Valikko

Vaeltajat

Tammikuu: Huomaa hyvä

Tammikuussa huomataan toisen ihmisen hyvät johtamistaidot. Ryhmät suunnittelevat yhdessä tulevan kevään toimintansa ja samalla tarkistavat, että käytössä on vertaisjohtajuus ikäkauden partio-ohjelman kuvaamalla tavalla.

 

Aktiviteetti: Vaeltaja vartionjohtajana 

Vaeltajavartion ei ole tarkoitus olla samalla tavalla pysyvä kuin nuoremmissa ikäkausissa, vaan sen sisällä voi olla pienempiä projektikohtaisia ryhmiä, tai niitä voidaan muodostaa eri vartioiden jäsenten kesken. Projektiryhmiä muodostetaan projekteja varten siten, että kaikkien vartion jäsenten ei tarvitse osallistua kaikkiin projekteihin. Meneillään voi myös olla useita projekteja samaan aikaan. Eri projekteille on hyvä valita vartion sisältä eri henkilöitä johtamaan niitä, kunkin osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Projektit voivat olla esimerkiksi piirin tai keskusjärjestön tapahtumiin liittyviä pestejä tai lippukunnan leirin järjestämistä, tai jonkin muun suuritöisemmän vaeltajaohjelman aktiviteetin tekemistä. 

Vaeltajavartion johtajaksi eli vartionjohtajaksi valitaan yksi vartion jäsenistä vähintään vuodeksi kerrallaan. Hänellä tulee olla kykyä ja halua vastata vartion käytännön toiminnasta, kuten valittujen aktiviteettien tekemisestä, retkistä ja muusta toiminnasta. Tavoitteena on, että vartionjohtaja jakaa aktiviteettien suunnittelua ja johtamisvastuuta myös muille vartiossa, varsinkin jos joku vartion jäsen hallitsee valitun aihealueen vartionjohtajaa paremmin. Vartionjohtajalla on hallussa kokonaisuus siltä osin, kun se koskee vaeltajavartion toimintaa. Vartionjohtajaksi olisi hyvä valita sellainen, jolla on muiden partiopestiensä puolesta mahdollisuus keskittyä pestiinsä. 

Vaeltajien tukena eri tehtävissä ja projekteissa on vaeltajaluotsi. Luotsin tehtävänä on tukea yksittäistä vaeltajaa tämän pestissä ja/tai koko vaeltajavartiota heidän tehdessään partio-ohjelmaa. Vaeltajaikäkaudessa luotsi on mukana taustalla, ja vaeltajat suunnittelevat, järjestävät ja toteuttavat toimintaa itse.  

Lisää tietoa vaeltajaluotsin tehtävästä löytyy Vaeltajaluotsin oppaasta.

 

Aktiviteetti: Vaeltajan tai vaeltajavartion toimintasuunnitelma 

Täytämme tai täydennämme yhdessä luotsimme kanssa vaelluskarttamme. Vaelluskartan tavoitteena Vaelluskartan voi tulostaa täältä. Suunnitellessamme tulevaa kautta tutkimme niin lippukunnan, piirin kuin Suomen Partiolaisten tapahtumakalentereita. Tutustumme myös vaeltajien aktiviteetteihin partio-ohjelmassa.  

Merkitsemme kalentereihimme tapahtumia, joihin osallistumme. Samalla pohdimme, mikä on meidän pestimme tai roolimme niissä. Tutkimme partio-ohjelman aktiviteetteja ja mietimme, mikä aktiviteetti voisi sopia minkäkin tapahtuman yhteydessä toteutettavaksi. Lisäksi varaamme kalenteriin aikaa, jolloin tapaamme oman porukan kesken. Sovimme, kuka meistä huolehtii illan ohjelmasta näissä tapaamisissa. Kannustamme luotsiamme haastamaan meitä ja tarjoamaan vinkkejä eri tavoin toteutettavista aktiviteeteista. Pidämme huolta siitä, että suunnitelmastamme tulee sellainen, että pystymme sen toteuttamaan. Muistamme myös varata aikaa kauden loppuun arvioinnille ja tulevan kauden suunnittelulle.  

 

Aktiviteetti: Hyvien johtamistekojen taulu 

Lippukunta ottaa kevään ajaksi tavoitteeksi huomata lippukunnan jäsenten hyvät johtamisteot. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa niin, että jokin ryhmistä tai joku johtajista kokoaa kolon seinälle listan kaikista lippukunnan jäsenistä. Isommassa lippukunnassa tämä kannattaa toteuttaa ryhmittäin tai ikäkausittain. Listaan on tarkoitus saada mahtumaan kunkin henkilön kohdalle tarroja tai kynämerkintöjä, eli jonkinlainen tila tai rivi nimen ympärillä on tarpeen. Nuorimmissa ikäkausissa sama voidaan toteuttaa myös kunkin omaan Jäljet-kirjaan tai aktiviteettikorttiin. 

Kunkin kokoontumisen päätteeksi esimerkiksi sisaruspiirissä johtaja tai kukin vuorollaan nostaa esille jonkun ryhmän jäsenen tekemän hyvän johtamisteon. Tärkeää on huomata hyvien johtamistekojen moninaisuus; teot voivat liittyä kaikkiin partion johtamismallin osa-alueisiin. Esimerkkejä hyvistä johtamisteoista voivat olla vaikkapa onnistunut ohjeen antaminen, yksin jääneen kaverin mukaan ottaminen, hyvän tavoitteen asettaminen tai kolon siivouksen ohjeistaminen. Tavoite siis on, että hyvät teot tulevat näkyviksi ja jokainen oppii havainnoimaan toisten toimintaa ja kehumaan toista. Samalla jokainen oppii myös kiinnittämään huomiota omaan tapaansa toimia. Erityisesti nuoremmilla ikäkausilla johtajaa tarvitaan vahvasti avuksi sanoittamaan onnistumisia. Johtajan on hyvä myös huolehtia, että kaikki saavat positiivista palautetta onnistumisistaan. Kun jostakusta on kerrottu positiivinen palaute, laitetaan hänen kohdalleen hyvien johtamistekojen tauluun merkintä tai tarra. Ryhmänjohtajaikäisten kohdalla hyviä johtamistekoja voidaan nostaa myös lippukunnan johtajiston sosiaalisen median ryhmiin. 

 

  • Leikki: Kehut 
  • Iltahiljentymistarina: Enni Rukajärvi 

 

Helmikuu: Minäkin osaan

Helmikuussa arvioidaan omaa toimintaa ja huomataan se kaikki, mitä jo osataan. Partiossa opittua voi ja kannattaa hyödyntää muun muassa työnhaussa. 

 

Aktiviteetti: Osaamismerkit 

Partiolaiselle osaamismerkki on erinomainen keino näyttää partiossa hankittua osaamistaan haluamissaan verkostoissa. Osaamismerkin yhtenä tarkoituksena auttaa tekemään näkyväksi osaaminen, joka voi olla hankittu koulu- tai työmaailman ulkopuolella vaikkapa harrastuksissa tai vapaaehtoistyössä, eli siis esimerkiksi partiossa.  

Pääsääntöisesti partion osaamismerkit ovat ns. haettavia osaamismerkkejä eli osaamismerkin hakija täyttää sähköisen hakulomakkeen, johon hän omin sanoin kuvaa partiossa hankkimaansa osaamista.  

Tutkimme partion nettisivulta löytyviä osaamismerkkejä. Pohdimme, onko joku merkeistä sellainen, jonka voisimme jo itsellemme hakea, tai voisiko jonkun merkin tekeminen olla esimerkiksi osa ensi kesän kesäleiripestiämme. Aloitamme kukin itsellemme sopivan osaamismerkin tietojen täyttämisen. Pyydämme tarvittaessa apua luotsilta. 

 

Aktiviteetti: Vaeltajien Tiedätkö mitä osaat -työkalu 

Partiovuosien aikana opitaan hurjasti erilaisia taitoja. Me partiolaiset tiedämme, mitä ne tarkoittavat käytännössä, mutta mahdolliselle työnantajalle tai vaikkapa opinto-ohjaajalle niiden merkitys ei välttämättä aukene. Kun haluaa näyttää mitä on oppinut partiossa, tässä on siihen apua: Tiedätkö mitä osaat -työkalu Tulostamme työkaluvihkoset ja täytämme ne tapaamisessamme. Varaamme hommaan riittävästi aikaa ja herkkuja.  

 

Aktiviteetti: Partion Johtajuuden itsearviointi -työkalu 

Johtaminen on vastuun kantamista ja taito, jossa jokainen voi kehittyä. Partion johtamismalli on tapa puhua johtamisesta. Jotta voimme kehittyä johtajina, tulee meidän tietää miten johdamme. 

Johtamismallin neljästä ulottuvuudesta voidaan nostaa neljä johtamistaitoa, jotka kaikki ovat harjoiteltavissa. Jokainen johtamistaito on yhteydessä toiseen ja ilman jotakin osa-aluetta kokonaisuus kärsii. Kaiken johtamisen nivoo kuitenkin yhteen itsensä johtamisen taidot samalla tavalla kuin solki nivoo yhteen partioliljan. Täytämme johtajuuden itsearviointikyselyn ja mietimme samalla, miten aiomme kehittää johtamistaitojamme tulevien kuukausien aikana. 

lataa itsearviointityökalu

 

Aktiviteetti: Aktiivinen kuuntelu 

Jakaudumme pareihin. Toinen parista toimii haastattelijana, joka saa ainoastaan osoittaa hyväksyntää nyökkäämällä. Hän ei saa kommentoida mitään, vaan ainoastaan kuunnella. Toinen parista kertoo lyhyehkön tarinan hetkestä, jolloin kaikki meni hyvin ja hän koki onnistuneensa. Kertoja voi esimerkiksi kertoa, mistä onnistuminen johtui ja mitä oppimiaan taitoja tai luovuutta hän tilanteessa käytti. Kun kertoja on saanut tarinansa loppuun, kuuntelija kertoo vielä takaisin kuulemansa tarinan niin, että hän korostaa niitä vahvuuksia ja taitoja, joita hän havaitsi kertojan tarinassa. Lopuksi vaihdamme rooleja. 

 

  • Leikki: Pysäytys
  • Iltahiljentymistarina: Kuningas Yrjö VI

 

Maaliskuu: Pestit ja näkyvyys

Maaliskuussa keskitytään siihen, millainen hyvän johtajan ajatellaan olevan. Lisäksi tarkastellaan, millaisia pestejä on partiossa.

 

AktiviteettiPestikuvaukset kuntoon 

Jokaisessa lippukunnassa ja jokaisessa lippukunnan ryhmässäkin on pestejä, joihin kuuluu tiettyjä etukäteen sovittuja asioita. Ideaalitilanteessa nämä asiat on kirjattu pestikuvaukseen, jota päivitetään säännöllisin väliajoin.  

Otamme tehtäväksemme tarkistaa ryhmämme tai lippukunnan jonkin tai jotkut pestit kuntoon. Tukena päivitystyössä voimme käyttää mallipestikuvauksia, jotka on tarkoitettu tueksi kunkin lippukunnan omien pestikuvausten luomiseen. Mallikuvauksia kannattaa siis tarkastella pohjana, johon peilataan lippukunnan omia tehtäviä ja käytänteitä.  

Jos lippukunnassamme on jokin pesti, jolle ei ole vielä lainkaan pestikuvausta, voimme luoda sellaisen. Luomistyössä apua voi kysellä myös esimerkiksi naapurilippukuntien vastaavilta pestinhaltijoilta.  

Kun pestikuvaus on valmis, viemme sen eteenpäin lippukunnan päätöksentekojärjestelmässä niin, että se myös tulee käyttöön nykyisille ja tuleville pestinhaltijoille.  

 

  • Leikki: Otsalappu
  • Iltahiljentymistarina: Supercell

 

Huhtikuu: Mestari-kisälli

Huhtikuussa opetetaan asioita toisille. Jokainen meistä omaa jonkin taidon, jonka voi opettaa kaverille, huoltajalle tai partiojohtajalle. 

 

Aktiviteetti: Uusi taito kavereille 

Toteutamme huhtikuussa yhden aktiviteetin esimerkiksi Arjen taidot -rastista siten, että kukin meistä opettaa jonkin rastille sopivan taidon muille ryhmän tai alueen vaeltajille.  

Opetettavan taidon voimme valita joko oman osaamisen tai mielenkiinnon perusteella. Tärkeää on se, että perehdymme asiaan etukäteen riittävästi, jotta voimme sen myös opettaa muille.  

Järjestämme vartiollemme retken, koloillan tai vaikkapa etäkokouksen, jossa kukin vuorollamme opetamme muille sovitun asian.  

 

  • Leikki: Siansaksaa 
  • Iltahiljentymistarina: Leena Peltonen-Palotie 

 

Toukokuu: Palaute ja kiitos

Toukokuussa harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista. Kiittäminen kuuluu myös partioon. Toukokuussa jaetaan kiitosta oman ryhmän ja ryhmän toimintaa tukeneiden kesken. 

 

Palaute on yksi tärkeimmistä lahjoista, joita jokainen meistä voi toiminnastaan saada. Palaute nimittäin auttaa sen saajaa kehittämään itseään ja näkemään oman toimintansa vaikutuksia ympärillään toimivissa ihmisissä sekä koko ympäristössään. Voidaankin ajatella palautteen olevan peilipinta, joka heijastaa tekemisen takaisin tekijään.

Voimme antaa monenlaista palautetta ja niillä kaikilla on oma tarkoituksensa. Vahvistavalla palautteella yritämme kertoa palautteen saajalle hänen toimintansa positiivista vaikutuksista ja saada häntä jatkamaan samanlaista toimintaa. Vahvistavalla palautteella tunnistamme ja tunnustamme toisen ominaisuuksien ja toiminnan tärkeyttä ryhmässä. Kehittävää palautetta annamme, jotta voimme auttaa toista ihmistä muuttumaan ja kehittymään. Kehittävä palaute antaa mahdollisuuden peilata omaa toimintaa ja nähdä sen vaikutus toisissa. Kriittistäkin palautetta saa antaa. On todella tarpeen puuttua vahingoittavaan ja ilkeään toimintaan. Näissäkin tilanteissa on hyvä muistaa, että teon takana on jonkinlainen tarve, jota tekijä yrittää tyydyttää.

Palautteen saaminen ja antaminenkin voi tuntua välillä pelottavalta – mikä olisi oikean tilaisuus ja tilanne? Useimmiten palaute tulisi antaa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen kuitenkin antaen mahdollisten tunnekuohujen laskeutua. Vahvistavaa palautetta kannattaa antaa jatkuvasti, mutta pitkälti jälkikäteen annettu kehittävä palaute ei auta palautteen saajaa enää yhdistämään omaa käytöstään tapahtuneeseen, joka taas voi vähentää tahtoa oman toimintansa muuttamiseen. Samalla meidän täytyy muistaa, että annettavan palautteen tilanteiden ja toiminnan olisi hyvä olla henkilökohtaisesti koettua. Sen sijaan, että annat kaverien puolesta palautetta, anna tukea kavereillesi, jotta he pystyvät antamaan palautteen suoraan.

Vahvistavaa palautetta ei tule kuitenkaan sekoittaa kiitokseen, mutta ne voidaan yhdistää. Hyvin kohdennettu kiitos kruunaa niin pienen kuin isonkin projektin. Kiitos piristää tekijän mieltä ja hän saa tuntea olleensa arvokas ja tärkeä. Muista, että kiitoksen ei tarvitse myöskään tulla johtajalta tai vaikka leiriä järjestävältä taholta. Vaeltajaikäisen kiitos samoajaikäiselle / samoajaikäisen kiitos tarpojaikäiselle tai vaikka leirillä muonittamassa oleville vanhemmalle tuntuu todella hyvältä.

Toukokuussa harjoittelemme palautteen sekä kiitoksen antamista ja vastaanottamista.

Aktiviteetti: Vahvistava palaute ryhmässä

Kirjoitamme vaeltajavartion/ryhmän, jonka jäsenenä olemme, kanssa paperipaloille positiivisia ja voimaannuttavia sanoja, joilla voidaan kuvata ihmisten toimintaa. Lappuja on hyvä olla n. 7 x osallistujien määrä. Levitämme laput tekstipuoli alaspäin pöydälle. Jokainen piirissä istuva ottaa lapun ja antaa sen jäsenelle, joka mielestään eniten toteuttaa tätä kyseistä sanaa toiminnassaan (sanapuoli alaspäin). Sisältöä ei kannata miettiä liikaa, vaan sana annetaan hänelle, joka ensimmäisenä tulee mieleen.

Jos sana ei mielestäni kuvaa ketään ryhmän jäsentä, laitan sen ottopakan viereen sanapuoli alaspäin. Kun ottopakka on tyhjennetty, otetaan hylkypakka käyttöön ja käydä nekin sanat uudelleen lävitse. Voitte edelleen hyljätä osan korteista.

Kun kortit on käsitelty, katsomme ne rauhassa lävitse. Valitsemme kukin korteista 2-4 kappaletta, joista haluamme saada lisätietoa. Yksi kerrallaan jokainen jäsen saa esitellä saamansa kortit ja pyytää muita jäseniä kertomaan tämän toiminnasta. Myös muut kuin kortin antanut henkilö voi kertoa esimerkkejä, joissa tämän ominaisuus on tullut esille.

Aktiviteetti: Kehittävä palaute

Keskustelemme ensin, miltä kehittävän palautteen saaminen tuntuu. Pohdimme tämän jälkeen, miksi sellaiset tunteet nousevat esille.

Mietimme jokainen hetken, onko toisen ryhmäläisen käytöksessä ja toiminnassa jotain sellaista, josta haluaisin tehdä hänet tietoiseksi. Millä tavalla toisen käytös vaikuttaa minuun itseeni? Annamme toisillemme sekä vahvistavaa että kehittävää palautetta hyödyntäen seuraavaa kaavaa: Haluan tehdä sinun tietoiseksi, että … (tässä tilanteessa)… kun sinä … (käytöksen havainto) , se vaikutti minuun tällä tavalla (tunteeni ja tarpeeni)…

Aktiviteetti: Unohtuva kiitos

Pohdin ensin tilanteita, joissa minulle on tullut hyvä fiilis toisen ihmisen tehtyä jotakin. Tämän jälkeen pohdin tilanteita, joissa olet tuntenut kiitollisuutta toista ihmistä kohtaan. Jaamme tarinat ryhmämme kesken. Tämän jälkeen pohdimme yhdessä, kuinka monessa tilanteessa kiitimme tekijää. Entä miksi joissain tilanteissa kiitosta ei tullutkaan annettua? Onko kiitoksen antaminen helpompaa jossain tilanteessa kuin toisessa?

Aktiviteetti: Kiitos-rinki

Teemme ryhmämme kanssa kiitos-ringin. Kiitämme konkreettisista asioista, joita toiset ovat tehneet edellisten parin kuukauden aikana. Menemme rinkiin seisomaan ja yksi kerrallaan menee ringin sisälle. Hän kääntyy aina kasvokkain sen henkilön kanssa, jota kiittää. Kun hän on kiittänyt kaikkia ringissä olevia henkilöitä, hän palaa rinkiin seuraavan siirtyessä sisälle. Voimme pohtia kiitoksen aiheita hetken ennen ringin aloitusta. Konkreettisia kiitoksia voi olla esimerkiksi: ”Kiitos, että lainasit laturiasi viime kerralla.” ”Kiitos, että kannatit johtajaneuvostossa ideaani”, ”Kiitos, että muistit ostaa gluteenitonta leipää minulle, vaikka unohdin asiasta sanoa”.

 

  • Leikki: Palautetta pelikorteilla 
  • Iltahiljentymistarina: Muumimamma 

 

SYKSYN AKTIVITEETIT TULEVAT TÄLLE SIVULLE VIIMEISTÄÄN LOPPUTALVESTA