Samoaja tietää, miten pystyy vaikuttamaan omalta osaltaan ilmastonmuutokseen. Samoaja kantaa vastuun ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Valikko

Ilmastotekoja


Tavoite:

Samoaja tietää, miten pystyy vaikuttamaan omalta osaltaan ilmastonmuutokseen. Samoaja kantaa vastuun ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Kuvaus:

Samoajat tekevät ilmastotekoja ympäristöissään ja yhteisöissään.

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kämpällä Kololla Kotona Metsässä Ulkona Vierailukohteessa
Taitoalueet Kestävä kehitys Luonto Vaikuttaminen
Kesto 1 – 2 tuntia
Kasvatustavoitteet Luontosuhde Vastuu elinympäristöstä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Johtajan tehtävä: Vartionjohtaja suunnittelee toteutuksen. Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa tarvittaessa aktiviteetin suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Kestävää elämää

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Osallistumme vaalitilaisuuteen. Mietimme yhdessä ennen tilaisuutta ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Pyrimme myös mahdollisuuksien mukaan kysymään meitä koskettavista aiheista. Ehdokkaille voi mennä juttelemaan myös virallisen ohjelman jälkeen. 

Katsomme videon luonnon monimuotoisuudesta: 2: Miksi monimuotoisuus on tärkeää?. Teemme oman pienen tutkimuksen esimerkiksi kolon, kämpän tai retkipaikan ympäristössä ja julkaisemme tutkimustulokset ottaen kantaa meille tärkeän paikan monimuotoisuuden edistämiseksi.   Lähde: Maailma2030, Rauhankasvatusinstituutti 

Teemme pareittain haastatteluja ilmastonmuutokseen liittyen. Haastattelemme esimerkiksi perheenjäseniä, naapureita tai muita kiinnostavia henkilöitä. Otamme haastateltavista myös valokuvat. Valokuvat voivat kuvata henkilöiden ohella myös vaikkapa luontoa. Haastattelukysymyksinä voivat olla esimerkiksi:   Mitä ilmastonmuutos merkitsee sinulle? Miten ilmastonmuutos näkyy omassa elämässäsi? Mitä olet tehnyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä on muuttunut lähipiirissäsi? Miten voisimme auttaa heitä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista jo? Millaisia terveisiä tahtoisit lähettää Suomen tai maailman päättäjille? Kun haastattelut ovat valmiit, kokoamme ne ja kuvat yhteen. Teemme haastatteluista näyttelyn esimerkiksi kunnantalomme aulaan, seurakuntatalolle tai oppilaitokseemme. Vaihtoehtoisesti voimme tarjota aiheesta juttua paikallislehteen tai julkaista sen lippukunnan somessa. Varmistamme kuitenkin haastateltavilta etukäteen suostumuksen julkaisuun. 

Suuntaamme hetkeksi katseemme tulevaisuuteen vuoteen 2035. Luemme seuraavan tekstin ääneen tunnelmaan virittäjäksi. Voimme sulkea silmät ja eläytyä tulevaisuuden aikaan.   ”On vuosi 2035. Sinua hymyilyttää. Ennen mahdottomilta tuntuneet ja ahdistavat globaalit haasteet ovat alkaneet purkautua. Ilmaston lämpeneminen on hidastunut ja myös ilmastosiirtolaisuus on kääntynyt laskuun. Muuttuneisiin elinoloihin löydettiin uusia, toimivia ratkaisuja niin Suomessa, Ugandassa kuin muuallakin maailmassa. Ihmiset innostuivat sankoin joukoin mukaan positiiviseen muutokseen. Ihmisten tahto heijastui koulujen toimintaan ja myös poliittiseen päätöksentekoon. Muutosta ei koettu luopumisena, vaan samalla uutena mahdollisuutena. Muutoksen tekivät mahdolliseksi sinä, ystäväsi, kaverisi sekä ihmiset ja päättäjät Suomessa, Ugandassa ja muualla maailmassa. Olet ylpeä itsestäsi, ja kaikista, jotka tekivät rohkeita valintoja ja yhdistivät voimansa.”  Jokainen meistä kirjoittaa post-it-lapuille, mitä me/koulu/Suomi/EU tekivät, jotta muutos oli mahdollinen. Yhdelle lapulle tulee kirjoittaa vain yksi asia. Seinälle kuvitellaan iso kompassi ja sen sakarat nimetään seuraavalla tavalla: minä, koulu, Suomi, EU. Sijoitamme laput kompassin eri sakaroiden ympärille.   Kun laput ovat paikoillaan, keskustelemme vastauksistamme: Mitkä teot on helppo toteuttaa? Mitkä ovat vaikeampia? Mitkä teot voitaisiin toteuttaa jo nyt, esim. koulussa? Sovimme myös yhdessä, mitä tekoja lähdemme edistämään ja miten.   Lähde: Suomen Pakolaisapu  

Pohdimme harrastuksia ilmastonäkökulmasta. Harrastuksen hiilijalanjälki koostuu varusteista ja niiden uusimistarpeesta, siitä voiko harrastusta toteuttaa ulkona vai sisällä ja minkälaiset sisätilat tarvitaan, onko harrastukseen mahdollista kulkea omin voimin julkisilla, polkupyörällä tai kävellen ja vaatiiko harrastus maaston ja/tai ympäristön muokkausta. Mikä mieleen tulevista harrastuksista on kaikkein haitallisin ilmastonäkökulmastaMitkä ovat ilmastoystävällisimpiä harrastuksia? Mikä voisi kuitenkin “oikeuttaa” ilmastolle haitallisen harrastuksen? Miten ilmastolle haitallista harrastustoimintaa voisi kehittää tai muokata ilmastoystävällisemmäksi? 

Järjestämme oman pienimuotoisen lukupiirin ilmastokirjallisuudesta. Kirjat lainaamme kirjastosta, kavereilta tai luemme tai kuuntelemme ne sähköisenä. Julkaisemme lukupiiristä sosiaalisessa mediassa.  Kirjavinkkejä lukupiiriin:   Ilmastonmuutos. Nyt. (Pasi Toiviainen), Ilmaston muuttajat (Tim Flannery), Ilmastotekokirja (Karri Miettinen l. Paleface ja Kaisa Happonen), Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (Risto Isomäki).  Vinkkejä voi kysellä lisää kirjastosta tai vaikkapa koulun biologian, maantiedon tai yhteiskuntaopin opettajalta. 

Tutustumme etukäteen erilaisiin oppaisiin ilmastoystävällisestä ruokavaliosta. Toteutamme juhlavan aterian alku- pää- ja jälkiruokineen sekä juomineen siten, että se on viimeisen päälle ilmastoystävällinen. Syömme aterian vartiomme kanssa yhdessä ympäristöystävällisten kynttilöiden valossa (mehiläisvaha-, soija-, tai oliiviöljypohjaiset kynttilät). Ruokailu voidaan järjestää myös isommalle porukalle esimerkiksi johtajahuollossa, tai vaikkapa lippukunnan retkellä. 

Suomalaisten hiilijalanjäljestä tutkitusti suurin osa tulee asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta. Näistä moniin asioihin samoajaikäinen ei pysty suoraan vaikuttamaan, sillä hän ei voi valita asuinmuotoaan, sitä onko hänellä julkisen liikenteen tai polkupyörän käyttömahdollisuutta (etäisyyksien tai varallisuuden puitteissa), eikä hän välttämättä pysty vaikuttamaan siihen, mitä ruokaa kotona on tarjolla. Perheen lomamatkoista ja kulkuneuvoistakin päätöksen tekee viime kädessä perheen aikuinen. Teemme yhdessä vartiomme kanssa mielikuvitusmatkan noin kymmenen vuoden päähän ja siihen, miten silloin aikuisena elämme mahdollisimman ilmastoystävällisesti. Teemme hiilijalanjälkilaskureilla kokeiluja siitä, miten saisimme oman hiilijalanjälkemme mahdollisimman pieneksi ja suunnittelemme elämäämme kymmenen vuoden päähän sen mukaan, mistä olemme valmiita tinkimään ja miten paljon. Pohdimme myös sitä, onko pienen hiilijalanjäljen elämä luopumista vai voiko se myös antaa? 

Lisää vinkki

Liite