirille. Tapahtumassa ovat vahvasti esillä partion kansainvälisyys, eri maiden partiotavat ja elämykset.

The World Scout Moot

World Scout Moot on WOSM:n neljän vuoden välein järjestämä tapahtuma, joka kokoaa yhteen 18-26 -vuotiaat vaeltajat ympäri maailman. Tapahtuman ohjelma on kaksiosainen. Avajaisten jälkeen osallistujat jakaantuvat monikansallisiin vartioihin, joissa he viettävät aikaa ja tutustuvat tapahtumamaahan muutaman päivän ajan. Alkuvaiheen jälkeen tai tapahtuman puolivälissä kaikki osallistujat kokoontuvat leirialueelle viettämään yhteistä aikaa. Tavoitteena tapahtumassa on vahvistaa osallistujien kansainvälistä ymmärrystä.

Maailmanjamboree

Maailmanjamboree on suuri maailmanlaajuinen leiri, jonka WOSM järjestää joka neljäs vuosi eri maassa. Leirille voivat osallistua kaikki yli 14-vuotiaat partiolaiset. Yli 18-vuotiaat osallistuvat leirille palvelutehtävissä. Maailmanjamboreen aikana on mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, kokea hienoja elämyksiä ja tutustua uusiin, kansainvälisiin ystäviin.

Muistelemispäivä

Muistelemispäivänä juhlitaan partioystävyyttä, lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja kerätään varoja köyhempien maiden partiotoimintaa varten. Muistelemispäivää vietetään 22.2. joka vuosi. Muistelemispäivä on partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin ja hänen puolisonsa Lady Olave Baden-Powellin, partiotyttöjen ylijohtajan, yhteinen syntymäpäivä.

WAGGGS tarjoaa joka vuodelle teeman ja teemaan liittyviä aktiviteetteja, joita muistelemispäivään osallistuva vaeltajaryhmä voi toteuttaa.

Kaukoretkimerkit

Kaukoretkimerkit on tarkoitettu samoajille ja heitä vanhemmille partiolaisille. Merkkejä ovat Karhunhammas, Kultainen ruori ja Majavanhäntä. Kaukoretkimerkkien tavoitteena on tehdä ennalta valmisteltu raportoitava vaellus jolla tehdään harrastustutkimus. Karhunhammas tehdään vaeltaen, Kultainen ruori purjehtien ja Majavanhäntä meloen. Hyväksytystä suorituksesta partiolainen saa paitaansa kiinnitettäväksi Karhunhammas-, Kultainen ruori- tai Majavanhäntämerkin.

Liljat

Liljat ovat aktiviteetteja, joissa tehdään jotakin asiaa tietty aika tai matka. Ne koettelevat usein tekijänsä kärsivällisyyttä. Aktiviteetti voidaan tehdä vaeltajavartiossa, mutta kyseessä on yksilösuoritus. Liljoissa on normaalisti kolme tasoa, jotka tehdään erikseen helpoimmasta vaikeimpaan. Liljoista tehdään yleensä selvitys suorituksen vastaanottavalle partiojohtajalle, ja hyväksytysti tehdystä liljasta saa merkin partiovyöhön kiinnitettäväksi.

Erilaisia liljoja ovat muun muassa nahkalilja, pahkalilja, luovuuslilja, dieetti- ja mykkäliljat, saunalilja ja IRC-lilja. Nahkaliljan helpoimmassa tasossa (vihreä) kävellään 40 kilometriä tai hiihdetään 60 kilometriä korkeintaan 24 tunnissa. Pahkalilja on valvomislilja, jonka helpoimmassa tasossa valvotaan 24 tuntia. Valvomiseen voidaan yhdistää vaeltajien aktiviteetteja, kuten käsitöitä, jotta valvominen sujuu rattoisammin. Vaeltajavartiot voivat keksiä liljoja myös itse. Liljoja on tehty muun muassa makuupussissa aikaa viettämällä, leikkien 24 tuntia, tehden talkoita ja nopan silmäluvun mukaan toimien.

Ohjelman toteuttaminen

Takaisin ylös

Vaeltajaohjelma on tehty vaeltajaa varten. Se on suunniteltu ikäkausittaisten kasvatustavoitteiden pohjalta nousujohteisesti haastavammaksi kuin samoajaohjelma.

Vaeltajaiässä ihmiset ovat jo kuitenkin kehittyneet kovin erilaisiksi omien kiinnostustensa sekä koulu- ja työelämässä tehtyjen valintojen kautta. Siksi vaeltajaohjelma huomioi yksilön eikä voi olla kaikille aivan samanlainen.

Toiminnan suunnittelu

Ohjelma on jaettu 37 eri aihealueeseen eli rastiin. Jokaiseen rastiin kuuluu 2–8 eri aktiviteettivaihtoehtoa. Pakollisina rasteina jokainen vaeltaja toteuttaa Tervetuloa vaeltajaksi-, Partionjohtaja-peruskurssi-, Ulkomaanprojekti- ja Aikuisuuteen -rastin. Jokainen vaeltaja suunnittelee itse itselleen yhdessä luotsin kanssa vaelluskartan eli kehittämissuunnitelman viideksi vaeltajavuodeksi. Aktiviteettivaihtoehdoista jokainen vaeltaja valitsee itseään kiinnostavan ja itselleen sopivan haastavan aktiviteetin. Aktiviteetteja voi tehdä yksin, kaksin tai oman vartion tai jonkin toisen ryhmän kanssa.

Luotsin tehtävänä on pohtia yhdessä vaeltajan kanssa aktiviteettien sopivuutta ja sopivaa haastetasoa vaelluskarttaa tehdessä tai tarkistettaessa.

Koska jokainen vaeltaja suunnittelee itse oman viiden vuoden ohjelmansa, tuo se omat haasteensa vaeltajavartion toiminnan suunnittelulle. Vartio, vartionjohtaja ja luotsi tekevät yhdessä toimintakauden toimintasuunnitelman. Suunnitelma tehdään valitsemalla vaeltajaohjelman rasteista aktiviteetteja, jotka kiinnostavat mahdollisimman montaa vaeltajaa ja jotka halutaan toteuttaa. Toimintasuunnitelmaan sisällytetään aktiviteettien lisäksi vartion retket, lippukunnan yhteinen toiminta ja ohjelmatapahtumat, joihin vartio aikoo osallistua. Retkien ja muiden projektien suunnittelulle on myös varattava riittävästi aikaa. Toimintakaudet voivat muodostua hyvin erityyppisiksi vaeltajavartion valintojen mukaan.

Vaeltajavartio valitsee itselleen vartionjohtajan, joka vastaa vaeltajavartion toiminnan organisoinnista toimintakauden aikana. Myös muut vartion jäsenet osallistuvat vartion toiminnan toteuttamiseen, eli vartionjohtaja ei järjestä kaikkea ohjelmaa. Luotsin tehtävä on puolestaan tukea vartionjohtajaa tehtävässään.

Toimintasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan toimintakauden aikana. Suunnitelmassa kannattaa myös arvioida sen toteutumista ja aikataulua.

Vartion kokous eli vartiokokous

Vaeltajavartio sopii keskenään, minkälainen kokoustiheys heille parhaiten sopii. Nuoren aikuisen elämässä on tilanteita, jolloin yksinkertaisesti pitää priorisoida. Välillä intensiteettiä on paljon partiossa ja välillä muualla. Kokouksen pituus voi vaihdella tilanteen mukaan esimerkiksi kahden tunnin mittaisesta yön yli kestävään. Vartion kokoukset voivat olla säännöllisesti myös esimerkiksi joka kolmas torstai, kerran kuussa viikonloppuna tai epäsäännöllisesti etukäteen määrättyinä päivinä.

Tärkeä kriteeri on, että vaeltajat pääsevät osallistumaan kokouksiin ja he tietävät, milloin kokoukset ovat. Kokoontumispaikka voi vaihdella tilanteen mukaan, ja se voi olla esimerkiksi partiokololla, kämpällä, maastossa, jonkun kotona, työpaikalla, kaupungilla tai internetissä. Kokousrungossa voi olla samoja, joka kerta toistuvia elementtejä kuten nuoremmissa ikäkausissa, tai sitten toimitaan vartion oman näkemyksen mukaan. Toistuvia elementtejä voivat olla vaikkapa vartion oma aloitusrituaali, tiedotusasioita, edellisen asian kertaamista, kokouksen pääasian käsittely, leikki tai irrottelu, hiljentyminen ja kokouksen päätös. Päätavoite kokouksissa on yhdessä tekemisessä eli aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Vartiokokousten, retkien, leirien, partiotaitokisojen, lippukuntien tapahtumien, piirien ja järjestöjen tapahtumien sekä vaeltajan omien tehtävien yhdessä muodostaman toimintaverkon kautta kunkin vaeltajan tulisi saada oma vaelluskarttansa toteutettua. Vaeltajia kannattaa ohjeistaa merkitsemään toteuttamansa aktiviteetit muistiin esimerkiksi jäsenrekisterijärjestelmä Kuksaan. Tällöin toteutunutta on helpompi verrata vaelluskarttaan.

Meripartio-ohjelman toteuttaminen vaeltajaikäkaudessa

Meripartio on yksi tapa toteuttaa partiokasvatusta. Meripartion tavoitteena on yleisten partion kasvatustavoitteiden ohella kasvattaa vastuuntuntoisia merenkulkijoita, jotka liikkuvat vesillä turvallisesti ja kunnioittavat vesistöjen luontoa ja kanssaveneilijöitä.

Vaeltajaohjelmassa ei ole erikseen merkittyjä aktiviteetteja meripartiolaisille. Sen sijaan lähes kaikki aktiviteetit ovat tavalla tai toisella toteutettavissa vesiympäristössä. Esimerkiksi vaeltajavartion viikonloppupurjehdukset ovat hyviä paikkoja purjehdustaitojen ylläpidon lisäksi toteuttaa vaeltajien aktiviteetteja. Samoin vaikkapa johtamiseen, pestin ottoon ja ryhmässä toimimiseen liittyvät aktiviteetit voi toteuttaa lippukunnan paattiin ja purjehdusporukkaan liittyen. Myös Partio-ohjelma.fi –sivusto ottaa mielellään vastaan uusia aktiviteetin toteutusideoita.

Luotsin rooli on myös meripartiossa tärkeä. Kuten muussakin partiotoiminnassa luotsin tehtävänä on tukea vaeltajia. Luotsin tehtävänä on tuntea vaeltajat, jotta hän pystyy ohjaamaan heitä heille sopiviin tehtäviin ja koulutuksiin meripartion parissa. Luotsin haasteena on ohjata vaeltajat myös muiden kuin merellä toteutettavien partioaktiviteettien pariin. Luotsi voi myös ohjata vaeltajia tutustumaan muiden lippukuntien meripartiotoimintaan. Yhteistyön tekeminen eri lippukuntien välillä antaa erilaisia mahdollisuuksia opetella purjehtimista.

Vaeltajaohjelmaan liittyy meripartiolaisille Vesillä liikkuminen –rastissa olevat aktiviteetit Saaristokipparikurssi ja ohjaajantodistus sekä Kipparikurssi. Saaristokipparikurssi on yhden viikonlopun mittainen teoriakurssi, jonka tavoitteena on yhdessä förstikurssin kanssa antaa riittävät tiedot ja taidot toimimiseen partioaluksen päällikkönä saaristovesialueella. Saaristokipparikurssilla syvennetään ja laajennetaan veneenohjaajakurssilla saatuja yleisiä, merenkulullisia teoriatietoja.

Kipparikurssin tavoitteena puolestaan on antaa merenkululliset tiedot ja taidot toimia aluksen vastuullisena päällikkönä kaikissa keliolosuhteissa avomerellä. Kurssi muodostuu kahdesta viikonlopun mittaisesta teoriaosasta sekä käytännönosasta, joka järjestetään kolmen päivän pituisena pitkänä viikonloppuna syksyllä. Sekä saaristokippari- että kipparikurssin järjestää SP ja FiSSc.

Vesillä liikkuminen -rastissa on erityisesti meripartiolaisille suunnattu myös aktiviteettien toteutusvinkit Pelastautumiskurssista ja Kaukopurjehduksesta.

Vaeltajaohjelman soveltaminen

Vaeltajaohjelmassa on paljon toteutusvaihtoehtoja, jotta sitä on helppo soveltaa erilaisten lippukuntien ja vaeltajien tarpeisiin sopivaksi. Soveltaminen on sallittua ja jopa suositeltavaa, kunhan rastien ja aktiviteettien yhteydessä kuvatut tavoitteet täyttyvät.

Aktiviteettien haastavuutta voi säädellä, ja tarvittaessa voi luoda uuden aktiviteetin toteutustavan, joka vastaa paremmin kunkin vaeltajan kohdalla aihealueen tavoitteisiin. Luotsi auttaa vaeltajaa löytämään vaeltajalle sopivan tavan ja tason aktiviteetin toteuttamiselle.

Kun vaeltajaohjelmaa toteutetaan lippukunnissa, keskeisintä on jokaisen 18–22-vuotiaan mahdollisuus omaa kasvua tukevaan ikäkautensa ohjelmaan. Vaeltajaikäisiä ei siis voi käyttää lippukunnassa pelkästään johtajatehtäviin ja muihin vastuuhommiin. Vaeltaja voi toki oman kiinnostuksensa ja lippukunnan tarpeiden mukaan toimia erilaisissa vastuutehtävissä, mutta hänellä on oltava aikuinen tuki sekä mahdollisuus myös vaeltajaohjelman toteuttamiseen. Koska partio on kasvatusjärjestö, nuoren tarpeet on laitettava lippukunnan tarpeiden edelle.

Aktiviteetin tekemisen ei aina tarvitse tapahtua niin sanotuissa partioympyröissä. Jos esimerkiksi vaeltajan opintoihin tai työhön kuuluu jonkin aktiviteeteissa mainitun uuden asian opettelu, hän voi tehdä aktiviteetin samalla, kunhan muistaa käsitellä tekemänsä aktiviteetit yhdessä luotsin kanssa. Muualla opittua voi hyödyntää myös esimerkiksi niin, että kyseinen vaeltaja järjestää muille mahdollisuuden tehdä aktiviteetin ja johtaa tekemistä.

Vartion muodostaminen

Vaeltajaohjelmaa voidaan toteuttaa sekä pienissä että isoissa lippukunnissa. Isoissa lippukunnissa ikäkausitoimintaa kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Pienessä lippukunnassa 18–22-vuotiaita saattaa olla vain yksi tai muutama. Näillekin vaeltajaikäisille täytyy antaa mahdollisuus toteuttaa oman ikäkautensa ohjelmaa, esimerkiksi yhdessä naapurikunnan tai opiskelupaikkakunnan lippukunnan kanssa. Vaeltajavartion voi muodostaa hyvin yli lippukuntarajojen. Toisaalta vaeltajavartion jäsenet voivat kaikki olla samasta lippukunnasta, mutta oleskella eri paikkakunnilla (esimerkiksi työn tai opintojen takia).

Vaeltajavartion ei tarvitse olla samaan tapaan pysyvä kuin nuoremmissa ikäkausissa. Vartio voi muodostua myös esimerkiksi jonkin projektin ympärille.

Kokoontumiset

Jokainen vaeltaja toteuttaa vaeltajaohjelmaa oman vaelluskarttansa mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että vaeltajat eivät kokoonnu samaan tapaan viikoittain kuin nuoremmat ikäkaudet. Vartionjohtajan ja luotsin tehtävänä on huolehtia siitä, että vartiolla kuitenkin on sovittua säännöllistä toimintaa. Vartio voi tavata esimerkiksi kuukausittain tai säännöllisesti netissä ja viikonloppuja retkeillen. Tavat kokoontua ovat moninaiset, pääasia on että vartio löytää itselleen sopivan tavan.

Vaeltajaluotsi on tärkeässä roolissa, jos nuoret eivät tapaa viikoittain. Luotsi tukee vaeltajavartiota ja toimii heidän yhdyssiteenään lippukuntaan.

Vartion rakenne

Vaeltajaohjelmaa voidaan toteuttaa vartiossa, jossa jäsenet ovat samanikäisiä (yhtenäisvartiossa), tai vartiossa, johon tulee vuosittain mukaan nuorempia vaeltajia (putkivartiossa). Vartiot voivat myös rakentua projektien mukaan. Tässäkin soveltaminen lähtee lippukunnan perinteistä ja omasta tilanteesta. Pienessä lippukunnassa on luultavasti käytännöllistä, että kaikki vaeltajat ovat samassa vartiossa, vaikka olisivat eri-ikäisiä. Aktiviteeteille ei ole tiettyjä tekovuosia, joten vaeltajat pystyvät kokoamaan vartiolleen aktiviteeteista yhteisen toimintasuunnitelman.

Uusia jäseniä mukaan toimintaan

Partioharrastuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Uuden jäsenen liittyessä ryhmään ryhmä tulee ryhmäyttää uudelleen. Vaeltajaohjelma alkaa yhteisellä Suomi-projektilla  ja vartion yhteisillä jutuilla, joten uudet vaeltajat on hyvä ajaa sisään ryhmään eli toteuttaa joitain alkuvaiheen ryhmäyttäviä aktiviteetteja koko vartion kanssa uudestaan. Samoin voidaan toimia myös putki- tai projektivartiossa, kun siihen tulee uusia vaeltajia.

Mikäli vanhaan vaeltajavartioon liittyy vain yksi uusi vaeltaja, ei Suomi-projektin toteuttaminen ole välttämättä mielekästä vaan ryhmäytyminen toteutetaan muuten. Suomi-projekti voidaan tällaisissa tilanteissa toteuttaa esimerkiksi joka toinen vuosi. Vaeltajalupaus tulee tietenkin antaa, ja siihen tulee etukäteen valmistautua. Voidaan myös muodostaa uusi vaeltajavartio rekrytoimalla uusia jäseniä lippukuntaan tai tekemällä yhteistyötä naapurilippukunnan tai -lippukuntien kanssa.

Mukaantulo vaeltajaikäkauteen myöhemmin tulee huomioida myös vaelluskartassa. Tällöin tehtävät aktiviteetit tulee suhteuttaa käytettävissä olevaan aikaan. Laatutason tulee kuitenkin säilyä samana. Vaeltajaohjelmaan tulee sisällyttää aina lupauksenanto ja päätösseremonia. Ohjelman tekeminen on tarkoitus lopettaa 22-23-vuotiaana, kun vaeltaja siirtyy aikuisuuteen.

Lippukunnan perinteet

Lippukunnan omia perinteitä ja vahvuuksia voidaan tuoda esille ohjelman toteutuksessa. Lippukunnassa voidaan esimerkiksi sopia, että erätaitoaktiviteetteja tehdään perusohjelmaa enemmän. Vaeltajaohjelmassa on hyvin tilaa valinnaisuudelle ja uusille lippukuntien perinteiden mukaisille aktiviteettien toteutustavoille. Aktiviteettien toteutusvinkkejä voi ja kannattaa jakaa verkossa muillekin partio-ohjelma.fi -sivustolla, jotta hyvät ideat saadaan käyttöön laajemmin.

Sisupartiolaiset vaeltajaohjelmassa

Vaeltajaohjelma sisältää paljon arkielämän taitojen opettelua. Ohjelmaa voi käyttää soveltaen esimerkiksi aikuisten sisupartiolaisten kanssa.

Lataa pdf:nä:

Vaeltajaluotsin opas

Vaeltajien aktiviteetit

Vaelluskartta