Valikko

Kunnantalo

Sudenpennut – Kotiseuti, Käymme tutustumassa kaupungin- tai kunnantaloon

Lauma vierailee kaupungin- tai kunnantalolla. Se pyytää oppaakseen esimerkiksi jonkun valtuutetun. Sudenpennut voivat etukäteen keksiä kysymyksiä, jotka mietityttävät heitä. Laumassa voidaan esimerkiksi pohtia, löytyykö lasten ympäristöstä joitakin epäkohtia, joita lauma haluaisi selvittää. Miksi on niin vähän leikkipuistoja? Miksei ole jalkakäytävää? Saisiko koulun risteykseen liikennevalot? Sudenpennut voivat esittää näitä kysymyksiä oppaalleen ja tarvittaessa myös tehdä ehdotusten vaatimia jatkotoimenpiteitä, kuten aloitteita akelan avustuksella. Sudenpennut voivat etsivät rakennukset mielenkiintoisimman nurkan tai selvittää, mikä on se paikka, jossa päätöksiä tehdään.

Seikkailijat – Länsi, Kunnan hallinto

Ennen vierailua:

Seikkailijat kirjoittavat lakanalle tai isolle paperille erivärisillä tusseilla toiveitaan siitä miten lapsia pitäisi huomioida kunnassa. Onko koulussa jotakin asioita joita pitäisi muuttaa? Voidaanko nuorisotoimea kehittää? Millaiset ovat urheilu- ja ulkoilumahdollisuudet?

Vaihtoehtoisesti seikkailijat pohtivat yhdessä yhtä viestiä, jota haluaisivat viedä kunnan päättäjille. Viesti kirjoitetaan lakanaan. Viesti voi liittyä johonkin paikalliseen teemaan, esim. Emme halua että koulun opettajia lomautetaan tai haluamme että nuorisotiloja kunnostetaan. Valitaan paikka, jossa on iso seinä, esim. kololla tai leirin käsienpesupaikan lähellä. Lakanaan kerätään kaikilta partiolaisilta kädenjälkiä ”allekirjoituksiksi”.   

Vierailulla:

Seikkailijat vierailevat kunnan- tai kaupungintalossa. Sampo sopii etukäteen, että joku valtuutettu tai kunnan virkamies esittelee rakennusta ja siellä tapahtuvaa toimintaa. Vierailusta sopiessa on hyvä tehdä esittelijälle selväksi, että kyseessä on lasten ryhmä, jotta esittelijä osaa näyttää lapsia kiinnostavia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi valtuustosalin äänestyslaitteet tai talon kellari. Seikkailijat voivat puolestaan kertoa oppaalle, mitä partio on ja mitä partiossa tehdään. Tässä yhteydessä seikkailijoille voidaan myös selvittää, miten kunnan päätöksenteko toimii. Seikkailijaikäiselle on tärkeää hahmottaa se, että suurin päätösvalta kunnan asioissa on kuntalaisten valitsemilla valtuutetuilla ja että virkamiehet kunnanjohtaja mukaanlukien toimivat vain asioiden valmistelijoina.  

Tarpojat – Kaupunki, Kotiseutu

Vierailu sopii hyvin KITT:in ohjelmaksi.

Puhe

Vartio kirjoittaa puhe alueen valtuutetuille ja kertoo teille tärkeistä teemoista. Miten kunnasta tai kaupungista tulisi entistä parempi paikka lapsille ja nuorille? Puheessa on hyvä perustella, minkä takia kunnassa tulisi tukea partiotoimintaa tai muutoin panostaa nuorten palveluihin. Voi esimerkiksi kertoa, miten paljon vapaaehtoistyötä lippukunta tai alueen lippukunnat saavat aikaan, tai mihin annettu tuki käytetään. Puheessa tulee muistaa ystävällinen ja kunnioittava sävy. Kannattaa pyytää luotsia tai muuta ulkopuolista tukea vielä oikolukemaan valmis tuotos ennen puheen pitämistä.  

Mitä meidän kuntamme tai kaupunkimme tekee?

Vartio käy kunnan- tai kaupungintalolla vierailulla. Kierroksen pitäjä, esim. valtuutettu,  voi kertoa esimerkiksi, miten nuorten asioita hoidetaan, tai miten tehdään kansalaisaloite.

Päättäjät mukaan retkelle

Vartio kutsuu vierailun emäntää tai isäntää lippukunnan tai vartion retkelle. Vartio tekee retkestä kirjeen ja kutsun. Retki voi suuntautua vaikkapa lippukunnan kämpälle tai läheiselle laavulle. Vartio kertoo retkellä vieraalle vartiostaan ja lippukunnasta sekä partiotoiminnasta yleisesti. Se voi myös opettaa kunnan edustajalle jonkin partioon liittyvä taidon esimerkiksi herkullisen jälkiruuan valmistamisen nuotiolla.

Samoajat – Osana yhteiskuntaa, Kotikunnassa vaikuttamassa

 

ja Vaeltajat – Vaikuttaminen, Kuntavaikuttaminen

Osallistumme kunnanvalutuuston kokoukseen. Valtuustot kokoontuvat tyypillisesti ilta-aikaan, ja niiden kokoukset ovat julkisia.

Voi havainnollistaa oman kunnan valtuuston kokoa ja valtasuhteita esimerkiksi niin, että piirtää paperille yhtä monta valkoista palloa kuin kunnan- tai kaupunginvaltuustossa. Tämän jälkeen voi esimerkiksi värittää niin monta palloa kuin valtuustossa on alle 50-vuotiaita edustajia. Pallot voi värittää myös esimerkiksi sen mukaan, kuinka monta paikkaa milläkin puolueella on. 

Tutustumme etukäteen kokouksen esityslistaan, mikäli se on etukäteen saatavilla kunnan internet-sivuilla.

Kokouskäyntiä voi piristää esimerkiksi suunnittelemalla kokousbingon, jossa voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia kohtia: valtuutettu haukottelee, valtuutetun puheenvuoro kestää yli kaksi minuuttia, puheenvuorossa mainitaan huono taloustilanne, puheenvuoro saa aplodit. Toinen hyvä metodi on tilastoida kokousta: Miten puheenvuorot jakautuivat puolueiden kesken? Entä miesten ja naisten kesken? Mikä aihe kirvoitti eniten puheenvuoroja? Minkä puolueen valtuutetuista on suurin osa paikalla? Ennen kokousta voidaan myös ottaa ylös veikkauksia siitä, millaisia tuloksia tilastoinnilla saadaan.  

Keskustelemme yhdessä kokouksen jälkeen: Mistä aiheista kokouksessa keskusteltiin? Olivatko valtuutettujen puheenvuorot ymmärrettäviä? Miten kokouspuheenvuoroilla pyrittiin vaikuttamaan muihin? Käyttikö joku valtuutettu pöhkön puheenvuoron? Voisitteko itse olla kiinnostuneita valtuustopaikasta?