Sanoista tekoihin! Tavoite 14: Vedenalainen elämä

Tavoite partiolaiselle

Partiolainen saa lisää tietoa maailman meristä ja siitä, miten ja miksi meriä on syytä suojella. Partiolainen oppii kestävästä kalastuksesta ja lähivesistöjensä kunnosta. Partiolainen oppii, miten vesistöjä ja meriä suojellaan ja mitä yksittäiset partiolaiset voivat tehdä. 

SUDENPENNUT

Toteutusvinkki 

Sudenpennut tutustuvat veden kiertoon katsomalla ensin NASA:n lyhyen videon veden kiertokulusta maapallolla: https://youtu.be/Az2xdNu0ZRk 

Akela ohjaa sudenpentuja kiinnittämään huomiota videon vasempaan alareunaan, mikä kuvaa pohjaveden muodostumista. Videon katsomisen jälkeen sudenpennut tekevät omaa pohjavettä akelan avustuksella. Tämän aktiviteetin jälkeen sudenpennut vierailevat pohjavesialueella tai katsovat akelan kanssa kartalta, missä kaikkialla lähiympäristössä on pohjavesialuetta. 

Tekopohjaveden valmistus  

Tarvikkeet: vähintään 50 cm korkea, kapea astia (esim. yhteen teipatut maitotölkit) ja sen alle läpinäkyvä purkki, hiekkaa, sameaa pintavettä (voit myös valmistaa sameaa vettä sekoittamalla kraanaveteen kasvuturvetta).  

Työn suoritus  

  1. Tee astian pohjaan pieniä reikiä ja täytä se hiekalla.
  2. Sijoita astia tyhjän purkin päälle. 
  3. Valuta hiekan läpi sameaa pintavettä.
  4. Havainnoi.
  5. Voit mitata vedestä ennen valutusta hiekan läpi ja sen jälkeen sähkönjohtokyvyn, happamuuden ja muita ominaisuuksia. Miten arvot muuttuvat?

Keskustelu · Mikä merkitys pohjaveden muodostumisella on ihmiselle ja elolliselle luonnolle? · Mitä uhkia pohjavesiin kohdistuu? 

Lähde: Elämän vesi – veden kiertokulku ympäristökasvatushanke 2004 http://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/2112/Veden_kiertokulku.pdf  

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

SEIKKAILIJAT

Toteutusvinkki 

Seikkailijat toteuttavat Sammon johdolla WWF:n Seikkailu veden valtakunnassa -retkipäivän tai osia siitä. Retkipäivässä on vesistöaiheisia leikkejä, tietoiskuja, tutkimuksia ja tarinoita. Retkipäivämateriaali löytyy täältä: https://wwf.fi/app/uploads/c/q/6/6cg45ts4niu30egklew7o9/leiriohjaajan_opas.pdf 

Lähde: WWF Suomi 2019 

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

TARPOJAT

Toteutusvinkki 

Tarpojat hyödyntävät Vesien tila –tietopalvelua ja selvittävät lähiympäristönsä vesistöjen tilan. 

Tämän jälkeen tarpojat tekevät retken yhdelle tai useammalle järvelle (tai merialueella meren rantaan), ja tutkivat vettä silmämääräisesti ottamalla näytteitä kirkkaisiin ja kannellisiin lasipurkkeihin. Tarpojat kirjaavat vesinäytteisiin tussin ja teipin avulla näytteenottopäivän, vesistön, näytteenottopaikan ja näytteenottajan. Tarpojat analysoivat vesinäytteet silmämääräisesti, hajun, lämpötilan ja ph-arvon mukaan, ja kirjaavat tulokset ylös. Tarpojat pohtivat luotsin tai vartionjohtajan avulla, mitkä asiat vaikuttavat heidän tutkimansa vesistön laatuun ja miten kyseistä vesistöä voisi suojella partiolaisten keinoin? Olisiko tarvetta ottaa yhteyttä oman kunnan päättäjiin, vai riittäisikö some-julkaisut? Tarvikkeina tutkimukseen tarpojat tarvitsevat ph-liuskoja ja vedenkestävän lämpömittarin. 

Veden lämpötila  

  • Lämpötila on eräs tärkeimmistä vesien eliöstön toimintaa säätelevistä tekijöistä.  
  • Mitä korkeampi veden lämpötila on, sitä vilkkaampia eliöiden toiminnat ovat.  
  • Kalojen lämpötilavaatimukset vaihtelevat.  

 Veden happamuus  

  • Veden pH-luku kuvaa veden happamuutta tai emäksisyyttä.  
  • Veden pH -arvoon vaikuttavat esim. jätevedet, happamien yhdisteiden huuhtoutuminen maaperästä, happamat sateet, karbonaatit, vetykarbonaatit ja hiilidioksidi. 
  • Hajotustoiminnasta vapautuva hiilidioksidi alentaa pH -arvoa.  
  • Voimakas yhteyttäminen nostaa pH -arvoa.  
  • Talousveden pH:n tulisi olla 6,5-8,8, jos pH jää alle tämän alkaa putkistojen syöpyminen. Tästä syystä vedenpuhdistamolla nostetaan pH:ta kemikaalein.  
  • pH yli 10,5 on terveydellisistä syistä kelvotonta. 
  • Kalaveden pH6,6-7,1 = erinomainen, pH 7,2-7,3 = hyvä, pH 7,4-8,0 = tyydyttävä, pH 8,1-9,0 = välttävä, pH yli 9 = huono ja vielä suurempi pH = erittäin huono 

Haju  

  • Puhdas vesi ei haise eikä tuoksu.  
  • Hajuvirheet voivat johtua levistä, homeista, sienistä tai jätevesistä.  
  • Aistinvarainen havainto riippuu havainnoijan limakalvojen hajuepiteelistä.  

Imelä haju – syynä kasvien mätäneminen 

Ummehtunut haju – syynä seisova vesi 

Mädäntynyt haju – syynä runsaasti kuolleita eliöitä 

Hapan haju - syynä AIV-liuos, turve 

Kirpeä haju - syynä sinilevä, turve, kasvinsuojeluaine 

Ulosteen haju - syynä viemärivesi, asutusjätteet 

Ammoniakin haju - syynä typpilannoitus 

Puistattava haju - syynä runsas bakteerikanta 

Veden väri  

  • Hyvä vesi on väritöntä ja kirkasta.  
  • Pintavesien väriin vaikuttavat humushapot ja levät aiheuttaen ruskeaa ja vihreää väriä.  
  • Rauta aiheuttaa veteen ruskeaa väriä.  
  • Jos veden väri on tummaa tai mustaa saostuman kaltaista, väri on todennäköisesti peräisin mangaanista.  
  • Korkea kuparipitoisuus värjää saniteettikalusteita vihreiksi ja saattaa muuttaa vaaleat hiukset vihertäviksi.  
  • Kun kuparipitoiseen veteen lisätään pesuainetta, voi vesi värjäytyä sinivihreäksi.  

Työvaiheet: 1. Anna vesinäytteen seistä yön yli, jotta siinä olevat kiinteät hiukkaset laskeutuisivat 2. Kaada 100 ml mittalasi täyteen tutkittavaa näytettä 3. Aseta valkoinen paperi mittalasin alle 4. Katso ylhäältä ja arvioi väriä: sinivihreä, vihreä, kellanvihreä, ruskea tai tummanruskea  

Veden sameus  

Veden sameus voi johtua alumiinista, sinkistä, raudasta tai mangaanista. Sen syynä voivat olla myös roskat, pieneliöt tai hienojakoinen pohja-aines. 

Lähde: Itä-Suomen yliopisto 2011, Marketta Pellinen, UEF-profiles –hanke https://archive.uef.fi/documents/640557/774667/Vesitutkimus.pdf  

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

SAMOAJAT

Toteutusvinkki 

Täytämme jokainen John Nurmisen säätiön Itämerilaskurin saadaksemme selville, kuinka paljon tuotamme päästöjä Itämereen. https://johnnurmisensaatio.fi/itameren-suojelu/itamerilaskuri/  

Tulokset selvitettyämme pohdimme, mitkä näistä asioista ovat sellaisia, joihin voimme vaikuttaa jo nyt, ja mitkä sellaisia, joiden osalta meidän täytyy odottaa itsenäistymistämme (asuinmuoto, mahdollisuus julkiseen liikenteeseen asuinpaikan perusteella, kodin lämmitysmuoto ym.). Pohdimme tulevaisuuttamme ja teemme mielikuvitusmatkan viiden vuoden päähän, jolloin elämme mahdollisimman Itämeri-ystävällistä ja hyvää elämää. Millaista se on? 

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

VAELTAJAT

Toteutusvinkki 

Kansainvälisen laivaliikenteen päästöt ovat kasvaneet 32 % ja lentoliikenteen peräti 129 % viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kyseessä on nopeimmin kasvava päästölähde liikenteen alalla – eli ainoalla talouden sektorilla, jonka päästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990. Huolimatta polttoaineen käytön tehostumisesta, lentokoneiden päästöjen odotetaan olevan vuonna 2050 seitsemästä kymmeneen kertaa suuremmat kuin vuonna 1990, ja laivaliikenteen päästöjen ennakoidaan kasvavan 50–250 %.  

Lähde: Euroopan parlamentti 

Otamme selvää laivaliikenteen päästöistä ja keskitymme erityisesti pohtimaan risteilyalusten ja matkustuksen päästöjä. Itämeri - meidän ainoa meremme - on yksi maailman saastuneimmista meristä. Kuinka paljon meriliikenne vaikuttaa Itämeren tilaan? Kuinka paljon meriliikennettä on, ja mikä osuus on risteilymatkustusta ja kauppaliikennettä? 

Otamme selvää, kuka suojelee Itämerta ja kuka tekee päätöksiä laivaliikenteestä. Pohdimme, mitä itse voisimme tehdä vaikuttaaksemme laivaliikenteen päästöihin. 

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Pikalinkit