Yhden illan jutut

Testaamme, mitä tuoksut kertovat meistä. Yksi vartion jäsen menee ulos huoneesta ja tulee silmät sidottuna takaisin huoneeseen. Hänet ohjataan satunnaisesti muiden vartiolaisten luo ja hän kertoo, mitä tuoksuja hän haistaa ja mitä niistä tulee mieleen. Sokko yrittää yhdistää tuoksun oikeaan vartiokaveriinsa. Lopuksi mietimme yhdessä miten monella tavalla voimme tuntea toisemme.

Teemme tuotevertailun. Tätä aktiviteettia edellisella kerralla päätämme, mitä vertailemme ja kuinka vertailtava materiaali hankitaan. Vertailussa voi olla esimerkiksi mopoautot, musiikki, virvoitusjuomat, videot, puhelimet tai vaikka rinkat. Julkaisemme vertailun tulokset esimerkiksi omalla verkkosivullamme tai teemme vertailusta uutisen kolon seinälle. Luotsi auttaa kirjanpidon kanssa.

Eläydymme toisen asemaan. Koloiltaan tullessa ovella jaetaan jokaiselle samoajalle toisen vartiolaisen nimi uudeksi identiteetiksi ja hän alkaa käyttäytyä sen mukaisesti. Keskustelemme, leikimme, pelaamme, siivoamme tai teemme vaikka ruokaa ja kaikki toimivat roolinsa mukaisesti. Samalla arvuuttelemme ketä kukin esittää. Kun kaikki vartiolaiset on tunnistettu, kerätään yhdessä jokaisesta kolme piirrettä, jotka kuvaavat heitä parhaiten. Luotsi tehtävänä on pitää tilanne kaikille sopivana ja turvallisena.

Peli-ilta. Järjestämme samoajien mestaruuskisat vartion suosikkipelissä. Valmistaudumme peli-iltaan etukäteen suunnittelemalla illan tyylin ja tarjoilun teemaan sopivaksi. Keksimme mestarille palkinnon ja hän voi haastaa konkarin tai opettaa pelin pienemmille. Alias, Uno, Mafia, valitkaa itse!

Tähän toteutustapaan tarvitaan kuusi samoajaa + vj tai luotsi. Luotsi tai vartionjohtaja tuo kokoukseen ison kuvan, joka on leikattu kolmeen osaan. Kolmelle meistä ottaa yhden osan kuvasta. Näillä kolmella on 1-2 minuuttia aikaa tutustua kuvaan. Tämän jälkeen jokainen kertoo kuvasta yhdelle niistä samoajista, jotka eivät ole nähneet kuvaa. Näiden kolmen tehtävänä on puolestaan yhdessä keskustellen piirtää kyseinen kuva saamiensa kuvausten perusteella. Kun kuva on valmis, vertaamme sitä alkuperäiseen kuvaan. Lähde: Norges speiderforbund

Harjoittelemme improvisaatiota erilaisten harjoitusten avulla. Pyöränäytelmä on vähän erilainen tapa luoda raamit improvisaatiolle. Menetelmään tarvitaan kaksi polkupyörää, joille puetaan vaatteet. Pyörät ovat henkilöitä näytelmässä. Voimme joko keksiä tarinan improvisoiden tai näytellä pyörien avulla kohtauksen tunnetusta elokuvasta, tv-sarjasta tai näytelmästä. Lähde: Norges speiderforbund

Pidämme kokouksen paikassa jossa on keittiö ja televisio elokuvien katsomismahdollisuudella. Lisäksi paikan lähellä pitää olla kauppa. Sovimme, että siitä lähtien kun tulee kokoukseen, ei saa puhua. Kun kaikki ovat saapuneet paikalle lähdemme kauppaan. Sovimme puhumatta mitä laitamme ruoaksi ja ostamme ainekset. Laitamme ruoan, katamme pöydän ja syömme yhdessä. Ruoan jälkeen sovimme, vieläkin puhumatta, mitä elokuvaa katsomme. Elokuvan jälkeen samme jälleen puhua. Miltä tuntui? Oliko helppoa? Oliko ilta  rentouttava? Suuttuiko joku? Tässä harjoituksessa on tärkeätä, ettei etukäteen sovita mitä syödään tai mikä elokuvan katsotaaan, koska silloin pointti häviää. Etukäteen on kuitenkin tärkeää selvittää kaikkien allergiat. Lähde: Scouterna

Kuvittelemme, että elämme vuotta 3008. Maapallolla alkaa olla liian ahdasta. Vartiomme on saanut tehtäväksi löytää planeetta, johon osa ihmisistä voisi muuttaa. Matkustamme avaruuden halki planeetalle C42, joka kuuluu tähden Alfa Centauri aurinkokuntaan. Planeetalla C42 vaikuttaa olevan samat mahdollisuudet elämälle kuin maapallolla. Planeetta vaikuttaa asuttomalta. Teemme listan asioista (ja henkilöistä), joita tarvitsemme jos haluamme selviytyä uudella planeetalla ja rakentaa siihen uuden maailman. Kun lista on valmis, pohdimme ovatko kaikki kohdat tärkeitä vai voiko jostakin luopua. Vedämme yli turhat asiat. Vertailemme sen jälkeen nykymaailmaa listaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy? Mikä voisi olla meidän kunkin tehtävä uudella planeetalla? Lähde: Scouterna

Laitamme illallisen, jonka budjetti on 1 euro per henkilö, mikä on YK:n raja äärimmäiselle köyhyydelle. Katamme aterian nätisti. Ruokaan ei saa käyttää mitään muuta ostettua kuin se mihin budjetti riittää. Keskustelemme syödessämme: Oliko helppoa vai vaikeata laittaa ruokaa tällä budjetilla? Pystyisimmekö elämään yhdellä eurolla päivässä? Oikeastihan rahojen pitäisi riittää paljon muuhunkin kuin ruokaan. Toisaalta muualla päin maailmaa euro voi riittää enempään kuin Suomessa. Miltä köyhyys näyttää Suomessa? Onko kaikilla suomalaisilla mahdollisuus syödä itsensä kylläiseksi? Voiko ruokavalinnoistamme tulla peili elämäntavoistamme ja kiinnostuksenkohteistamme – eräänlainen osoittaja identiteetistä? Onko muualla päin maailmaa ihmisillä on tämän tyyppisiä erityisruokavalintoja? Lähde: Scouterna

Keksimme itsellemme kannustavat mantrat. Jokainen meistä muodostaa myönteisen lauseen itsestä: Pystyn saamaan hyvät arvosanat koulusta. Osaan toimia tarpojien vartionjohtajana. Lauseen kuuluu olla preesensissä. Muodostamme myönteisen lauseen, emme kerro mitä emme ole tai emme halua. Mantran tulee tuntua oikealta ja realistiselta. Kun olemme kaikki keksineet hyvän mantran itsellemme, lausumme ne kovaan, selkeään ääneen muille. Mantra kirjoitetaan paperille, jonka voi liimata peiliin, tietokoneeseen, kännykkään, koulun kaapin oven sisäpuolelle. Paikan tulee olla sellainen, että sen näkee joka päivä.