Kotikunnassa vaikuttamassa

Osallistumme Pride-kulkueeseen: Kaikkien ihmisten kuuluu saada olla ylpeitä omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan ja sukupuoli-identiteetistään. On myös tärkeätä näyttää miten moninaisia seksuaalisuus, sukupuoli ja rakkaus ovat. Aloitamme keskustelemalla vartiossa Pridestä, hlbtiq-henkilöistä sekä ihmisoikeuksista. Mitä meidän yhteiskunnassamme pitäisi muuttaa näiden asioiden suhteen? Mikä on partiolaisten rooli? Selvitämme miten Pride-kulkueeseen voi osallistua omalla paikkakunnallamme tai lähellä sitä. Kulkueessa määrä on voimaa. Pohdimme, miten saisimme muita mukaan kulkueeseen. Kutsummeko mukaan koko lippukunnan? Alueen? Piirin? Muita järjestöjä? Kerromme osallistumisestamme vanhemmillemme ja kutsumme heidätkin mukaan. Sovimme yhdessä pukeutumisestamme. Käytämmekö partiopaitaa tai huivia? Haluammeko luoda jonkun oman tunnuksen? Kulkueen jälkeen keskustelemme kokemuksestamme: Miltä tuntui osallistua Pride-kulkueeseen? Miten muut reagoivat siihen? Opimmeko jotakin uutta? Haluammeko osallistua uudestaan ensi kerralla? Lähde: Norges speiderforbund

Kunnanjohtaja: Tutustumme siihen, kuka on kotikuntamme kunnanjohtaja. Piirrämme kunnastamme sellaisen kuvan, kuin kuvittelemme kunnanjohtajan sen haluavan näyttävän. Pohdimme: Mihin kunnanjohtaja voi vaikuttaa? Mitkä asiat kiinnostavat kunnanjohtajaa? Jos mahdollista, järjestämme tapaamisen kunnanjohtajan kanssa ja kysymme häneltä vastauksia pohdintoihimme jälkikäteen. Lähde: DDS

Tutustumme erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja mietimme, minkälainen tapa milloinkin on toimiva tapa vaikuttaa. Kutsumme kokoukseen kansalaisjärjestön, (kunta)poliitikon tai yksittäisen kansalaisaktiivin kertomaan erilaisista vaikuttamisen tavoista.

Kirjoitamme mielipidekirjoituksen paikallislehteen. Ennen kirjoittamista selvitämme paikallislehden julkaisemisen ehdot ja mahdolliset merkkimäärärajoitukset. Sovimme kuka lähettää tekstin toimitukseen. Seuraamme, julkaistaanko teksti ja millaista keskustelua se herättää.

Lippukunnan kuntavaalipaneelissa toimimme juontajina tai esitämme valmistelemiamme kysymyksiä. Ellei lippukunta järjestä omaa paneelia, osallistumme jonkun toisen järjestämään paneeliin.

Kuntalaisaloite -nettipalvelussa voi etsiä muiden tekemiä, tehdä omia tai kannattaa oman kunnan kunta-aloitteita. Kuntalaisaloitteen tekemisessä ei ole ikärajaa. Aloitteen voi tehdä yksityishenkilö tai yhteisö (esim. lippukunta). Jos aloite saa tarpeeksi kannatusta (2% kunnan asukkaista) muilta kuntalaisilta, on se otettava käsittelyyn. Käykää läpi omassa kunnassa tehtyjä aloitteita ja miettikää mitä niistä voisitte kannattaa ja mitä ette.

Tapaamme kunnan nuorisotyöntekijän, jolle olemme valmistelleet kysymyksiä liittyen hänen työhönsä. Esitämme parannusehdotuksia toimintaan tai kiitämme hyvästä yhteistyöstä partion ja nuorisotoimen välillä.

Selvitämme, milloin kunnanvaltuusto kokoontuu ja mitä kokouksissa päätetään. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme kokoukseen tai pyydämme valtuutetun vierailulle luoksemme kololle. Luotsi auttaa ottamaan yhteyttä kunnanvaltuuston jäseniin.

Tutustumme toiseen kolmannen sektorin meille vieraaseen järjestöön. Esimerkkejä ovat Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, SPR tai VPK, poliittiset nuorisojärjestöt, 4H, vammaisjärjestöt tai kylätoimikunta. Vierailemme yhdistyksen tapahtumassa tai kokouksessa. Miksi nuoret valitsevat erilaisia yhdistyksiä, joissa toimia?

Tutustumme seurakuntaan, seurakunnassa vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. 16-vuotias samoaja, joka on konfirmoitu ja seurakunnan jäsen, voi jo äänestää seurakuntavaaleissa. Miksi samoajan kannattaa äänestää ja mihin sillä voi vaikuttaa? Kutsukaa seurakunnan luottamushenkilö, työntekijä tai ehdokas kertomaan seurakuntavaaleista ja niiden käytännöistä. Jos vaalit ovat lähellä, tutustukaa vaalikoneeseen ja oman seurakuntanne ehdokkaisiin. Voitte myös osallistua yleisölle avoimeen kirkkovaltuuston kokoukseen.