Samoaja osaa suunnitella ryhmän kokouksen. Hän tietää toimivan kokouksen vaiheet ja osaa käyttää partiomenetelmää ryhmän kokouksen suunnittelussa. Hän ymmärtää miksi on tärkeää suunnitella etukäteen toimintaa ja miten kokouksiin valmistaudutaan. Samoaja tietää, että ryhmän kokoontuminen ei aina mene suunnitelmien mukaan ja osaa varautua muutoksiin varaohjelmalla.

Valikko

Ryhmän kokouksen suunnittelu


Tavoite:

Samoaja osaa suunnitella ryhmän kokouksen. Hän tietää toimivan kokouksen vaiheet ja osaa käyttää partiomenetelmää ryhmän kokouksen suunnittelussa. Hän ymmärtää miksi on tärkeää suunnitella etukäteen toimintaa ja miten kokouksiin valmistaudutaan. Samoaja tietää, että ryhmän kokoontuminen ei aina mene suunnitelmien mukaan ja osaa varautua muutoksiin varaohjelmalla.

Kuvaus:

Samoaja suunnittelee yhden toimintasuunnitelmasta poimitun kokouksen johtamalleen ryhmälle ja vetää sen. Hän miettii mitä, miksi ja miten opetellaan sekä listaa illan aikana tarvittavat materiaalit. Samoaja hyödyntää partiomenetelmää kokouksen ohjelman suunnittelussa. Hän huomioi kokouksen eri vaiheet ja aikatauluttaa illan kulun. Samoaja harjoittelee varautumaan yllättäviin tilanteisiin johtamassaan kokoontumisessa lisäämällä suunnitelmaansa varaohjelmaa ja miettimällä, mistä ohjelmaa voi tarvittaessa lyhentää. 

Ennen tätä aktiviteettia tulisi olla käytynä läpi partiomenetelmä ja -ihanteet –aktiviteetti sekä partio-ohjelma ja toimintasuunnitelman tekeminen aktiviteetit. 

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Organisointitaidot Partiokulttuuri
Johtamistaito johtamistaito.organisointitaidot
Kesto 1,5 h
Kasvatustavoitteet Osaaminen ja ongelmanratkaisu Yhteisöön kuuluminen
Johtajan tehtävä: Luotsin tehtävänä on järjestää koulutus.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Ryhmänohjaajakoulutus

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Samoajat suunnittelevat ryhmän kokouksen tarkan ohjelman rupeamassa ja toteuttavat sen kurssiosien välissä omassa johtamisharjoittelussaan. Samoajat keskustelevat suunnitelman toteutumisesta heti illan jälkeen ohjaavan aikuisen kanssa. Koloillassa koettuun palataan vielä seuraavalla kurssiosiolla.

Vartion omat perinteet. Kurssilaiset ja kouluttajat kertovat, mitä perinteitä omassa vartiossa on ollut eri ikäkausina. Mitkä niistä ovat sellaisia, että ne voisi ottaa käyttöön johdettavissa ryhmissä osana viikkotoimintaa?

Paras partiokokousmuistoni. Kurssilaiset kokoavat ikimuistoisia koloiltoja seinälle “sarjisruutuina”. Mikä teki kerrasta hyvän, olisiko näissä ideoita myös omaan koloiltaan? Samoajat kirjaavat suunnitelman vastaavasta koloillasta. Kouluttajat kokoavat suunnitelmat ja jakavat ne samoajille toteutettaviksi myöhemmin.

Koloillat jakoon. Kurssilaiset perustavat kouluttajien johdolla alueellinen tai lpk:n oma sähköinen “kokouspankki” tai opettelevat jakamaan onnistuneita toteutusvinkkejä partio-ohjelma.fi:ssa.

Retkiapua. Lippukunta järjestää samaan aikaan ROK-kurssin kanssa lähimaastossa / samalla alueella sudenpentujen, seikkailijoiden tai tarpojien retken. Heistä saadaan kurssilaisille vartio, jolle oikeasti vedetään suunniteltu kolo-ilta. Johtamisen jälkeen kurssilaiset keskustelevat luotsin / ryhmän aikuisen vetäjän kanssa toiminnan onnistumisesta. Samalla on hyvä miettiä, mitä voi seuraavalla kerralla kehittää.

Kokouksen rakenne. Samoajat käyvät kouluttajan johdolla lävitse seuraavat asiat perustellen:  - Kokouksen runko (miksi on tällainen rakenne, mitä hyötyä on leikeistä jne.)  -Miksi kokouksessa on alku- ja loppumenot ja miten niistä voisi saada oman ryhmän näköiset (esim. oma huuto, maskotti, kuulumiset-piiri)  - Kokouksen valmistelu ja purku  - Samoajan tukimateriaali suunnittelun ja arvioinnin tukena  - Mistä saa lisää tietoa (ohjelma.partio.fi partio-ohjelma.fi, piirien sivut, lpk:n omat materiaalit, netistä löytyvät muut sivustot)  - Kuka voi auttaa, onko asiantuntijan tarvetta, vierailija yms. (luotsin tuki vierailijan etsimisessä)  -  Varaohjelman suunnittelu, jos suunnitelmaa ei pystytäkään toteuttamaan sellaisenaan (esim. jos aktiviteetti kestääkin lyhyemmän aikaa tai säätila / lasten varusteiden puute estää ulkoilun, tarvikkeita ei löydy).  - Mistä ohjelmaa voi tarvittaessa tarvittaessa lyhentää jos kokous venyy suunnitelmasta  Kokousrunkoa voi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi, mutta aluksi on hyvä pysytellä  yhdenlaisessa kokousrungossa. Tämä helpottaa suunnittelua ja kokouksen vetämistä. Rutiinit kokouksessa tuovat lapsille turvallisuuden tunnetta ja helpottavat johtamista. Johtajan on helpompi vetää kokous ilman häiriöitä, kun ryhmäläiset tietävät sen kulun, esimerkiksi että lopussa leikitään, joten vetkuttelu lyhentää leikkiaikaa.   Peruskokous:  - Aloitusrituaali: aina samanlainen jämerä aloitus, esim. partiohuuto, 2-5 min  - Alkuleikki: energianpurkuleikki, 10-15 min  - Ilmoitusasiat ja illan ohjelman läpikäyminen, 510 min  - Varsinainen aktiviteetti: tekemistä, toimintaa, sisältää mahdollista vanhan kertaamista yhdistettynä uuteen asiaan, 45 min  - Hiljentyminen: erilaisia kasvattavia, keskustelua herättäviä, hengellisiä, hauskoja, henkeä  kohottavia ja tärkeitä leikkejä, pelejä ja muita toiminnallisuuksia, 10 min  - Lopetusrituaali: sisaruspiiri, 1 min  (- Lappujen yms. jako) 

Lisää vinkki

Liite