Samoaja pohtii omia käsityksiään ja ennakkoluulojaan asioista ja ihmisistä ympärillään. Hän pohtii, onko kaverilta tai tuttavalta kuultu sama asia kuin tieto ja opettelee erottamaan tiedon, luulot ja oletukset toisistaan. Samoaja tarkistaa pohjaa tiedoilleen luotettavasta tiedonlähteestä ja harjoittelee samalla tunnistamaan luotettavia lähteitä.

Valikko

Ennakkoluuloja ja -tietoja


Tavoite:

Samoaja pohtii omia käsityksiään ja ennakkoluulojaan asioista ja ihmisistä ympärillään. Hän pohtii, onko kaverilta tai tuttavalta kuultu sama asia kuin tieto ja opettelee erottamaan tiedon, luulot ja oletukset toisistaan. Samoaja tarkistaa pohjaa tiedoilleen luotettavasta tiedonlähteestä ja harjoittelee samalla tunnistamaan luotettavia lähteitä.

Kuvaus:

Samoaja tunnistaa omat ennakkoluulonsa ja ymmärtää, miten ne syntyvät. Samoaja huomaa, että omien ennakkoluulojen muuttaminen on mahdollista, kun hankkii tietoa asiasta ja on avoin. Samoaja tunnistaa luotettavia tiedonlähteitä ja osaa hyödyntää niitä tietoa hakiessaan.

Toteutus ja tavoitteet

Pakolliset: Valinnainen
Paikka: Kolo
Taitoalueet: Kansalaistaidot Sosiaaliset taidot Tapakulttuuri
Johtamistaito: Organisointitaidot
Kesto: 1 h
Kasvatustavoitteet: osaaminen-ja-ongelmanratkaisu toisten-kunnioittaminen
Johtajan tehtävä: Vartionjohtaja voi toimia keskustelunjohtajana. Luotsin tehtävä: Luotsin tehtävä on olla mukana ohjaamassa keskustelua. Luotsi ohjaa kysymyksillään samoajia kyseenalaistamaan ajatuksiaan. Luotsi tukee tiedonhakua ja auttaa pohtimaan keskusteluissa mikä on oikeaa tietoa ja mikä vain ennakkoluuloa.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Minä ja muut

Rinnakkaiset

Vinkit

Järjestys: Uusimmat

Ennakkoluulot erilaisia ihmisiä kohtaan. Piirrän paperille ja kirjoitan millainen on esimerkiksi tyypillinen pappi, opettaja, insinööri, muslimi tai partiolainen? Keskustelemme stereotyyppisistä mielikuvistamme. Lopuksi luon tai luomme yhdessä henkilön, jolla on ennakkoluuloja herättäviä piirteitä, mutta hän onkin aivan toisenlainen. (Esimerkiksi tummaihoinen papin puvussa) Kehittämme näytelmän tai hahmon, jossa stereotypiat rikotaan ja esitämme tämä esimerkiksi seikkailija- tai tarpojaryhmälle tai leirin iltanuotiolla.

Naisten ja miesten työt. Listaamme ensin omalle paperille mitkä työt ovat mielestäni naisten tai miesten töitä (kotona ja kodin ulkopuolella, voi olla myös ammatteja) ja mikä työ voisi olla sukupuolesta riippumaton. Vertailemme ryhmän kesken listoja ja perustelemme valintamme. Vaikka samoajat ajattelisivatkin monien töiden olevan kaikille sopivia, pohtikaa yhdessä sitä, mistä johtuu, että edelleen Suomessa ajatellaan tiettyjen asioiden kuuluvan tietyille sukupuolille.

Jaamme palkkaa. Vuonna 2011 suomalaisten keskipalkka oli noin 3100 euroa, josta maksettiin vielä verot. Samoajaryhmän käytössä on 18600 euroa ja tehtävänä on jakaa tuo palkka kuudelle ihmiselle (lääkäri, peruskoulun luokanopettaja, pappi, kaupan kassa, lentokapteeni ja vanhusten palvelutalon lähihoitaja). Pohdimme, miten jaamme palkan, niin, ettei kukaan saa suoraan 3100e. Kuka saa enemmän ja miksi? Mistä ammatissa kuuluu tienata enemmän kuin toisesta ja miksi? Luotsi voi auttaa etsimään myös tuoreemmat luvut.

Löydät Suomen YK-liiton sivuilta taulukoita ja tilastoja aiheeseen, sivuja päivitetään aktiivisesti ja tietoa on paljon.

Epäoikeudenmukaisuus maailmassa. Millaista elämää samoajaikäinen nuori viettää Intiassa, Kongossa, Kiinassa tai Brasiliassa? Otamme selvää, millaista ikäisemme samaa sukupuolta olevan nuoren elämä on jossain näistä maista. Tietoja lasten asemasta eri maissa voi etsiä eri kansalaisjärjestöjen sivuilta (esimerkiksi Unicef, Pelastakaa Lapset ry, Plan). Mietimme myös mikä omassa elämässämme on hyvin tai huonosti verrattuna häneen. Vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon saajat Malala Yousafzai ja Kailash Satyarthi ovat puhuneet lasten ja nuorten oikeudesta käydä koulua työnteon sijasta. Heidän ajatuksiinsa ja tekoihinsa kannattaa myös tutustua. Luotsi auttaa etsimään materiaalia illan tueksi erilaisilta avustus- ja ihmisoikeusjärjestöiltä, myös nettiä kannattaa hyödyntää.

Eurorail á la carte (kirjasta Kulttuurienvälinen kasvatus, Allianssi, 2000). Olet nousemassa junaan matkustaaksesi Lissabonista Moskovaan. Matka kestää viikon, ja joudut jakamaan makuuvaunuosastosi kolmen muun matkustajan kanssa. Kenen kanssa mieluiten matkustaisit? Valitse ensin itse kolme matkakumppania, ja yrittäkää sitten koko vartion kanssa päästä yhteisymmärrykseen kolmesta muusta matkustajasta. Keskustelkaa, mitkä seikat ratkaisivat valinnan, minkälaisia stereotypioita kuvaukset herättävät ja mistä nämä mielikuvat tulevat. Matkustajat:

serbialainen sotilas
ylipainoinen sveitsiläinen pörssimeklari
italialainen dj, jonka taskut pullistelevat euroista
vaatteita myyvä afrikkalainen nainen
HIV-positiivinen nuori taiteilija
juuri vankilasta vapautunut romani Unkarista
baskiaktivisti, joka matkustaa usein Venäjälle
saksalainen rap-artisti
sokea hanuristi Itävallasta
ukrainalainen opiskelija, joka ei haluaisi palata kotiin
romanialainen pienen lapsen kanssa matkustava nainen, jolla ei ole viisumia
aggressiivinen lesboaktivisti Hollannista
ruotsalainen skinhead, joka haisee alkoholille
englantilainen jalkapallohuligaani
puolalainen prostituoitu Berliinistä
ranskalainen maanviljelijä, jolla on mukanaan voimakkaanhajuista juustoa
Saksassa asuva arabi, joka on tulossa Libyasta

Luemme seuraavan tarinan ääneen:

”Olette tutkijoita. Olette töissä tutkimusasemalla kaukana erämaassa. Yhtäkkiä kolmas maailmansota alkaa. Pommit tippuvat ja maailma tuhoutuu päivä päivältä. Maailman väestö yrittää epätoivoisesti löytää atomipommisuojia. Saatte hätäviestin:

”Olemme 10 henkilöä ja haluamme päästä atomipommisuojaan. Suoja on rakennettu vain kuudelle ihmiselle. Emme pysty päättämään ketkä saavat jäädä ja keiden täytyy jättää suoja. Meille on mahdotonta tehdä päätöstä. Ellette auta, tapamme kohta jonkun. Uskomme, että pystytte ohjeistamaan meitä siitä, ketkä saavat jäädä. Lupaamme noudattaa neuvoanne.”

Teillä on 30 minuuttia aikaa. Pohtikaa asiaa kunnolla, koska valitsemanne kuusi henkilöä saattavat olla ainoat, jotka selviävät sodasta.
Henkilöt:
- 30 –vuotias kirjanpitäjä
- Kirjanpitäjän raskaana oleva vaimo
- Opiskelija, joka on Iranista kotoisin, opiskelee toista vuotta lääkäriksi
- 42-vuotias tunnettu historioitsija
- Biokemisti
- Tunnettu laulaja
- 54-vuotias rabbi
- Opiskelija
- Aseistettu miespuolinen poliisi
- 24-vuotias puuseppä"

Kun olemme tehneet puolessa tunnissa ratkaisumme, käymme läpi purkukeskustelun seuraavien kysymysten avulla: Oliko vaikeaa valita ketkä kuusi henkilöä saavat jäädä atomipommisuojaan? Oliko joku henkilöistä helpompi jättää pommisuojasta pois kuin joku toinen henkilö? Mitä argumentteja käytitte? Mitä olisitte halunneet tietää henkilöistä, jotta olisi ollut helpompi valita? Oliko vaikea löytää yhteisymmärrystä vartiossa? Mitä teitte päästääksenne yhteisymmärrykseen? Osallistuivatko kaikki harjoitukseen?
Lähde: Scouterna

Osallistumme tai järjestämme yhdessä koko lippukunnan kanssa tapahtuman, jossa järjestetään partiomaista ohjelmaa esimerkiksi vastaanottokeskuksen asukkaille tai muulle maahanmuuttajien yhteisölle, esimerkiksi jonkin uskontokunnan
yhdistykselle. Tapahtuma voi sisältää esimerkiksi rastiradan, iltanuotion tai luontoretkeilyä. Samalla maahanmuuttajat saavat tietää, mitä partio on Suomessa ja kuinka siihen pääsee mukaan.

Lähde: Yhteiseen partioon

Samaistumme pakolaisen elämään pelaamalla joko Kirkon Ulkomaanavun Peli Elämästälautapeliä tai netissä olevaa Kovat kertoimet -peliä. Selviämmekö vaikeassa tilanteessa? Kuinka paljon tuuri vaikuttaa elämään? Pelin jälkeen keskustelemme vielä siitä, miten meidän ikäisten nuorten elämä eroaa suomalaisten nuorten arjesta. Kovat kertoimet -peli elämästä
löytyy osoitteesta bit.ly/kovatkertoimet.

Lähde: Yhteiseen partioon

Selvitämme, mitä on sisupartio. Etsimme lähimpänä meitä toimivan sisuryhmän ja menemme pitämään kokouksen heille tai heidän kanssaan. Voimme myös osallistua esimerkiksi piirin järjestämään sisupartiotapahtumaan.
Tietoja sisupartiotoiminnasta saa ainakin jokaisen partiopiirin nettisivuilta tai kysymällä piiritoimistosta.

Lähde: Yhteiseen partioon

Etsi hetero
Luotsi levittää pöydälle ison joukon valokuvia erinäköisistä ja eri-ikäisistä ihmisistä. Hän kertoo osallistujille, että ihmisten joukossa on vaikkapa viisi heteroa. Osallistujien tehtävänä on valita kuvat näistä viidestä. Osallistujien tulee perustella valintansa mahdollisimman monipuolisesti. Luotsi kokoaa perustelujen pohjalta syntyneet “heteromääritelmät” ja “-kriteerit” taululle tai nostaa ne suullisesti esiin keskustelun päätteeksi.

Valintojen ja määrittelyjen jälkeen luotsi johdattaa osallistujat keskustelemaan hetero- ja sukupuolinormatiivisuudesta. On tärkeää painottaa, että hetero- ja sukupuolinormit kohdistuvat kaikkiin ihmisiin riippumatta heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuolen ilmaisusta.
Pohdittavia kysymyksiä ovat:
Mitä on naiseus tai mieheys? Onko olemassa “oikeaa naiseutta” tai “oikeaa mieheyttä”?
On naisia, miehiä ja joitain muita. Millainen on joku muu? Millainen saa olla?
Kuinka helppoa on seurata normien asettamia kriteerejä siitä, millainen pitää olla? Miksi asetamme kriteerejä?
Mistä tietää, että on itse mies tai nainen?
Kuinka suurista eroista puhumme, kun puhumme miesten ja naisten välisistä eroista?
Tarvitseeko aina määritellä tai luokitella ihmisen sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen?
Voi ulkonäön perusteella päätellä yksilön seksuaalisen suuntautumisen? Entä sukupuolen?
Miksi ihmisten usein toivotaan olevan heteroseksuaaleja?
Lähde: Seta ry

Lisää vinkki

Lisää liite