Samoaja ymmärtää demokraattisen vaikuttamisen ja osallistumisen kuuluvan kestävään toimintakulttuuriin. Samoaja osallistuu aktiivisesti omissa ympäristöissään ja kantaa vastuunsa.

Valikko

Demokratia ja osallisuus


Tavoite:

Samoaja ymmärtää demokraattisen vaikuttamisen ja osallistumisen kuuluvan kestävään toimintakulttuuriin. Samoaja osallistuu aktiivisesti omissa ympäristöissään ja kantaa vastuunsa.

Kuvaus:

Samoaja käyttää ääntään. Samoaja harjoittelee vaikuttamista omassa elämässään ja yhteisöissään ja saa kokemuksen osallisuudesta. 

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kolo
Taitoalueet Kestävä kehitys Vaikuttaminen
Kesto 1 – 2 tuntia
Kasvatustavoitteet Ryhmässä toimiminen Vastuu elinympäristöstä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteisöön kuuluminen
Johtajan tehtävä: Vartionjohtaja suunnittelee toteutuksen. Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa tarvittaessa aktiviteetin suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Kestävää elämää

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Päätämme aluksi yhdessä, mikä on se ympäristö, jossa haluamme vaikuttaa. Se voi olla esimerkiksi lippukunta, seurakunta, koulu tai koko yhteiskunta. Tehtävän tavoitteena on löytää aitoja ideoita, jotka hyödyttävät valittua ympäristöä – siksi työstöön on syytä suhtautua tosissaan. Kukin meistä miettii, millaisella teolla muuttaisimme valitun ympäristön, jos saisimme itse päättää. Kun olemme kirjanneet ajatukset ylös, vartiomme lähtee liikkumaan tilassa. Etsimme saman mielisiä aatetovereita ja muodostamme kolmen hengen pienryhmiä, puolueita. Kaikilla ryhmän jäsenistä ei tarvitse olla samoja ideoita, mutta tavoitteiden pitää olla riittävän samansuuntaisia. Työskentelyyn varataan noin 20 minuuttia. Kun olemme löytäneet oman pienryhmämme eli puolueemme, valitsemme kolme yhteistä asiaa puolueohjelmaksi, joka alkaa: ”Jos me saisimme päättää…”. Kirjoitamme ohjelman ja puolueelle keksityn nimen fläpille ja kiinnitämme seinälle. Tähän työhön varataan kymmenen minuuttia. Seuraavaksi puolueilla on mahdollisuus tutustua muihin puolueisiin ja heidän puolueohjelmiinsa. Jos on aikaa, kaikki puolueohjelmat on hyvä lukea ääneen. Pienryhmien tehtävänä on yrittää laajentua mahdollisimman suuriksi puolueiksi yhdistymällä toisten ryhmien kanssa tai houkuttelemalla niistä jäseniä puolelleen. Voimme samalla päivittää seinällä olevia puolueohjelmia. Jokaiseen puolueeseen on jäätävä vähintään kaksi jäsentä. Lopuksi ilman puoluetta jääneet jäsenet liittyvät haluamaansa puolueeseen. Tähän menee aikaa noin 15 minuuttia. Lopuksi jäljelle jääneet puolueet viimeistelevät puolueohjelmansa esiteltävään kuntoon, esimerkiksi uudelle fläpille. Fläppiin merkitään puolueen nimi ja jäsenmäärä. Jokainen puolueista esittelee tavoitteensa. Keräämme puolueohjelmat kolomme seinälle. Myöhemmin palaamme tavoitteisiin ja mietimme, miten niitä voisi edistää. Lähde: Uteliaammin, rohkeammin, hauskemmin!

Keräämme top 5 -listan asioista, jotka ovat vialla lähiympäristössämme (koulu, koti, työpaikka, harrastukset) ja ideoimme parannusehdotuksia. Viemme ehdotuksemme eteenpäin esimerkiksi kunnanvaltuustolle tai teemme asialle itse jotain.   Oikeusministeriö ylläpitää sivustoa www.kuntalaisaloite.fi, josta saa ohjeita aloitteen tekemistä varten. Kerromme huomioistamme ja ehdotuksestamme paikallislehdelle tai sosiaalisessa mediassa. 

Pohdimme, mihin kaikkeen pääsemme partiossa osallistumaan ja vaikuttamaan (oman vartion toiminnassa, johdettavan ryhmän toiminnassa, lippukunnan toiminnassa, piirin toiminnassa, keskusjärjestön toiminnassa jne). Pääsevätkö kaikki vaikuttamaan demokraattisesti? Onko kaikilla samat mahdollisuudet osallistua? Mikäli huomaamme eri tasoilla puutteita, otamme yhteyttä oikeaan tahoon ilmaistaksemme huolemme osallisuuden tai demokratian puutteesta (lippukunnassa esimerkiksi luotsiin tai lippukunnanjohtajaan, piirissä ja keskusjärjestössä esimerkiksi hallituksen jäseneen, jonka toiminnanalaa asia koskee). 

Piirrämme mind mapin omista vaikutusmahdollisuuksistamme. Piirrämme keskelle paperia itsemme. Paperin yhteen nurkkaan kirjoitamme ylös asioita, jotka ovat arjessamme tai elämässämme hyvin ja joihin voimme vaikuttaa niin, että ne pysyvätkin hyvin. Paperin toiseen nurkkaan kirjoitamme ylös asioita, joihin kaipaamme muutosta elämässä ja joihin voimme vaikuttaa. Paperin kolmanteen nurkkaan kirjoitamme asioita, jotka ovat hyvin, mutta joihin emme voi vaikuttaa niin, että ne pysyisivätkin hyvin. Paperin neljänteen nurkkaan kirjoitamme asioita, joihin kaipaamme muutosta, mutta joihin emme voi vaikuttaa.  Kerromme muille omista vaikuttamismahdollisuuksistamme ja pohdimme yhdessä, miltä se tuntuu. Halutessamme voimme jakaa muille asioita, joihin toivomme muutosta, mutta joihin emme ainakaan itse koe voivamme vaikuttaa ja saada täten esimerkiksi uusia ideoita, kuinka asian voisi ratkaista. 

Katsomme videoita nuorista vaikuttajista Myanmarissa, Palestiinassa, Sambiassa ja Nepalissa: https://teemapaivat.maailma2030.fi/videokirjastoPohdimme: Mihin asioihin nuoret vaikuttajat haluavat muutosta? Mitä keinoja nuoret vaikuttajat käyttävät ja mainitsevat muutoksen saavuttamiseksi? Mitä haasteita tai esteitä nuoret vaikuttajat kohtaavat? Onko nuorilla Suomessa mielestänne samanlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia?  Lähde: Maailma2030, Rauhankasvatusinstituutti 

Sovimme, että tilan toinen pääty on ”Samaa mieltä” ja toinen ”Eri mieltä”. Laitamme kaksi tuolia/istuinalustaa tilan keskelle puolen metrin päähän toisistaan. Tuolien ympärillä on oltava tarpeeksi tilaa liikkumiseen. Luemme väitteen oheisesta listasta ääneen. Kukin meistä asettuu vastausvaihtoehtojen väliin riippuen siitä, kuinka vahvasti olemme samaa tai eri mieltä. Jos me olemme täysin samaa tai eri mieltä, meidän tulisi seistä niin lähellä papereita kuin mahdollista.  Kun kukin on asettunut paikoilleen, siirtyy kumpaakin paperia lähimpänä oleva henkilö istumaan keskellä oleville tuoleille. Me muut keräännymme tuolien ympärille sen henkilön taakse, jonka kanssa olemme enemmän samaa mieltä. Jos emme osaa päättää, asetumme tuolien väliin.  Tuolilla istuva saa yksi tai kaksi minuuttia aikaa selittää, miksi he ovat väitteestä samaa tai eri mieltä. Heitä ei saa keskeyttää tai auttaa. Kun aika on loppu, muut asettuvat jommankumman henkilön taakse – kaikkien on valittava kantansa, eikä kukaan saa jäädä keskelle. Nyt yksi ryhmä on väitteen puolella ja toinen sitä vastaan. Kumpikin ryhmä saa kymmenen minuuttia aikaa valmistella argumentteja ja perusteluja, jotka tukevat heidän mielipidettään. He myös valitsevat uuden edustajan niiden esittämiseen.  Ryhmät kohtaavat jälleen ja uudet edustajat istuvat tuoleille tukijoidensa ympäröiminä. Kumpikin edustaja saa noin kolme minuuttia esittääkseen argumenttinsa ja perustelunsa. Tämän jälkeen kukin voi vielä muuttaa mieltään ja liittyä toiseen ryhmään, mikäli perustelut saivat heidät vakuuttuneiksi. Nyt ryhmillä on viisi minuuttia aikaa keksiä lisää argumentteja ja kustakin ryhmästä valitaan kolmas edustaja. Kun edustajat ovat taas ilmaisseet näkemyksensä, on vielä kerran kaikilla mahdollisuus muuttaa mieltään ja liittyä toiseen ryhmään.  Väitteet, joista voimme valita: - 

  • Vaaleissa äänestäminen on eettisesti oikein. 
  • Kaikkia lakeja tulee noudattaa, vaikka ne olisivat epäoikeudenmukaisia. 
  • Vain poliitikoilla on demokraattista valtaa. 
  • Ihmiset saavat ansaitsemansa johtajat. 
  • Kansalaisten vastuulla on valvoa viranomaisten toimia. 
  • Sananvapautta voidaan rajoittaa, jos sen vapaasta ilmaisusta voi olla vakavaa haittaa ihmisille. 
Lopuksi pohdimme vielä, mikä on tällaisen keskustelutehtävän tarkoitus? Miksi tarvitaan valtion ja sen voimasuhteiden ja instituutioiden arviointia? Muuttiko kukaan mielipidettään keskustelun aikana? Mitkä argumentit saivat tämän aikaan? Kokiko joku vertaispainetta tai muuta painostusta, joka vaikutti todellisten argumenttien sijasta? Jos et muuttanut mielipidettäsi, oliko keskustelulla sinulle mitään merkitystä? Keksitkö mitään argumenttia, joka saisi sinut muuttamaan mielesi?  Lähde: Nordplus Horizontal 2017 Programme: Aktiviinen kansalaisuus 

Lisää vinkki

Liite