Valikko

Samoajat

Tammikuu: Huomaa hyvä

Tammikuussa huomataan toisen ihmisen hyvät johtamistaidot. Ryhmät suunnittelevat yhdessä tulevan kevään toimintansa ja samalla tarkistavat, että käytössä on vertaisjohtajuus ikäkauden partio-ohjelman kuvaamalla tavalla.

 

Aktiviteetti: Samoaja vartionjohtajana 

 Samoaja vartionjohtajana tarpojaohjelmassa 

Tarpojavartiota johtaa yksi tai useampi samoajaikäinen vartionjohtaja. Vartionjohtajalla tulee olla pienryhmänohjaamisen perustiedot ja -taidot tehtävän vastaanottaessaan. Perustiedot hän saa kaikille samoajille pakollisesta ryhmänohjaajakoulutuksesta eli ROK:sta. Voi olla, että vartionjohtajaksi tulee samoajaikäinen, joka on vasta aloittanut koulutuksen. Tällöin vartionjohtajalla ei vielä voi olla hallussa kaikkia vartionjohtajan pestissä tarvittavia taitoja. Tavoitteena on, että samoajaikäinen vartionjohtaja kasvaa johtajuudessaan, saa johtajakokemusta ryhmänjohtamisesta ja osallistuu innostavan ja laadukkaan partiotoiminnan tarjoamiseen tarpojaikäkauden nuorille. 

Vartionjohtaja vastaa vartion viikoittaisesta toiminnasta. Luotsi auttaa samoajaa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hänen tehtävänään on olla jatkuvasti kuulolla ja tarvittaessa tai pyydettäessä avustaa vartionjohtajaa missä tahansa vartion toimintaan liittyvässä asiassa. Luotsin vastuulla on huolehtia, että ikäkauden ohjelman tavoitteet toteutuvat vartion toiminnassa. Luotsi varmistaa, että vartionjohtajalla on riittävät tiedot ja taidot aktiviteettien tekemiseen. Tarvittaessa luotsi ohjaa ja opettaa vartionjohtajaa. 

Vartionjohtajan tehtävä otetaan vastaan vähintään puolen vuoden ajaksi. Samoajaikäisen vartionjohtajan pestaamisesta huolehtii tarpojaluotsi tai tarpojein ikäkausivastaava. Pestikeskustelussa on hyvä olla läsnä myös samoajan oma luotsi. 

 

Samoaja vartionjohtajana samoajaohjelmassa 

Samoajat vuorottelevat omassa vartiossaan vertaisjohtajina. Vartionjohtaja vastaa vartion viikkotoiminnasta. Hän johtaa samoajavartiota vähintään puoli vuotta. Vartiolla ja vartionjohtajalla on tukenaan aikuinen johtaja, luotsi, jolla on lopullinen vastuu vartion toiminnasta kokonaisuutena. Tavoitteena on, että samoaja kasvaa vartionjohtajan tehtävässä johtajana ja saa kokemusta ryhmän johtamisesta.  

Vartio valitsee vartionjohtajan keskuudestaan luotsin tuella. Olisi hyvä, että vartionjohtaja sitoutuu tehtäväänsä vähintään puoleksi vuodeksi. Samoajaohjelman alkaessa luotsi vastaa vartion toiminnasta, kunnes ensimmäinen vartionjohtaja on valittu. Vartionjohtaja voidaan valita vartiosta jo ennen kuin ryhmänohjaajakoulutus on suoritettu. Tällöin vartionjohtaja voi tarvita enemmän ohjausta tehtävässään. Luotsi osallistuu vartion toimintaan tarvittaessa, mutta hän ei johda samoajavartiota. Luotsin pitää tuntea johtamansa ryhmä ja sen jäsenet. Hän voi toimia vartionjohtajalle idea- ja resurssipankkina sekä tukea hyvin konkreettisesti vartion toimintaa. 

Moni samoajaikäinen toimii johtajana nuoremmissa ikäkausissa. Myös näissä pesteissä lippukunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että samoajaikäinen johtaja saa pestiinsä kuuluvan tuen.  

Osa samoajaikäisistä toteaa ryhmänohjaajakoulutuksen jälkeen, että ryhmänjohtajan tehtävät eivät ole heitä varten. Luotsin tehtävänä on löytää samoajille lippukunnasta tai piiristä muita heitä innostavia tehtäviä. Nämä voivat liittyä esimerkiksi lippukunnan tai piirin retkiin tai leireihin, kalustoon tai vaikkapa varainhankintaan. Myös nämä pesteissä tarvitaan ja ne kehittävät johtamistaitoja.  

Lisää luotsin tehtävästä löytyy Samoajaluotsin oppaasta.

 

Aktiviteetti: Samoajavartion toimintasuunnitelma 

Teemme jokainen itsellemme bingotaulukon samoajaohjelman aktiviteeteista. Bingoruudukkoon kirjoitetaan yhdessä sopimiamme erilaisia kriteerejä aktiviteetille, esim. “tehdään leirillä”, “helppo yhden illan juttu”, “minun suosikkini”, “tämä on vaikea toteuttaa”. Kun bingoruudukot on koottu, yritämme etsiä samoajaohjelmasta ruutujen kuvauksiin sopivat aktiviteetit. Jotta samoajaohjelmaa tulee selattua mahdollisimman monipuolisesti, kannattaa sopia, että yhdestä taskusta saa ottaa maksimissaan 2-3 aktiviteettia ruudukkoon. Aina, kun joku huutaa “bingo”, hän lukee oman bingo-rivinsä läpi ja näin muut kuulevat, millaisia aktiviteetteja hän on ruudukkoon löytänyt. Ruudukko voidaan täyttää joko kokonaan tai keskeyttää bingon pelaaminen, kun joku on saanut esim. 3 bingoa. 

Kun bingo on päättynyt, vaihdamme bingoruudukon kalenteriin. Käytämme apuna esille nousseiden aktiviteettien lisäksi lippukunnan ja piirin tapahtumakalentereita ja kokoamme vartiollemme toteuttamiskelpoisen toimintasuunnitelman. Luotsin tehtävänä on haastaa meitä aktiviteettien valinnoissa.  

 

Aktiviteetti: Hyvien johtamistekojen taulu 

Lippukunta ottaa kevään ajaksi tavoitteeksi huomata lippukunnan jäsenten hyvät johtamisteot. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa niin, että jokin ryhmistä tai joku johtajista kokoaa kolon seinälle listan kaikista lippukunnan jäsenistä. Isommassa lippukunnassa tämä kannattaa toteuttaa ryhmittäin tai ikäkausittain. Listaan on tarkoitus saada mahtumaan kunkin henkilön kohdalle tarroja tai kynämerkintöjä, eli jonkinlainen tila tai rivi nimen ympärillä on tarpeen. Nuorimmissa ikäkausissa sama voidaan toteuttaa myös kunkin omaan Jäljet-kirjaan tai aktiviteettikorttiin. 

Kunkin kokoontumisen päätteeksi esimerkiksi sisaruspiirissä johtaja tai kukin vuorollaan nostaa esille jonkun ryhmän jäsenen tekemän hyvän johtamisteon. Tärkeää on huomata hyvien johtamistekojen moninaisuus; teot voivat liittyä kaikkiin partion johtamismallin osa-alueisiin. Esimerkkejä hyvistä johtamisteoista voivat olla vaikkapa onnistunut ohjeen antaminen, yksin jääneen kaverin mukaan ottaminen, hyvän tavoitteen asettaminen tai kolon siivouksen ohjeistaminen. Tavoite siis on, että hyvät teot tulevat näkyviksi ja jokainen oppii havainnoimaan toisten toimintaa ja kehumaan toista. Samalla jokainen oppii myös kiinnittämään huomiota omaan tapaansa toimia. Erityisesti nuoremmilla ikäkausilla johtajaa tarvitaan vahvasti avuksi sanoittamaan onnistumisia. Johtajan on hyvä myös huolehtia, että kaikki saavat positiivista palautetta onnistumisistaan. Kun jostakusta on kerrottu positiivinen palaute, laitetaan hänen kohdalleen hyvien johtamistekojen tauluun merkintä tai tarra. Ryhmänjohtajaikäisten kohdalla hyviä johtamistekoja voidaan nostaa myös lippukunnan johtajiston sosiaalisen median ryhmiin. 

 

  • Leikki: Kehut 
  • Iltahiljentymistarina: Enni Rukajärvi 

 

Helmikuu: Minäkin osaan

Helmikuussa arvioidaan omaa toimintaa ja huomataan se kaikki, mitä jo osataan. Partiossa opittua voi ja kannattaa hyödyntää muun muassa työnhaussa. 

 

Aktiviteetti: Samoajien Tiedätkö mitä osaat -työkalu 

Partiovuosien aikana opitaan hurjasti erilaisia taitoja. Me partiolaiset tiedämme, mitä ne tarkoittavat käytännössä, mutta mahdolliselle työnantajalle tai vaikkapa opinto-ohjaajalle niiden merkitys ei välttämättä aukene. Ryhmänohjaajakoulutuskin on kokonaisuudessaan erinomainen työelämätaitoja kehittävä paketti, joten ROKkiin panostaminen samoajaikäkaudessa kannattaa. Samoajan Tiedätkö mitä osaat? -työkalun avulla huomaa helposti mitä kaikkea olet partiossa oppinut.Tulostamme työkaluvihkoset ja täytämme ne tapaamisessamme. Varaamme hommaan riittävästi aikaa ja herkkuja. Hyviä muita vinkkejä kesätyön hakuun löytyy sivulta partio-ohjelma.fi/duuni. 

 

Aktiviteetti: Samoajien Millainen olen johtajana? -itsearviointi 

Johtaminen on vastuun kantamista ja taito, jossa jokainen voi kehittyä. Partion johtamismalli on tapa puhua johtamisesta. Jotta voimme kehittyä johtajina, tulee meidän tietää, miten johdamme. 

Johtamismallin neljästä ulottuvuudesta voidaan nostaa neljä johtamistaitoa, jotka kaikki ovat harjoiteltavissa. Jokainen johtamistaito on yhteydessä toiseen ja ilman jotakin osa-aluetta kokonaisuus kärsii. Kaiken johtamisen nivoo kuitenkin yhteen itsensä johtamisen taidot samalla tavalla kuin solki nivoo yhteen partioliljan. Täytämme johtajuuden itsearviointikyselyn ja mietimme samalla, miten aiomme kehittää johtamistaitojamme tulevien kuukausien aikana. 

Samoajille suunnatun johtajuuden itsearvioinnin löydämme täältä. 

 

Aktiviteetti: Aktiivinen kuuntelu 

Jakaudumme pareihin. Toinen parista toimii haastattelijana, joka saa ainoastaan osoittaa hyväksyntää nyökkäämällä. Hän ei saa kommentoida mitään, vaan ainoastaan kuunnella. Toinen parista kertoo lyhyehkön tarinan hetkestä, jolloin kaikki meni hyvin ja hän koki onnistuneensa. Kertoja voi esimerkiksi kertoa, mistä onnistuminen johtui ja mitä oppimiaan taitoja tai luovuutta hän tilanteessa käytti. Kun kertoja on saanut tarinansa loppuun, kuuntelija kertoo vielä takaisin kuulemansa tarinan niin, että hän korostaa niitä vahvuuksia ja taitoja, joita hän havaitsi kertojan tarinassa. Lopuksi vaihdamme rooleja. 

 

Aktiviteetti: Osaamismerkit 

Partiolaiselle osaamismerkki on erinomainen keino näyttää partiossa hankittua osaamistaan haluamissaan verkostoissa. Osaamismerkin yhtenä tarkoituksena auttaa tekemään näkyväksi osaaminen, joka voi olla hankittu koulu- tai työmaailman ulkopuolella vaikkapa harrastuksissa tai vapaaehtoistyössä, eli siis esimerkiksi partiossa.   

Pääsääntöisesti partion osaamismerkit ovat ns. haettavia osaamismerkkejä eli osaamismerkin hakija täyttää sähköisen hakulomakkeen, johon hän omin sanoin kuvaa partiossa hankkimaansa osaamista.  

Tutkimme partion nettisivulta osoitteesta löytyviä osaamismerkkejä. Pohdimme, onko joku merkeistä sellainen, jonka voisimme jo itsellemme hakea, tai voisiko jonkun merkin tekeminen olla esimerkiksi osa ensi kesän kesäleiripestiämme. Aloitamme kukin itsellemme sopivan osaamismerkin tietojen täyttämisen. Pyydämme tarvittaessa apua luotsilta. 

 

  • Leikki: Pysäytys
  • Iltahiljentymistarina: Kuningas Yrjö VI

 

Maaliskuu: Pestit ja näkyvyys

Maaliskuussa keskitytään siihen, millainen hyvän johtajan ajatellaan olevan. Lisäksi tarkastellaan, millaisia pestejä on partiossa.

 

AktiviteettiPestikuvaukset kuntoon 

Jokaisessa lippukunnassa ja jokaisessa lippukunnan ryhmässäkin on pestejä, joihin kuuluu tiettyjä etukäteen sovittuja asioita. Ideaalitilanteessa nämä asiat on kirjattu pestikuvaukseen, jota päivitetään säännöllisin väliajoin.  

Otamme tehtäväksemme tarkistaa ryhmämme tai lippukunnan jonkin tai jotkut pestit kuntoon. Tukena päivitystyössä voimme käyttää mallipestikuvauksia, jotka on tarkoitettu tueksi kunkin lippukunnan omien pestikuvausten luomiseen. Mallikuvauksia kannattaa siis tarkastella pohjana, johon peilataan lippukunnan omia tehtäviä ja käytänteitä.  

Jos lippukunnassamme on jokin pesti, jolle ei ole vielä lainkaan pestikuvausta, voimme luoda sellaisen. Luomistyössä apua voi kysellä myös esimerkiksi naapurilippukuntien vastaavilta pestinhaltijoilta.  

Kun pestikuvaus on valmis, viemme sen eteenpäin lippukunnan päätöksentekojärjestelmässä niin, että se myös tulee käyttöön nykyisille ja tuleville pestinhaltijoille.  

 

  • Leikki: Otsalappu
  • Iltahiljentymistarina: Supercell

 

Huhtikuu: Mestari-kisälli

Huhtikuussa opetetaan asioita toisille. Jokainen meistä omaa jonkin taidon, jonka voi opettaa kaverille, huoltajalle tai partiojohtajalle. 

 

Aktiviteetti: Uusi taito kavereille 

Toteutamme huhtikuussa yhden aktiviteetin Meidän juttu -taskusta tutustumalla meille uuteen kädentaitotekniikkaan. 

Kukin meistä perehtyy etukäteen johonkin valtaosalle uuteen kädentaitotekniikkaan. Oppia voimme hakea esimerkiksi nettisivustoilta, opastusvideoilta, kansalaisopistojen kursseilta, kokeneemmalta konkarilta tai muulla vastaavalla tavalla. 

Retkellä tai kokouksessa opetamme osaamamme taidon muille ryhmämme jäsenille ja valmistamme vartiollemme tai kukin itsellemme jotakin uutta.  

 

  • Leikki: Siansaksaa 
  • Iltahiljentymistarina: Leena Peltonen-Palotie 

 

Toukokuu: Palaute ja kiitos

Toukokuussa harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista. Kiittäminen kuuluu myös partioon. Toukokuussa jaetaan kiitosta oman ryhmän ja ryhmän toimintaa tukeneiden kesken. 

 

Palaute on yksi tärkeimmistä lahjoista, joita jokainen meistä voi toiminnastaan saada. Palaute nimittäin auttaa sen saajaa kehittämään itseään ja näkemään oman toimintansa vaikutuksia ympärillään toimivissa ihmisissä sekä koko ympäristössään. Voidaankin ajatella palautteen olevan peilipinta, joka heijastaa tekemisen takaisin tekijään.

Voimme antaa monenlaista palautetta ja niillä kaikilla on oma tarkoituksensa. Vahvistavalla palautteella yritämme kertoa palautteen saajalle hänen toimintansa positiivista vaikutuksista ja saada häntä jatkamaan samanlaista toimintaa. Vahvistavalla palautteella tunnistamme ja tunnustamme toisen ominaisuuksien ja toiminnan tärkeyttä ryhmässä. Kehittävää palautetta annamme, jotta voimme auttaa toista ihmistä muuttumaan ja kehittymään. Kehittävä palaute antaa mahdollisuuden peilata omaa toimintaa ja nähdä sen vaikutus toisissa. Kriittistäkin palautetta saa antaa. On todella tarpeen puuttua vahingoittavaan ja ilkeään toimintaan. Näissäkin tilanteissa on hyvä muistaa, että teon takana on jonkinlainen tarve, jota tekijä yrittää tyydyttää.

Palautteen saaminen ja antaminenkin voi tuntua välillä pelottavalta – mikä olisi oikean tilaisuus ja tilanne? Useimmiten palaute tulisi antaa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen kuitenkin antaen mahdollisten tunnekuohujen laskeutua. Vahvistavaa palautetta kannattaa antaa jatkuvasti, mutta pitkälti jälkikäteen annettu kehittävä palaute ei auta palautteen saajaa enää yhdistämään omaa käytöstään tapahtuneeseen, joka taas voi vähentää tahtoa oman toimintansa muuttamiseen. Samalla meidän täytyy muistaa, että annettavan palautteen tilanteiden ja toiminnan olisi hyvä olla henkilökohtaisesti koettua. Sen sijaan, että annat kaverien puolesta palautetta, anna tukea kavereillesi, jotta he pystyvät antamaan palautteen suoraan.

Vahvistavaa palautetta ei tule kuitenkaan sekoittaa kiitokseen, mutta ne voidaan yhdistää. Hyvin kohdennettu kiitos kruunaa niin pienen kuin isonkin projektin. Kiitos piristää tekijän mieltä ja hän saa tuntea olleensa arvokas ja tärkeä. Muista, että kiitoksen ei tarvitse myöskään tulla johtajalta tai vaikka leiriä järjestävältä taholta. Vaeltajaikäisen kiitos samoajaikäiselle / samoajaikäisen kiitos tarpojaikäiselle tai vaikka leirillä muonittamassa oleville vanhemmalle tuntuu todella hyvältä.

Toukokuussa harjoittelemme palautteen sekä kiitoksen antamista ja vastaanottamista.

 

Aktiviteetti: Vahvistava palaute ryhmässä

Kirjoitamme samoajavartion/ryhmän, jonka jäsenenä olemme, kanssa paperipaloille positiivisia ja voimaannuttavia sanoja, joilla voidaan kuvata ihmisten toimintaa. Lappuja on hyvä olla n. 7 x osallistujien määrä. Levitämme laput tekstipuoli alaspäin pöydälle. Jokainen piirissä istuva ottaa lapun ja antaa sen jäsenelle, joka mielestään eniten toteuttaa tätä kyseistä sanaa toiminnassaan (sanapuoli alaspäin). Sisältöä ei kannata miettiä liikaa, vaan sana annetaan hänelle, joka ensimmäisenä tulee mieleen.

Jos sana ei mielestäni kuvaa ketään ryhmän jäsentä, laitan sen ottopakan viereen sanapuoli alaspäin. Kun ottopakka on tyhjennetty, otetaan hylkypakka käyttöön ja käydä nekin sanat uudelleen lävitse. Voitte edelleen hyljätä osan korteista.

Kun kortit on käsitelty, katsomme ne rauhassa lävitse. Valitsemme kukin korteista 2-4 kappaletta, joista haluamme saada lisätietoa. Yksi kerrallaan jokainen jäsen saa esitellä saamansa kortit ja pyytää muita jäseniä kertomaan tämän toiminnasta. Myös muut kuin kortin antanut henkilö voi kertoa esimerkkejä, joissa tämän ominaisuus on tullut esille.

Aktiviteetti: Kiitos-rinki

Teemme ryhmämme kanssa kiitos-ringin. Kiitämme konkreettisista asioista, joita toiset ovat tehneet edellisten parin kuukauden aikana. Menemme rinkiin seisomaan ja yksi kerrallaan menee ringin sisälle. Hän kääntyy aina kasvokkain sen henkilön kanssa, jota kiittää. Kun hän on kiittänyt kaikkia ringissä olevia henkilöitä, hän palaa rinkiin seuraavan siirtyessä sisälle. Voimme pohtia kiitoksen aiheita hetken ennen ringin aloitusta. Konkreettisia kiitoksia voi olla esimerkiksi: ”Kiitos, että lainasit laturiasi viime kerralla.” ”Kiitos, että kannatit johtajaneuvostossa ideaani”, ”Kiitos, että muistit ostaa gluteenitonta leipää minulle, vaikka unohdin asiasta sanoa”.

 

  • Leikki: Palautetta pelikorteilla 
  • Iltahiljentymistarina: Muumimamma 

 

Elokuu: Minne päädytään

Elokuussa suunnataan katseet kohti tulevaa. Kesän aikana on saatettu siirtyä ikäkaudesta toiseen ja on aika ottaa uusia askeleita partiopolulla. Lisäksi lippukunnassa huolehditaan siitä, että pestikeskustelut on käyty.

 

Aktiviteetti: Ihannepartioyhteiskunta

Suunnittelemma yhdessä oman ihannepartioyhteiskunnan ja rakennamme siitä kolmiulotteisen kartan tai pienoismallin. Millaista on ihannepartiossa? Millaisessa fyysisessä ympäristössä se toimii? Miten päätöksiä tehdään? Missä ja miten kokoonnutaan? Mikä motivoi ihmisiä mukaan partioon? Jaamme omat ajatuksemme myös lippukunnan tai alueen muille samoajavartioille ja haastamme heidät pohtimaan omia ihannepartioyhteiskuntiaan. Poimimme parhaimmat ideat oman ryhmämme toiminnan suunnitteluun. Teemme tarvittaessa myös partiolaisaloitteen asiasta osoitteessa https://osallistu.partio.fi/.

Aktiviteetti: Riko rajat

Mietimme, mikä on mahdotonta nykyisessä partiossa ja miksi. Entäpä mitä tapahtuisi, jos mahdoton olisikin mahdollista? Miten partio ja partion harrastaminen muuttuisivat? Teemme  lyhyitä mainosvideoita, joissa esittelemme uutta partiota. Nappaamme helposti toteutettavat hyvät ideat talteen ja laitamme ne toteutukseen yhdessä vartion tai  lippukunnan kanssa tulevan vuoden aikana.

Aktiviteetti: Partioutopia

Mietimme, mikä saisi aikaan sen, että vuonna 2130 jokainen suomalainen lapsi ja nuori olisi partiossa. Tai että vuonna 2030 partiossa olisi 100000 suomalaista? Mikä yhteiskunnallinen muutos tarvittaisiin? Mitä hienoa se toisi mukanaan? Olisiko asiassa jotain negatiivisia puolia? Keksittyämme hyvän idean miten saada partiolaisten määrä kasvuun, vinkkaamme siitä Suomen Partiolaisten nykyiselle hallitukselle. Yhteystiedot löytyvät täältä https://www.partio.fi/suomen-partiolaiset/tietoa-meista/organisaatio/hallitus/ .

 

  • Leikki: Apinat
  • Iltahiljentymistarina: Roni Bäck

Syyskuu: Päivän hyvä työ

Syyskuussa vaikutetaan lähipiirissä oleviin ihmisiin. Jokainen tekee arjessaan pienempiä ja suurempia johtamistekoja.

 

Aktiviteetti: Vaikuttava johtaja

Kutsumme luotsin mukaan kokoontumiskerrallemme. Kokoontumiskerran teemana on Miltä partio näyttää 110 vuoden päästä? Tarkoituksena on pohtia, miten partio tulee muuttumaan, mitä ominaisuuksia hyvällä ryhmänjohtajalla on nyt ja millaisia ominaisuuksia tulevaisuudessa tarvitaan. Päästämme mielikuvituksemme valloilleen ja pohdimme, miten me voimme kehittyä hyviksi johtajiksi tulevaisuudessa.

Aktiviteetti: Vierailulla naapurissa

Vierailemme toisessa kansalaisjärjestössä ja tutustumme siihen miten kyseisen järjestön kautta voi vaikuttaa sen ajamiin asioihin. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan kyseisen järjestön toimintaan. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys ajoittuu syyskuun loppuun.

Aktiviteetti: Vertaisjohtajuuden haasteet

Partiossa voi törmätä monenlaiseen ongelmaan johdettavien kanssa. Koska kyseessä on vertaisjohtajuus, voi suurin ongelma olla auktoriteetin puute tai liian kaverilliset välit johdettaviin. Alla on muutama keksitty tilanne mahdollisista ongelmista. Käymme esimerkit lävitse joko näytellen tai suullisesti. Sen jälkeen pohdimme yhdessä luotsin kanssa, miten tilanteissa tulisi toimia. Jos tilanteet on näytelty, voimme pohtia miten näytelmässä toimittiin hyvin ja mitä olisi voinut parantaa. Esimerkkitilanteita: Vartion jäsen tulee myöhässä kokoukseen. Miten toimit johtajana? Jussi on toistuvasti kiusannut Eeroa. Eero tulee luoksesi ja kertoo asiasta itkuisena. Miten toimit? Minnan on vaikea keskittyä ja kuunnella ja hän lietsoo myös muut lapset riehumaan kanssaan. Miten rauhoitat vartion kokouksia? Olette käyneet läpi teorian nuotioiden sytyttämisestä eri sääolosuhteissa. On aika opetella asioita käytännössä, miten toimit? Lippukunnan vanhempi johtaja Meku kertoo sinulle, että hän on havainnut telttojen olevan homeessa edellisen retkenne jälkeen. Mitä vastaat ja miten toimit? Yksi seikkailija on käynyt viimeisen kuukauden aikana vain yhdessä kokouksessa. Miten toimit? Samalta sudenpennulta puuttuu aina retkellä tarvittavia varusteita. Miten toimit? Sanna on riehunut vartioilloissa toistuvasti. Miten otat yhteyttä Sannan huoltajiin ja kerrot tilanteesta?

Aktiviteetti: Yhdenvertainen partio

Yhdenvertainen osallistuminen partiotoimintaan on tärkeää kaikkien viihtymisen kannalta. Pohdimme yhdessä mitä pitää huomioida, kun vartiossa on myös vähävaraista perheistä tulevia partiolaisia. Tämän jälkeen selvitämme mitä tapoja lippukunnalla tukea kaikkien tasavertaista osallistumista partiotoimintaan.

Aktiviteetti: Lippukunnan ympäristövaikutus

Selvitämme lippukuntamme ympäristövaikutuksia, esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutusta sekä syntyvää roskamäärää. Teemme kolme toteuttamiskelpoista ehdotusta lippukunnan toiminnan ympäristörasituksen vähentämiseksi ja esittelemme ne lippukunnan hallitukselle tai johtajistolle. Kun ehdotuksia lähdetään toteuttamaan, osallistumme ja ohjaamme muita tarvittaessa. Apua ympäristövaikutusten tarkasteluun saa esimerkiksi Kirkon ympäristödiplomi -materiaalista.

 

  • Leikki: Rallirata
  • Iltahiljentymistarina: The Beatles

 

Lokakuu: Elämänhallinta

Lokakuussa keskitytään elämänhallinnan taitoihin ja terveisiin elämäntapoihin. Itsen tunteminen ja itsestä huolehtiminen ovat perusta hyvälle johtajuudelle.

 

Aktiviteetti: Valvomislilja

Järjestämme valvomisliljan. Suunnittelemme vartiojohtajan johdolla ja luotsin avustamana, että kaikki retken eri osa-alueet (esim. muonitus, kyydit, paikka, ohjelma) tulee suunniteltua hyvissä ajoin.  Huolehdimme myös, että meille jää aikaa palautua valvomisliljasta ennen koulu- tai työviikkoa. Retken aikana havainnoimme valvomisen vaikutusta itseemme ja toimintaamme. Teemme viiden tunnin välein joitain keskittymistä vaativia tehtäviä (esim. sanalistan ulkoa opettelu, sudokun ratkaiseminen, logiikkatehtävän ratkaiseminen, matematiikan laskujen laskeminen). Kirjaamme tuloksemme ylös. Missä vaiheessa huomasimme, että tuloksemme alkoi heikentyä tehtävissä? Oliko välillämme suuria eroja? Millaisia tuntemuksia kehossamme oli valvomisen aikana? Miten kauan minun piti nukkua valvomisen jälkeen, että koin oloni taas normaaliksi? Entä miten viikonlopun valvominen vaikuttaa tulevan viikon toimintaan?

Aktiviteetti: Rahankäyttö

Pidän kirjaa kaikesta rahankäytöstäni kaksi viikkoa. Paljonko rahaa kului yhteensä? Mihin rahaa erityisesti kului? Oliko tämä yllättävää? Voisinko muuttaa rahankäyttöäni järkevämmäksi?

Aktiviteetti: Oma aika haltuun

Jokainen meistä piirtää paperille ympyrän/suorakaiteen. Jaamme kuvion osiin siten, että jokainen asia, mihin käytetään elämässä aikaa, vie osan kuviosta. Mitä enemmän johonkin asiaan käytetään aikaa, sitä suuremman osan asia vie kuviossa. Miltä kuvio näyttää? Onko jokin asia, joka vie enemmän tilaa elämässä, kuin mitä halutaan? Onko jokin asia, johon käytetään nyt vähemmän aikaa, mitä ihannetilanteessa haluttaisiin, esimerkiksi nukkumiseen? Pystyykö itse vaikuttamaan jotenkin siihen, että kuvio näyttäisi paremmalta?

 

  • Leikki: Tuki ja turva
  • Iltahiljentymistarina: Juliette Gordon Low

 

Marraskuu: Millainen johdettava olen

Marraskuussa tutustutaan partion päättäjiin ja päätöksentekoon. Samalla mietitään, millaisia johdettavia itse olemme.

 

Aktiviteetti: Piiri toimii

Otamme selvää oman partiopiirimme eri organisaatioista, kuten piirihallitus tai jaostot. Mitä ne ovat, keistä ne koostuvat ja mitä niissä tehdään ja minkä tasoisista asioista päätetään? Otamme yhteyttä johonkin tällaisessa organisaatiossa toimivaan henkilöön ja esitämme kysymyksiä esimerkiksi heidän seuraavassa kokouksessaan käsiteltäviin asioihin liittyen.

Aktiviteetti: Samoajaohjelman päivitys

Partio-ohjelma ei ole mitään ikuisiksi ajoiksi kiveen hakattua, vaan sitä päivitetään säännöllisin väliajoin. Tänä syksynä vuorossa on samoajaohjelman päivitys. Tutkimme yhdessä samoajaohjelmaa ja nostamme esille siellä olevan epäkohdan. Muotoilemme epäkohdan ja korjausehdotuksen siihen sähköpostiviestiksi ja lähetämme sen partiokasvatuksesta vastaavalle Suomen Partiolaisten hallituksen jäsenelle Kaisalle (kaisa.johto @ partio.fi).

Aktiviteetti: Vartiomme roolianalyysi

Teemme samoajavartiossamme ”roolianalyysin”. Jokainen kirjoittaa lapulle, millaisessa roolissa näkee vartion muut jäsenet. Rooli voi olla esimerkiksi johtaja, sivustaseuraaja, humoristi, kannustaja, tekniikkavastaava, huolehtija, porukan ”liima”. Laput laitetaan koriin ja nostetaan sieltä yksi kerrallaan. Lapussa oleva rooli ja nimi luetaan ääneen ja annetaan sille henkilölle, ketä rooli kuvaa. Lopussa keskustellaan siitä, millaisia rooleja ryhmässä kaiken kaikkiaan on, miksi on hyvä olla monipuolisesti erilaisia rooleja ja miltä samoajista tuntui saada ryhmäläisiltään palautetta omasta toiminnastaan. Luotsin tehtävänä on huolehtia, että harjoitus toteutetaan turvallisesti. Tämän voi toteuttaa myös arvailemalla kenelle nostettu rooli voisi kuulua. Samalla saadaan aikaan keskustelua siitä, miten pääteltiin, että juuri tämä rooli sopii tälle henkilölle.

 

  • Leikki: Salainen ystävä
  • Iltahiljentymistarina: Martti Ahtisaari

 

Joulukuu: Tunnista arvosi

Joulukuussa tunnistetaan omia arvoja. Taitavan johtajan on tunnistettava omat arvonsa, jotta hän pystyy toimimaan ja johtamaan niiden mukaisesti. Partio on hyvä esimerkki arvopohjaisesta johtajuudesta.

 

Aktiviteetti: Arvohuutokauppa

Järjestämme yhdessä arvohuutokaupan. Listaamme erilaisia arvoja (esim. ahkeruus, kauneus, hyvyys). Tämän jälkeen jaamme esimerkiksi jonkun lautapelin rahat tasan ja käymme kauppaa niillä. Jokaisen tavoitteena on hankkia itselleen tärkeimpinä pitämänsä arvot. Arvokaupan voi myös aloittaa jakamalla kaikki keksityt arvot määrällisesti tasan jokaiselle ja sen jälkeen käymällä vaihtokauppaa vartiotovereiden kanssa. Kun olemme saaneet arvot jaetuksi, pohdimme miten omat arvomme sopivat yhteen partion arvojen kanssa. Ovatko meidän mielestämme tärkeimmät arvot myös partion keskeisimpiä arvoja? Koko arvohuutokaupan voi myös järjestää partioarvojen kanssa.

Aktiviteetti: Partiolaiset hyvällä asialla

Tutustumme eri maiden partiojärjestöjen ja paikallistahojen tekemiin hyväntekeväisyysprojekteihin. Esimerkkejä projekteista löytyy esimerkiksi Messenger of Peace -sivustolta sekä googlaamalla eri maiden partiojärjestöjä ja partio-ohjelmia. Kannattaa myös kysyä, jos joku vartion tuntemista partiolaisista tuntee ulkomaalaisia partiolaisia. Parhaiten projekteista osaavat kertoa niitä itse tehneet. Arvokasta tietoa hyväntekeväisyysprojekteista ulkomailla saattaa myös olla ulkomaanprojektin tehneellä vaeltajavartiolla. Esittelemme erilaisia projekteja toisillemme ja pohdimme samalla, onko joku projekteista sellainen, että sen voisi toteuttaa myös omalla paikkakunnalla.

Aktiviteetti: Stereotypioita

Tarkistamme ensin, että ymmärrämme kaikki mitä stereotypioilla tarkoitetaan. Stereotypiat ovat yleistäviä mielipiteitä ryhmästä tai yksilöstä tietyn ryhmän jäsenenä. Yksilön arvot vaikuttavat osaltaan stereotypioiden syntyyn. Olipa strereotypia myönteinen tai kielteinen, henkilö nähdään yksipuolisesti. Seuraavaksi yksi meistä luettelee strereotypioita, joita usein liitetään suomalaisiin. Kuvittelemme samalla tilaan janan, jonka toinen pää on ”täysin samaa mieltä” ja toinen pää ”täysin eri mieltä”. Asetumme janalle sen mukaan, miten hyvin väittämä mielestämme kuvaa suomalaisia. Väitteet: Suomalainen – saunoo usein. – hiihtää paljon talvisin. – omaa vaaleat hiukset ja siniset silmät. – on hiljainen ja ujo. – on sisukas. – syö paljon ruisleipää. – syö paljon salmiakkia. – on rehellinen. Janalle asettumisen jälkeen pohdimme vielä yhdessä vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Kuinka hyvin stereotypiat kuvasivat suomalaisia? Mitä stereotypioita liittyy paikkakuntaan, jolla asut? Mitä olet kuullut sanottavan helsinkiläisistä, entäpä pohjalaisista tai hämäläisistä? Mistä ennakkoluulot ja stereotypiat johtuvat? Millaisia ennakkoluuloja olet huomannut itselläsi olevan? Oletko joskus korjannut ennakkoluulojasi? Mitä haittaa ennakkoluuloista ja stereotypioista voi olla niiden kohteeksi joutuneelle? Miten ne saattavat vaikuttaa sen henkilön elämään, joka ajattelee stereotyyppisesti? Lähde: MLL

 

  • Leikki: Vinkki
  • Iltahiljentymistarina: Malala Yousafzai