Valikko

Uskonnollinen tila (kirkko, synagoga tai muu vastaava)

Ryhmä vierailee uskonnollisessa rakennuksessa. Jokaisesta kunnasta löytyy kirkko, mutta uskonnon harjoittamiseen varattuja tiloja löytyy myös muita. Tavoite on, että ryhmä tutustuu itselleen tuttuun rakennukseen uudesta näkökulmasta tai vierailee itselleen entuudestaan vieraassa paikassa. Vierailun saa varattua ottamalla yhteyttä kyseiseen seurakuntaan. Useimmat seurakunnat haluavat, että mukana vierailulla on myös seurakunnan työntekijä. Hänelle kannattaa etukäteen kertoa vierailun tavoitteista ja suunnitelluista aktiviteeteista. Työntekijöillä saattaa myös itsellään olla ehdottaa erilaisia toiminnallisia menetelmiä tilaan tutustumiselle. 

Toteutusvinkeissä käytetään sanaa kirkko, mutta ne on sovellettavissa myös muihin uskonnollisiin rakennuksiin ja tiloihin.

Sudenpennut

Lauma tekee vierailun kotikirkkoon, synagogaan tai moskeijaan. Akela voi sopia etukäteen seurakunnan työntekijöiden kanssa, että esimerkiksi nuorisotyöntekijä tulee esittelemään kirkkorakennusta, pappi kertoo omasta työstää ja kanttori esittelee urkuja. Vaihtoehtoisesti akela voi ohjata itse sudenpentuja tutustumisretkellä esimerkiksi seuraavien tehtävien avulla: 

Mitä materiaalia?

Kun lauma saapuu kirkon pihalle, sudenpennut tutkivat ensin akelan johdolla, miten kirkkorakennus eroaa muista ympäristön rakennuksista. Miten se on erilainen tai samanlainen kuin muut rakennukset? Mistä tietää, että kyseessä on kirkko? Kun sudenpennut ovat kirkkorakennukset vieressä, he tunnustelevat mistä materiaalista kirkko on tehty. Jos kyseessä on vanha kivikirkko, on mielenkiintoista tutkia sen seinien paksuutta.  

Valokuvasuunnistus

Sisällä kirkossa on monenlaisia esineitä. Johtaja voi valmistella etukäteen tai pyytää apua seurakunnan työntekijältä valokuvasuunnistuksen tekemisessä. Valokuvasuunnistuksessa kannattaa kuvata noin kymmenen eri esinettä tai paikkaa kirkossa. Sudenpennut aloittavat tietyltä paikasta. Heidän tehtävänään on katsoa paikassa olevaa kuvaa ja löytää se kirkkosalista. Kyseisessä paikassa on jälleen uusi kuva, joka johdattaa ryhmän eteenpäin seuraan paikkaan. Viimeiseen paikkaan johtaja voi “piilottaa” löydettäväksi esimerkiksi ryhmän maskotin. 

Alttaritaulun tarina

Valokuvasuunnistuksen jälkeen sudenpennut istahtavat kirkon penkkiin. Sudenpennut voivat pohtia akelan johdolla, mitä samaa ja mitä eroa penkeissä on kodin penkkeihin verrattuna. Tämän jälkeen lauma suuntaan katseensa alttaritauluun / alttariin / ikonostaasiin. Mitä alttaritaulussa tapahtuu? Kuka pitää / ei pidä siitä? Miksi? Jos johtaja tuntee alttaritaulun tarinan, voi hän kertoa sen sudenpennuille. 

Suosikkiesine

Ennen illan päättämistä akela antaa sudenpennuille tehtäväksi etsiä kirkosta oman suosikkiesineensä. Akelan on hyvä kertoa etukäteen, jos esineisiin ei saa koskea. Jokainen sudenpentu voi halutessaan perustella johtajalle tai kaverille, miksi valitsi juuri kyseisen esineen. 

Lauma päättää illan sisaruspiiriin. Akela voi myös pyytää kirkon työntekijää pitämään pienen hiljentymisen tai ryhmä voi laulaa illan päätteeksi jonkun kaikille tutun virren (esimerkiksi 501 Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää). 

 

Seikkailijat

Seikkailijajoukkue tekee vierailun kirkkoon. Kirkkovisiitin aikana seikkailijat voivat tehdä esimerkiksi seuraavat tehtävät: 

Suosikkiesine

Seikkailijat jakautuvat pareihin. Kukin pari valitsee jonkin kirkkosalista löytyvän esineen ja miettii yhdessä vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Johtaja voi tarvittaessa auttaa vastauksten miettimisessä tai apua voi pyytää seurakunnan työntekijältä. Vartio käy vastaukset läpi myös yhdessä, jotta kaikki pääsevät tutustumaan esineisiin. Hienoa on, jos tehtävää tehdessä tulevat kirkkosalin keskeiset esineet ja niiden oikeat käyttötarkoitukset ja perinteet tutuiksi. 

  1. Mikä esine on? 
  2. Mistä materiaalista se on valmistettu? Mitä taitoja sen tekemiseen on tarvittu? 
  3. Onko esine vanha vai uusi? Miten kauan se mahtaa vielä kestää käyttöä? 
  4. Onko esine kaunis vai ruma? Entä mikä tekee siitä kauniin tai ruman? 
  5. Mihin esinettä käytetään tilassa? 
  6. Missä kohdassa tilaa se sijaitsee? Miksi se sijaitsee juuri siellä? 
  7. Voisiko esineen korvata jollain toisella? Millä ja miksi? 
  8. Onko jossakin muualla, esimerkiksi kotona, jokin samankaltainen esine? 
  9. Jos sinä omistaisit esineen, mihin käyttäisit sitä?

Kirkon mittausta

Seikkailijajoukkue mittaa kirkkoa seikkailijoilla. Kuinka monta seikkailijaa tarvitaan muodostamaan ketju kirkon keskikäytävälle? Entä kirkon sivuseinästä toiselle sivulle? Seikkailijat asettuvat makaamaan mittattavaan kohteeseen siten, että edellisen päälaki koskee seuraavan jalkapohjia. Seikkailijat voivat itse keksiä lisää mitattavia kohteita. Lisäksi vartio voi yhdessä arvioida, kuinka monta seikkailijaa korkea tila on. 

Seuraa johtajaa

Seikkailijat leikkivät kirkossaseuraa johtajaa” –leikkiä. Kukin toimii vuorollaan johtajana ja johdattaa joukkoa jonossa. Seikkailijat voivat kulkea esimerkiksi kontaten portaiden alla, luikerrellen penkin alta tai loikkien keskikäytävää pitkin. Johtaja johdattaa seikkailijat kirkon eri puolille koputtelemaan, tunnustelemaan ja vaikkapa haistelemaan. Aina välillä johtaja vaihtuu.

Suosikkipaikka kirkossa

Illan päätteeksi jokainen seikkailija valitsee kirkosta oman mielipaikkansa. Mielipaikka voi olla sellainen, jossa istutaan, tai sellainen, joka houkuttelee makaamaan. Seikkailija esittelee oman mielipaikkansa jollekulle kaverille ja kertoo myös samalla, miksi valitsi kyseisen paikan omaksi suosikikseen. Esiteltyään oman suosikkipaikkansa jokainen istahtaa sinne hetkeksi ja rauhoittuu muutaman minuutin ajaksi. Illan päättää sisaruspiiri. 

Tarpojat

Tarpojavartio tekee retken kirkkoon tai kirkossa järjestetään KITT-ilta. Illan aikana tarpojat voivat tehdä yhdessä esimerkiksi seuraavia tehtäviä: 

Kirkkoalias

Tarpojat jakautuvat muutaman hengen joukkueisiin. Joukkueet pelaavat toisiaan vastaan kirkkoon liittyvillä sanoilla aliasta, pictionarya tai esittävät sanoja pantomiimein. Kustakin joukkueesta yksi vuorollaan näkee sanan ja hänen tehtävänään on selittää / piirtää / tai näytellä kyseinen sana niin, että oman joukkueen väki arvaa sen. Ensin arvannut ryhmä saa pisteen. Sanoja voivat olla evankelis-luterilaisessa kirkossa esimerkiksi: ehtoollinen, öylätti, alttari, kynttilä, urut, pappi, synti, rukous, alba, stola, messu, aamen, alttaritaulu, kastemalja, saarnatuoli, lukupulpetti, kaste ja niin edelleen. Ortodoksisessa kirkossa sanoina voivat olla esimerkiksi: ikoni, mirha, ikonostaasi, kynttilä, pappi, rukous, synti, messu, aamen, analogi, vainajien muistelupöytä, kanttori ja niin edelleen. 

Kirkko-Suomi-sanasto

Tarpojat voivat ajan salliessa myös laatia yllä mainituista sanoista pienen suomi-kirkko –sanaston selityksineen. Sanakirja voidaan asettaa esimerkiksi kirkon tai kolon seinälle. Vastauksia sanoihin tarpojat voivat kysyä seurakunnan työntekijältä tai etsiä netistä. Lisäksi sanakirjaan voi liittää itse otettuja valokuvia.  

Sokkona kirkossa

Tarpojat voivat ajan salliessa myös laatia yllä mainituista sanoista pienen suomi-kirkko –sanaston selityksineen. Sanakirja voidaan asettaa esimerkiksi kirkon tai kolon seinälle. Vastauksia sanoihin tarpojat voivat kysyä seurakunnan työntekijältä tai etsiä netistä. Lisäksi sanakirjaan voi liittää itse otettuja valokuvia.  

Uskonnolliset symbolit

Tarpojat jakautuvat pieniin ryhmiin. Ryhmien tehtävänä on etsiä kirkkotilasta erilaisia symboleja. Mikä ryhmä löytää niitä eniten? Mitä löydetyt symbolit tarkoittavat? Kuvien ja esineiden lisäksi esimerkiksi värit, kukat ja ilmansuunnat saattavat symboloida jotakin. Löydöt on hyvä käydä läpi seurakunnan työntekijän tai luotsin johdolla. Tarpojat voivat tutkia symbolien merkitystä tarvittaessa myös kirjallisuuden tai netin avulla. Symboleja kirkkotilassa voivat olla esimerkiksi risti, krusifiksi, vihkiristi, ankkuri, avain, ympyrä, kala, kukko, kyyhkynen, laiva ja niin edelleen. 

Valokuvia yksityiskohdista

Lähes jokaisella tarpojalla lienee puhelin matkassa kokouksessa. Jos puhelimia ei kaikilla ole, voivat tarpojat tehdä tehtävän pareittain. Tarpojien tehtävänä on ottaa valokuvia kirkon yksityiskohdista uusista näkökulmista. Kuvia voi ottaa esimerkiksi korkealta, matalalta, viistosti tai läheltä. Tarpojat voivat työstää parhaimmista kuvista myöhemmin esimerkiksi kollaasin seurakuntatalon seinälle. 

Nykypäivän kirkko

Illan päätteeksi tarpojat istahtavat piiriin. Luotsi johdattelee tarpojat pohtimaan, millainen kirkkorakennus olisi, jos se syntyisi tänä päivänä. Mitä rakennusta kirkko muistuttaisi? Mitä esineitä siellä olisi? Entä millaisia symboleja?     

Samoajat

Samoajavartio tekee yöretken kirkkorakennukseen. Monessa seurakunnassa asia on järjestettävissä, kun luotsi sopii asiasta kirkkoherran kanssa. Jos kirkkorakennukseen ei ole pääsyä, voi yöretken pitää myös esimerkiksi seurakuntasalissa. 

Illan ja yön aikana samaoajat voivat tehdä esimerkiksi seuraavia tehtäviä:

Valokuvia kirkosta

Lähes jokaisella samoajalla lienee puhelin matkassa kokouksessa. Jos puhelimia ei kaikilla ole, voivat samoajat tehdä tehtävän pareittain. Samoajien tehtävänä on ottaa valokuvia kirkon yksityiskohdista uusista näkökulmista. Kuvia voi ottaa esimerkiksi korkealta, matalalta, viistosti tai läheltä. Samoajat voivat työstää parhaimmista kuvista esimerkiksi valokuvasuunnistuksen nuoremmille ikäkausille tai seurakunnan muuhun käyttöön. 

Kirkkosali uusiksi

Samoajat suunnittelevat kirkkosalin uusiksi. He kuvittelevat kyseisen kirkkosalin tyhjäksi kalusteista, taiteesta ja muusta vastaaavasta, vain seinät jäävät. Samoajien tehtävänä on suunnitella tyhjälle paperille esimerkiski pohjapiirroksena uusi sisustus ja kalustus, joka palvelee tämän päivän seurakuntaa mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä moni seurakunta kamppailee esimerkiksi sen kanssa, että seurakunnan tiloista on luovuttava. Millaisella kalustuksella kirkko voisi toimia niin jumalanpalveluspaikkana kuin nuorten kokoontumistilanakin? 

Kirkossa töissä

Samoajat kutsuvat seurakunnan työntekijän kertomaan ammatistaan. Samoajat valmistelevat etukäteen työtekijälle erilaisia kysymyksiä ammattiin liittyen. Mielenkiintoa voi herättää esimerkiksi kirkon työntekijöiden työajat sekä työn moninaisuus. Samalla samoajat voivat selvittää, miten kirkon ammatteihin voi opiskella.  

Vaeltajat

Vaeltaja tai vaeltajavartio järjestää tai osallistuu järjestämään uskonnollisen tilaisuuden. Tilaisuus voi olla esimerkiksi viikottainen jumalanpalvelus tai lippukunnan yrjönpäivänkirkko. Vartio ottaa ajoissa yhteyttä seurakuntaan ja sopii omasta osuudestaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Vartio kertoo, että tilaisuuden järjestämisen tavoitteena on samalla käytännössä tutustua kirkon/uskontokunnan ammatteihin. 

Esimerkiksi jumalanpalvelukseen liittyen vapaaehtoinen voi toimia niin tekstinlukijana, musiikista vastaavana kuin kirkkoherran luvalla saarnaajana tai ehtoollisen jakajanakin. Lisäksi monessa seurakunnassa eritoten erityismessuihin liittyen kirkkotilaan saatetaan rakentaa sivualttareita, joiden suunnitteluun ja rakentamiseen vapaaehtoiset voivat osallistua. Myös markkinoinnilla on oma roolinsa uskonnollisissa tilaisuuksissa. Vartio suunnittelee oman osuutensa yhdessä työntekijän/tekijöiden kanssa, jotta saa samalla riittävän ohjeistuksen omaan osuuteensa.  

Tilaisuuden jälkeen vartio varaa aikaa pienelle palautekeskustelulle työntekijän kanssa. Keskustelussa voidaan fiilistellä onnistunutta tilaisuutta, miettiä mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita, antaa palautetta puolin ja toisin tai pohtia yleisesti kehittämisideoita kirkollisiin tilaisuuksiin. Työntekijän on hyvä tehdä näkyväksi myös se, mitä kaikkea tilaisuuden jälkeen kuuluu vielä työntekijän vastuulle.