Sanoista tekoihin! Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio

Tavoite partiolaiselle

Partiolainen oppii, että puhdas, edullinen ja helposti saatavilla oleva vesi ei ole itsestäänselvyys. Partiolainen oppii erilaisia keinoja vedenkulutuksen vähentämiseksi ja puhtaan veden saannin turvaamiseksi. 

SUDENPENNUT

Toteutusvinkki 

Unicefin tehtävä veden kantamisesta. https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/tehtavat/veden-kantaminen/  

Sudenpennut jaetaan noin 4–5 hengen pentueisiin. Jokaiselle pentuelle vesisanko, joka on täynnä vettä (huom! Järvivettä tai muuta luonnonvettä). 

Akela kertoo sudenpennuille, että tehtävän ajan he ovat lapsia vesipulasta kärsivässä kylässä jossakin kehittyvässä maassa. Sudenpennut voivat halutessaan myös nimetä jonkin maan. Näissä lapsien tehtävänä on usein noutaa vesi kaivolta. Lapset ovat juuri saaneet kaivolta vesiämpärit täyteen ja heidän tulee kuljettaa vesi takaisin kylään. Kylässä on alkamassa suuri juhla, joten heidän täytyy olla nopeita, jotta he ehtivät ajoissa perille. 

Sudenpennut kisaavat viestin vedenkannossa. Jokainen ryhmän jäsen kantaa vuorollaan vesiämpärin tietyn matkan, esimerkiksi jonkin merkin ympäri tai niin, että seuraava ryhmän jäsen on tietyn matkan päässä odottamassa. 

Voittajajoukkue määräytyy sen mukaan, mikä joukkue oli nopein ja jolla on eniten vettä jäljellä. 

Purku: 

Akela keskustelee sudenpentujen kanssa yhdessä tehtävästä. Miltä veden kantaminen tuntui? Oliko vesi raskasta? 

Akela kertoo, että eri puolilla maailmaa puhdasta vettä ei ole saatavilla samalla lailla kuin meillä Suomessa. Akela kertoo, että jossain puolilla maailmaa puhdasta vettä täytyy hakea pitkien matkojen takaa, ja että vedenhaku on usein lasten ja erityisesti tyttöjen tehtävä.   
HUOM! Akela varmistaa, että veden määrä ja kantomatka ovat lapsille sopivat. 

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

SEIKKAILIJAT

Toteutusvinkki 

Unicefin tehtävä veden kantamisesta. https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/tehtavat/veden-kantaminen/  

Sampo jakaa seikkailijat 4-5 henkilön ryhmiin. Tarvitaan jokaiselle ryhmälle kaksi kappaletta 10 litran ämpäreitä, joista toinen täytetään luonnonvedellä. Lisäksi tarvitaan jokaiselle ryhmälle noin litran vetoinen astia. Pelata voi järven tai meren rannassa, jolloin ämpäreitä tarvitaan vain yksi ryhmää kohden. 

Aluksi jokaisesta ryhmästä yksi oppilas juoksee noin 10 metrin päässä sijaitsevalle 10 litran vesiämpärille/rantaan ja ottaa sieltä litran astiallisen vettä. Tämä vesi tuodaan ryhmän luo ja kaadetaan tyhjään ämpäriin. Tämän jälkeen seuraava ryhmästä lähtee hakemaan vettä. Näin toimitaan kunnes ryhmän oma ämpäri on saatu täyteen vettä. 

Kun ryhmän ämpäri on täynnä vettä, se pitää vielä kantaa kauempana sijaitsevaan maaliin. Jokaisen ryhmän oppilaan pitää kantaa vesisankoa vuorollaan. Nopein ryhmä voittaa. 

Sampo keskustelee lopuksi tehtävästä seikkailijoiden kanssa. Miltä veden kantaminen tuntui? Oliko vesi raskasta? 

Sampo kertoo, että jossain puolilla maailmaa puhdasta vettä täytyy hakea pitkien matkojen takaa, ja että vedenhaku on usein lasten ja erityisesti tyttöjen tehtävä. 

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

TARPOJAT

Toteutusvinkki 

Unicefin tehtävä sanitaatiosta. https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/tehtavat/sanitaatio-kuntoon/  

Tarpojat jakautuu noin neljän hengen ryhmiin. 

Tarpojat tekevät ryhmissä improvisaatioharjoituksen, jossa kaksi tarpojaa on syrjäisen nepalilaisen kylän asukkaita. Toiset kaksi tarpojaa ovat järjestötyöntekijöitä pääkaupunki Katmandusta. 

Vartionjohtaja kertoo tarpojille taustatilanteen improvisaatiota varten.

”Kyläläisillä on tapana käydä vessa-asioilla puskassa tai pellolla. Kylässä on yleistä, että joku on aina kipeänä, esimerkiksi ripulissa. Taudit leviävät helposti puutteellisen hygienian vuoksi. Järjestötyöntekijät ovat innoissaan oman asiansa takana ja ylistävät hygieniaa. He toivovat, että kyläläiset alkaisivat käyttää juuri rakennettua yleistä huussia ja lisäksi he neuvovat kyläläisiä käsienpesussa. Kyläläiset ovat kummissaan näistä vieraista, eivätkä ymmärrä, miksi heidän täytyisi muuttaa tottumuksiaan. Kyläläiset torjuvat aina ehdotuksen ja keksivät erilaisia selityksiä, miksi he eivät halua muuttaa tapojaan.”

Ryhmissä tarpojien tulee kuvitella, kuinka kyläläiset ja järjestötyöntekijät keskustelevat asiasta. He käyvät lyhyitä keskusteluja siitä, miksi kannattaa käyttää huussia ja miksi sen jälkeen kannattaa pestä kädet. Ehdotukset voivat olla myös hullunkurisia: ”Kannattaa käydä huussissa, sillä siellä voi ottaa pienet torkut samalla”. ”Mutta entä jos ei väsytä? Yöt ovat nukkumista varten.” 

Vartionjohtaja keskustelee tehtävän jälkeen tarpojien kanssa, millaisia syitä he keksivät. Olivatko kaikki syyt hullunkurisia vai oliko joissakin niistä totuuden siemen? Tarpojat pohtivat miksi erillinen vessa ja käsienpesu ovat tärkeitä? 
- Ulosteet sisältävät bakteereita ja muita taudinaiheuttajia, jotka voivat päästä leviämään, jos vessa-asioita ei hoideta kootusti. Pellolta bakteerit pääsevät ruokaan. Bakteerien vuoksi kädet pitää pestä aina asioinnin jälkeen. Huussi pitää rakentaa sellaiseen paikkaan, josta 
bakteerit eivät pääse kulkeutumaan pohjavesiin ja sitä kautta juomaveteen. 
 
HUOM! Tarpojat voivat vaihtaa vuoroja aina yhden keskustelun jälkeen. Keskusteluja ei esitetä muille ryhmille. 

Tiesitkö? Maailmassa useammalla ihmisellä on kännykkä kuin käymälä. 
Noin 2,5 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään minkäänlaista vessaa. 
Vessattomuuden takia leviävään ripuliin kuolee arviolta 3 000 lasta päivässä. 
UNICEFin pitkäkestoinen työ tuottaa tulosta. Vuoden 1990 jälkeen noin 1,8 miljardia ihmistä on saanut kunnolliset sanitaatiomahdollisuudet. 

Tehtävän tekemisen jälkeen tarpojat tutustuvat Suomen Partiolaisten ja Ugandan Partiolaisten No Missed School Days - kehitysyhteistyöhankkeeseen, mikäli se ei vielä ole tarpojavartiolle tuttu. https://www.partio.fi/nyt/uganda-projekti/  

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

SAMOAJAT

Toteutusvinkki 

Seuraamme vedenkulutustamme kahden viikon ajan.  

Laskemme: 

  • Suihkussa käyntien määrä ja veden valumisen minuuttimäärät 
  • Vesivessassa käyntien määrä / vessan vetämisten määrä (yksi vetäminen on 6l tai jos on “pieni hätä - iso hätä” -napit, on iso hätä yleensä noin 4l ja pieni hätä 2l) 
  • Käsienpesujen määrä 
  • Hampaiden pesujen määrä ja tieto siitä, valuiko vesi hampaiden harjauksen ajan vai ei 
  • Uimahallikäyntien määrä 
  • Ruoanlaitossa kuluneen veden määrä jos itse laittaa ruokaa, jos ei, sovitaan luotsin avulla jokin litramäärä (esim. 1,5l/pv) / viikko jonka jokainen laskee vedenkulutukseen 
  • Käyttämiensä astioiden määrän ja arvioidaan yhdessä näiden tiskaukseen kuluvan veden määrä (esim. Käsitiskissä 2dl/astia, tiskikoneessa 0,5dl/astia) 
  • Pestyt koneelliset pyykkiä tai mikäli samoaja ei itse pese pyykkiään, pyykkiin laittamiensa vaatteiden määrä ja arvio siitä kuinka monta koneellista näistä tulisi (yksi koneellinen kuluttaa noin 60-80l vettä) 
  • Kirjaamme myös, jos eteen tulee jokin muu tapahtuma tai teko, missä kuluu paljon vettä (esimerkiksi uima-altaan tai paljun käyttö tai täyttäminen, polkupyörän tai muun kulkuvälineen pesu, koiran pesu jne.) 

Ensimmäisellä viikolla toimimme tavanomaisesti ja saamme siitä vertailun, jota koitamme vähentää toisella viikolla. Huomioimme, että kaikesta kuitenkaan ei ole syytä pyrkiä vähentämään (juomavesi joka ei olekaan laskuissa mukana, käsienpesu, vessassa käynti jne). 

Vesipula tai pula puhtaasta vedestä on yksi isoimmista haasteista, joita täytyy ratkaista nälän, köyhyyden ja sairauksien voittamiseksi. 20 l on mitä tarvitaan ihmisen välttämättömiin tarpeisiin päivittäin. Monella ei ole edes sen verran. Yli miljardi ihmistä on vailla vettä perustarpeisiinsa. Länsimaissa käytämme 200l vettä per henkilö päivässä. 10 l menee ruokaan ja juomaan, 40 l wc-käynteihin, 40 l tiskaukseen, 30 l pyykinpesuun, 70 l henkilökohtaiseen hygieniaan ja 10 l siivoukseen. Kun vartio on valmis, lopuksi voi keskustella siitä paljonko vettä käytämme Suomessa päivittäin. Onko se järkevää? Paljonko itse samoajat käyttävät vettä? Voiko itse tehdä jotakin vesikulutuksen pienentämiseksi.   

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

VAELTAJAT

Toteutusvinkki 

Makean veden varoja on maapallolla jakamassa liki 7,5 miljardia ihmistä. Tästä joukosta arviolta yli kaksi miljardia kärsii puhtaan veden puutteesta. YK on arvioinut, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä eli noin viisi miljardia ihmistä kärsii vesipulasta.  

Tutustumme Water Scarcity Atlas –verkkosovellukseen osoitteessa: https://futures.waterscarcityatlas.org/. Sovellus havainnollistaa veden niukkuutta ja sen syitä eri puolilla maailmaa – ja auttaa jokaista tekemään arjessaan parempia valintoja. Water Scarcity Atlas antaa interaktiivisten maailmankarttojen avulla tietoa maailman vesitilanteesta ja keinoista vaikuttaa vesipulaan. 

Tutkimme, miten vesitilanne eri puolilla maailmaa on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana. Vertailemme mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Tarkastelemme myös, miten esimerkiksi ruokavalion muutokset tai ruokahävikin määrä voivat vaikuttaa veden riittävyyteen. 

Lähde: Aalto-yliopisto. Uutiset. Riittääkö vesi tulevaisuudessa? Uusi sovellus visualisoi vesipulan maailmankartalle. Julkaistu: 2.11.2018. 

Vinkki sopii toteutettavaksi seuraavissa partio-ohjelman aktiviteeteissa:

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Pikalinkit