Samoaja muodostaa omaa luontosuhdettaan. Samoaja ymmärtää luonnon suojelun merkityksen omassa arjessaan.

Valikko

Luontosuhde


Tavoite:

Samoaja muodostaa omaa luontosuhdettaan. Samoaja ymmärtää luonnon suojelun merkityksen omassa arjessaan.

Kuvaus:

Samoaja tutustuu luontosuhteen merkitykseen ja pohtii universaalia hyvää ja pahaa. Samoaja pohtii partiolaisten roolia luonnon suojelemisessa.

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kämpällä Metsässä Ulkona Vesillä Vierailukohteessa Leiri Retki
Taitoalueet Kestävä kehitys Luonto
Johtamistaito johtamistaito.visiointitaidot
Kesto 1 – 2 tuntia
Kasvatustavoitteet Itsetuntemus Luontosuhde Maailmankatsomus Vastuu elinympäristöstä
Johtajan tehtävä:

Johtajan tehtävä: Vartionjohtaja suunnittelee aktiviteetin toteutuksen. Luotsin tehtävä: Luotsin tehtävä on auttaa vartiota pohtimaan esimerkin kautta luontosuhdetta ja sen rakentamista. Luotsi voi halutessaan avata omaa luontosuhdettaan ja sen muodostumista.

 

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Meidän luontomme

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Partiossa, koulussa tai muualla elämässämme on ehkä ollut tilanteita, joissa käsityksemme metsästä ja metsien käytöstä on eronnut keskustelukumppanimme käsityksistä. Palaamme näihin hetkiin ja mietimme mitä tapahtui. Käytämme apuna seuraavia kysymyksiä: 

Millaiseen tilanteeseen näkemysero liittyi? Missä olitte? Mikä oli tapaamisenne syy? 

Miten näkemysero ilmeni? Millaisia tavoitteita sinä liitit metsään tai sen käyttöön? Millaisia tavoitteita keskustelukumppanisi liitti metsään tai sen käyttöön? 

Miten reagoit keskustelukumppanin näkemyksiin? Miten keskustelukumppani reagoi sinun näkemyksiisi? 

Miten tapaamisenne eteni näkemyseron ilmenemisen jälkeen? Saavutitteko mielestäsi keskustelulle asettamasi tavoitteet? Miksi? 

Mitä ajattelit ja tunsit tapaamisenne jälkeen? Mitä luulet keskustelukumppanisi ajatelleen ja tunteneen?    Kerromme vuoron perään kokemastanne kohtaamisesta. Pohdimme jokaisen kertomuksen jälkeen yhdessä, mikä kohtaamisessa ja keskustelussa onnistui ja mikä oli haasteellista. Mistä se johtui? Pohdimme yhdessä myös, mikä tekee kohtaamisen ja keskustelun onnistuneeksi. Mitä tilanteessa tapahtuu? Miten se etenee alusta loppuun? Miten asioista puhutaan? Miten niihin reagoidaan? Entä mikä on hyvä lopputulos?    Ihmisten välisiä kohtaamisia voidaan ajatella monologisina tai dialogisina. Monologisessa kohtaamisessa toista ajatellaan vaikuttamisen kohteena ja kohtaamisessa pyritään ensisijaisesti edistämään omia tavoitteita. Dialogisessa kohtaamisessa toista ajatellaan yksilöllisenä persoonana. Keskeistä on halu ymmärtää toista, erityisesti niitä ajatuksia, jotka eroavat omista. Kohtaamisen tavoitteena ei ole muuttaa toisen arvoja tai ajatuksia. Dialogisuus ei tarkoita, ettei asioista voisi olla eri mieltä. Kyse on dialogisista taidoista. Kunnioitetaanko toisen ajatuksia? Kunnioitetaanko toista, vaikka hän on eri mieltä? Dialogi avaa mahdollisuuden toisen - ja myös itsen - syvempään ymmärtämiseen. Partiossa pyrkimys on dialogitaitojen kehittymiseen.    Lähde: Metsäsuhteita –hanke: Moninainen metsä 

Slogan on iskulause, joka kiteyttää yhteisön tärkeimmän tehtävän ja arvopohjan. Sloganin tulisi avata yhteisöllenne tärkeitä asioita selkeästi myös ulospäin. 

Ideoimme partiolle sloganin, joka kuvastaa selkeästi partion metsäsuhdetta. Kirjoitamme sloganin muistiin. Voimme käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: 

Jos metsäsuhteemme olisi puulaji, mikä puu se olisi?  

Jos metsäsuhteemme olisi auto, minkälainen auto se olisi?  

Jos metsäsuhteemme olisi ruoka, mikä ruoka se olisi ja miten se tarjoiltaisiin? 

Kenelle sloganin viesti on suunnattu? Mitä sillä halutaan sanoa?  

Minkä koemme yhteisömme toiminnassa tärkeäksi ja arvokkaaksi? 

Mikä on yhteisömme metsäsuhteessa tärkeintä? 

Millaisia arvoja yhteisömme edustaa? Millaisia arvoja sisältyy jakamaamme metsäsuhteeseen? 

Kun olemme saaneet sloganin valmiiksi, teemme siitä julkaisun sosiaaliseen mediaan tunnisteella #partioscout. 

Lähde: Metsäsuhteita –hanke: Moninainen metsä 

Metsäsuhde määritellään yksilön suoraksi tai välilliseksi suhteeksi metsään. Se voi ilmetä konkreettisena tekemisenä metsässä tai metsään liittyen sekä arvoina, asenteina käsityksinä ja mielipiteinä. Metsäsuhde näyttäytyy eri tavoin eri rooleissa tai ympäristöissä. Myös yhteisöillä, kuten partiolaisilla, on metsäsuhde.  Yhteisöt jakavat metsään liittyvää tekemistä ja käsityksiä metsästä. 

Pohdimme yhdessä omia metsäsuhteitamme. Pohdinnan tukena voimme käyttää seuraavia kysymyksiä: 

Millainen on mieli-, ihanne- tai lempimetsäsi ja millainen on inhokkimetsäsi? Voit vaikka etsiä niitä esittävät kuvat. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: 

Millainen metsä inspiroi sinua? Mikä siinä on sinulle tärkeää?  

Mitä metsä sinulle merkitsee?  

Millainen metsä sinua houkuttelee? Miksi? 

Millaisesta metsästä et pidä? Millaiseen metsään et halua mennä? Miksi? 

Miten suhteesi ja tunteesi tietynlaista metsää kohtaan ovat syntyneet? Kuinka pysyviä ne ovat? 

Mitä mieli- ja inhokkimetsäsi kertovat suhteestasi metsään? 

Näytä kuvat muille tai kerro millaisesta metsästä eniten ja vähiten pidät. Perustele, miksi tunnet juuri näin. Kerro, oliko valinta itsestään selvä, mitä muita vaihtoehtoja mietit tai ovatko mielipiteesi mieli- ja inhokkimetsästäsi muuttuneet elämäsi varrella. 

Metsie on metsäselfie, kuva itsestäsi metsässä tekemässä sitä, mitä siellä useimmiten tai mieluiten teet. Ota itsestäsi metsie ja kirjoita sille kuvateksti. Voit käyttää suunnitteluapuna seuraavia kysymyksiä: 

Mitä yleensä teet metsässä tai siihen liittyen? Mitä teet mieluiten? 

Mitä metsään liittyvää teet harrastuksissasi? 

Miten metsä inspiroi sinua? Mikä siinä on sinulle tärkeää? 

Millainen on lähimetsäsi? Millainen on mielimetsäsi? 

Liikutko metsissä mieluummin yksin vai toisten kanssa? 

Mitä metsä sinulle merkitsee? 

Lähde: Metsäsuhteita –hanke: Moninainen metsä 

Helsingin yliopistossa tutkijana toimiva Panu Pihkala on tutkinut suomalaisten luontosuhdetta. Hän tunnistaa, että luonto auttaa meitä myös käsittelemään tunteitamme. Luontoon liittyvät tunteet ihminen saa paremmin kiinni omista tuntemuksistaan. Kirjassaan Mieli maassa? - Ympäristötunteet Pihkala listaa seuraavanlaisia luontotunteita: 

Luontoihmetys: Ihmetyksen tunne, joka liittyy luonnon kauneuteen, outouteen, mahtavuuteen ja pelottavuuteen. 

Luontokiitollisuus: Kiitollisuus kaikesta siitä, mitä saamme luonnon kautta. 

Luontohelpotus: Luontoyhteyden tuoma helpotuksen tunne. Luontoyhteyttä voi tuntea yhteytenä tiettyyn paikkaan tai yhteytenä koko luonnon kokonaisuuteen. 

Luontoylpeys: Ylpeys liittyy usein luonnonpaikkaan, johon kokee yhteyttä. 

Luontoyhteenkuuluvuus: Voimauttava tunne yhteydestä muun luonnon kanssa. 

Luontohaikeus: Haikeuden tunne, jonka luonnon kiertokulku synnyttää, esimerkiksi muuttolintujen näkeminen syksyllä. 

Metsäsuru: Suru siitä, että tuttu metsä on hakattu tai lähipuiston isot puut kaadetaan. 

Lintujen paluun riemu: Yksi syvistä luontoon liittyvistä riemuista on lintujen jokakeväinen paluu. 

Ympäristömielihyvä: Tunteen kokeminen liittyy usein siihen, että on tehnyt jotain hyvää ympäristöasioiden eteen. 

 Tutkimme yhdessä listaa. Tuntuuko joku tunne meistä tutulta? Minkälaisiin tilanteisiin tunne meillä liittyy tai on liittynyt? Entä puuttuuko listasta joku tunne tai tilanne, johon tietty tunne vahvasti liittyy? 

Jakaudumme kahteen ryhmään. Ryhmien tehtävänä on neuvotella ja kirjoittaa yhteinen sopimus, jonka sekä USA:n presidentti että Seattle voisivat allekirjoittaa. Etsimme kompromisseja, hyödynnämme alla olevia tavoitteita neuvotteluissamme ja keksimme itse omia tavoitteita ennen neuvottelujen alkamista: Alkuperäiskansan tavoitteet:

  • Alueen luonto, sen puut ja eläimet säilyvät tuleville sukupolville
  • Uudet asukkaat oppivat tuntemaan maan pyhyyden ja historian
  • Esi-isien muisto säilyy
  • Kaikkia eläimiä on kohdeltava veljinä
  • Duwamish-heimo saa jatkaa omaa elämäänsä ja säilyttää tapansa
Amerikkalaisten tavoitteet:
  • Uudet uudisasukkaat voivat muuttaa alueelle
  • Alueelle voidaan perustaa uusia kaupunkeja ja maatiloja
  • Alueen turkiksia saadaan myyntiin Euroopan markkinoille
  • Uudisasukkaat tuovat mukanaan oman uskontonsa ja tapansa
  • Maa jaetaan tarvittaessa aidolla pieniksi maatiloiksi ja myydään eteenpäin

Intiaanipäällikkö Seattlelle maa ja luonto ovat pyhiä, mikä vaikuttivat hänen toimintaansa. Millaiset asiat ovat suomalaisille pyhiä? Millaiset asiat ovat partiolaisille tärkeitä? Mihin sinä itse suhtautuisit päällikkö Seattlen kaltaisella vakavuudella? Seattlen puhe löytyy muun muassa täältä:  https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_%28ala_poista_arkisto%29/uusi_elama/mietelauseita/seattlen_vastaus

 

Keskustelemme yhdessä intiaanipäällikkö Seattlen luontosuhteesta. Eroaako se jotenkin omasta luontosuhteestamme? Millainen oli 1800-luvun eurooppalaisen luontosuhde? Voisiko Intiaanipäällikkö Seattle sopeutua nykypäivään? Mitä hän ajattelisi 2020-luvusta? 

Intiaanipäällikkö Seattle kuului Duwamish-heimoon ja asui nykyisen Washingtonin osavaltion alueella. Kuuluisassa puheessaan hän vastasi USA:n presidentin pyyntöön heimonsa maiden ostamisesta. Luemme intiaanipäällikön puheen ja käsittelemme sitä yhdessä. https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_%28ala_poista_arkisto%29/uusi_elama/mietelauseita/seattlen_vastaus 

Lisää vinkki

Liite