Samoaja arvostaa ja puolustaa jokaisen ihmisen perusoikeuksia. Samoaja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan ihmisarvokysymyksiin.

Valikko

Tasa-arvo ja ihmisoikeudet


Tavoite:

Samoaja arvostaa ja puolustaa jokaisen ihmisen perusoikeuksia. Samoaja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan ihmisarvokysymyksiin.

Kuvaus:

Samoajat harjoittelevat eläytymään toisen asemaan ja vahvistavat empatiakykyään.  

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kämpällä Kololla Ulkona
Taitoalueet Kestävä kehitys Vaikuttaminen
Kesto 1 – 2 tuntia
Kasvatustavoitteet Toisten kunnioittaminen Vastuu elinympäristöstä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Johtajan tehtävä: Vartionjohtaja suunnittelee toteutuksen. Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa tarvittaessa aktiviteetin suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Kestävää elämää

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Pohdimme YK:n entisen ihmisoikeusvaltuutetun Mary Robinsonin sanoja: ”Kehityksen päämäärä on tila, jossa kaikkien ihmisten kaikki oikeudet voivat toteutua.” Millainen olisi maailma, jossa kaikkien oikeudet voisivat toteutua? Minkälaista sellaisessa maailmassa olisi elää? Minkälaisessa maailmassa me haluaisimme elää? Toteutuvatko meidän oikeutemme Toteutuvatko lähimmäistemme oikeudet? Miten kaikkien oikeudet voisivat toteutua vielä paremmin? Aloitamme keskustelun pohjalta julistetyöskentelyn. Otamme ison paperin ja liimaa. Ajattelemme sellaista maailmaa, josta äsken keskustelimme, ja joka kuvastaa taululle kirjoitettua lausetta. Tutustumme eri aikakauslehtiin. Tarkoitus on leikata niistä kuvia ja tekstejä ja rakentaa parempaa maailmaa kuvaava kollaasi. Voimme täydentää työtämme myös omin piirroksin ja tekstein tai voimme käyttää muutakin kollaasityöskentelyyn sopivaa materiaalia. Työt voidaan ripustaa seinälle, jolloin myös muut lippukuntalaiset pääsevät tutustumaan niihin. Tällöin töitä on myös helpompi täydentää jatkossa ja unelmat pysyvät seinällä jatkuvasti näkyvillä. Jokainen meistä voi halutessaan esitellä omaa työtään ja näkemystään paremmasta maailmasta. Emme kuitenkaan kommentoi toisten töitä. Kun työt ovat valmiit, keskustelemme kollaasin tekemisestä menetelmänä. Pohdimme myös miten ryhmätyö sujui ja miten se sopi yhteen tämän menetelmän kanssa. – Minkä näkökulman me osallistujina valitsimme? Rakensimmeko me henkilökohtaisen kollaasin vai mietimmekö enemmän globaaleja oikeuksia? Minkälaisiin asioihin kollaasit keskittyvät? Aiheita voivat olla esimerkiksi perustarpeiden täyttäminen, ystävyys ja rakkaus, raha, vauraus, ulkonäkö ja esteettisyys, rauha ja suvaitsevaisuus, luonto ja ympäristö tai tiede ja teknologia. Entä mitä ajatuksia meissä heräsi nyt jälkikäteen, kun katsomme töitämme? Yllättyimmekö jostakin? Kollaasia tehdessä omaa työtään katsoo niin läheltä, että kokonaisuuden hahmottaminen voi olla hankalaa. Miten töiden kuvaama maailma ja nykymaailma eroavat toisistaan? Miten eroja voidaan vähentää? Mitä yhteistä töillä ja nykymaailmalla on? Mitä voisimme tehdä sen puolesta, että maailmaa muuttuisi ihannemaailman suuntaan?

Teemme kololle tai kämpälle huoneentaulun ohjenuoraksi turvallisesta tilasta, jossa kaikki saavat ja voivat olla omia itseään. Mitkä periaatteet ovat meille tärkeitä partiotoiminnassa? Mitkä asiat tulisi yhdenvertaisuuden eteen ottaa partiossa huomioon? Mihin voimme itse sitoutua?   Esimerkkinä voi käyttää Mielenterveystalon sukupuoli-identiteetin omahoito-oppaassa julkaistua Turvallisemman tilan periaatteita: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tukea_sukupuoli-identiteetin_jasentamiseen/Documents/turvallisemman-tilan-periaatteita.pdf 

Tutustumme köyhyyden määritelmään. Maailmanpankki ja YK määrittelevät köyhyyden siten, että ihmisellä on käytettävissään alle 2 dollaria päivässä ja äärimmäisen köyhyyden rajana pidetään alle yhdellä dollarilla päivässä elämistä. Suomessa kuitenkin pienituloiseksi katsotaan ihminen, jonka käytettävissä olevat varat ovat 60% tai vähemmän väestön keskimäärin käytettävissä olevista varoista. 2020-luvulla jopa joka 10 suomalainen opienituloinen – ja silti heillä on käytettävissään noin 40€ päivässä (laskettu siten että suomalaisen pienituloisuuden raja olisi hieman yli 1200€, kuten tilastokeskuksen mukaan on ollut 2020-luvulle tultaessa). Suomalainen köyhyys ja globaali köyhyys ovat siis eri mittakaavassa.  Teemme kuvitteellisen kuukausibudjetin pienituloiselle suomalaiselle yksinasuvalle aikuiselle. Budjetissa hänen kuukaudessa käytettävät rahavaransa ovat 1200€ ja hänellä on menoja asunnosta, sähköstä, ruuasta, puhelimesta, kulkuvälineistä, lääkkeistä, harrastuksesta, sekä suoratoistopalvelusta.  Tutkitusti köyhyyttä poistaa koulutus ja työ. Keksimme kuvitteelliselle pienituloisellemme suunnitelman pois köyhyydestä. Mitä vaihtoehtoja on, jos köyhä on juuri kotoa pois muuttanut 18-vuotias nuori? Entä jos kyseessä on 50-vuotias pitkäaikaistyötön? Entä jos kyseessä on 80-vuotias eläkeläinen?  Otamme selvää, mistä suomalainen köyhä voi saada tukea elämiseen. Selvitämme myös, mikä on toimeentulotuki ja millaisessa tilanteessa sitä voi saada.  Vertailemme köyhyyttä Suomessa ja muualla. Laitamme esimerkkiköyhämme asumaan eri valtioihin, valitsemme vähintään kolmen eri mantereen valtioita.  Olisiko Suomessa mahdollista elää globaalin köyhyysrajan alapuolella tai siinä rajoilla? Mitä voisi syödä, jos rahaa olisi käytettävissä vain 2 dollaria päivässä (unohtaen asumiskulut ja kaikki muut kulut)?  Suomen köyhyysraporttiin vuodelta 2019 voi tutustua täällä: http://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2019/10/K%C3%B6yhyysvahti-Suomen-k%C3%B6yhyysraportti-2019.pdf  Lähde: Tilastokeskus, Maailma.net 

Onko Bechdelin testi meille jo tuttu? Katsomme tämän lyhyen videon https://feministfrequency.com/, joka esittelee testin. Video on englanniksi, mutta asia on esitetty hyvin visuaalisesti ja se on ymmärrettävissä suppeammallakin englanninkielen taidolla.  Käymme läpi testikysymyksien avulla tuntemiamme elokuvia. Kuinka moni niistä läpäisee testin? On hämmästyttävää, kuinka harva elokuva edelleenkään läpäisee tämän testin hyvin yksinkertaisia kriteerejä. Jatkamme pohdintaa ja tutkimme esimerkiksi sitä, kenen tarinoita elokuvissa kerrotaan, millaisia rooleja miehillä ja naisilla niissä on?  Lähde: Maailmankoulu 

Tämän harjoituksen toteuttamiseen tarvitsemme luotsin apua. Luotsi kyyditsee meidät jonnekin meille vieraaseen paikkaan, esimerkiksi eri kaupunginosaan, naapurikuntaan tai muuhun vastaavaan. Annamme luotsille meidän kaikki rahamme, puhelimemme, matkakorttimme, pankkikorttimme ja henkilöllisyystodistuksemme.   Tehtävänämme on päästä takaisin kololle ilman kyseisiä apuvälineitä. Meidän on pysyttävä koko ajan yhdessä ja pidettävä luotsi mukana. Meidän on kysyttävä neuvoa muilta ihmisiltä ja selitettävä, että meidän täytyy palata kololle. Luotsi on koko ajan mukana, mutta hän ei saa auttaa. Vaihtoehtoisesti ryhmä voi ottaa mukaansa yhden kännykän, jolla saa tarvittaessa yhteyden luotsiin.    Kirjoitamme muistiin keinot, joiden avulla pääsimme keskustelemaan ihmisten kanssa, hankimme tietoja, koetimme selvittää olinpaikkamme ja niin edelleen. Kun olemme palanneet jälleen kololle, keskustelemme kohtaamistamme esteistä ja käyttämistämme strategioista niiden ylittämiseksi. Millaista olisi todellisuudessa olla ilman kansalaisuutta ja henkilötodistusta? Entäpä maahanmuuttajat, joilla ei ole laillista asemaa tulomaassa. Millä tavoin heidän tilanteensa ja kokemuksensa eroaa kansalaisuudettomista henkilöistä? Kenen puoleen he voivat kääntyä, jos ovat vaikeuksissa? Voisivatko he pyytää apua poliisilta? Entä oman maansa suurlähetystöstä?  Lähde: Suomen Pakolaisapu 

Jakaudumme pienempiin ryhmiin. Kunkin ryhmän tehtävänä on miettiä, minkä tasa-arvopuutteen he haluaisivat maailmassa korjata, jos heillä ei olisi minkäänlaisia rajoituksia. Voimme halutessamme valita tarkemman teeman, esim. rasismi, sukupuolten välinen tasa-arvo tai globaali eriarvoisuus. Jokainen ryhmä tekee omasta unelmastaan patsaan, jonka he esittävät muulle ryhmälle, muiden arvaillessa mistä on kyse. Jos arvaaminen on vaikeaa, esittäjät voivat lisätä mukaan ääntä tai liikettä.   Lähde: Africancare 

Suomi ratifioi YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vuonna 2016. Tutustumme sopimuksen sisältöön ja pohdimme, mitkä kohdat toteutuvat Suomessa hyvin ja mitkä vaativat valppautta ja toimenpiteitä.  Listaamme yhdessä erityyppisiä vammoja, mitä ihmisillä voi olla. Jopa 15% maailman väestöstä on jokin vamma, ja kirjo näkö- ja kuulovammasta kehitysvammaan on laaja. Pohdimme oman ja lähipiirimme kokemuksia vammoista ja vammaisuudesta. Otamme seurantaan sosiaalisessa mediassa jonkun vammaisaktivistin ja pohdimme vammaisuutta hänen esimerkkinsä kannustamana. Lisää tietoa löytyy vaikkapa Kynnys Ry:ltä tai Invalidiliitolta.  Tärkein yksittäinen toimi vammaisten oikeuksien edistämiselle on esteettömyys. Onko lippukuntamme kolo esteetön? Voisiko se olla? Miten voisimme saada lippukuntanne toiminnasta esteetöntä niin fyysisesti kuin sosiaalisesti? Mitä pitää huomioida lippukunnan retkillä ja leireillä esteettömyyden mahdollistamiseksi?  Lähde: YK-liitto 

Pohdimme pareittain seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan nuoren arjessa kohtaamia haasteita esimerkiksi kotona, koulussa tai harrastuksessa. Teemme ohjekortteja, miten kaikissa yhteisöissä voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja kunnioittaa jokaisen identiteettiä.  

Pohdimme sukupuolten välistä tasa-arvoa. Keksimme erilaisia ongelmakohtia, joita eri sukupuolet kohtaavat. Piirrämme paperille (tai sähköisesti padletflingaprezi) ison puunrungon, jolla on juuret, runko ja oksisto. Puun runkoon kirjoitamme epäkohdan, johon pyrimme harjoituksessa löytämään vaikuttamiskeinoja. Keskustelemme epäkohdan syistä ja seurauksista. Kirjaamme epäkohdan aiheuttamat syyt puun juurakkoon ja epäkohdasta johtuvat seuraukset puun oksiin. Lopuksi esittelemme toisillemme erilaisia puitamme ja kommentoimme, keskustelemme ja täydennämme puitamme tarvittaessa. 

Lisää vinkki

Liite