Samoaja ymmärtää ryhmäytymisen merkityksen. Hän tietää mikä on ryhmäytymistehtävien tarkoitus ja saa konkreettisia välineitä ryhmäytymisen toteuttamiseen. Samoaja tutustuu niihin keinoihin, joilla ryhmää voidaan tukea siirtymään kehitysvaiheesta toiseen. Samoaja tietää mitä on henkinen turvallisuus ja tiedostaa sen merkityksen ryhmäprosessissa. Samoaja ymmärtää ryhmän ja epämääräisen joukon eron. Samoaja oppii hyödyntämään ryhmän tunnusmerkkejä. Hän tunnistaa ryhmän jäsenten eri rooleja ryhmän toiminnassa. Samoaja tiedostaa tehtävänsä ryhmähengen luojana ja kehittäjänä.

Valikko

Ryhmäytyminen ja ryhmähenki


Tavoite:

Samoaja ymmärtää ryhmäytymisen merkityksen. Hän tietää mikä on ryhmäytymistehtävien tarkoitus ja saa konkreettisia välineitä ryhmäytymisen toteuttamiseen. Samoaja tutustuu niihin keinoihin, joilla ryhmää voidaan tukea siirtymään kehitysvaiheesta toiseen. Samoaja tietää mitä on henkinen turvallisuus ja tiedostaa sen merkityksen ryhmäprosessissa. Samoaja ymmärtää ryhmän ja epämääräisen joukon eron. Samoaja oppii hyödyntämään ryhmän tunnusmerkkejä. Hän tunnistaa ryhmän jäsenten eri rooleja ryhmän toiminnassa. Samoaja tiedostaa tehtävänsä ryhmähengen luojana ja kehittäjänä.

Kuvaus:

Samoaja tutustuu siihen, mikä tekee ryhmästä ryhmän ja miten ryhmä toimii. Hän oppii keinoja ryhmähengen muodostamiseksi ja parantamiseksi. Kurssilaiset miettivät yhdessä, mitä eri tunnuksia ryhmällä voi olla.  

Samoaja tutustuu erilaisiin tapoihin ryhmäytyä. Samoaja harjoittelee ryhmäyttämistä kokeilemalla erilaisia leikkejä ja tehtäviä. Samoaja huomaa, että retki on tehokas tapa ryhmähengen luomiseen. Samoajat keskustelevat ryhmäytymisen merkityksestä yhdessä muiden kurssilaisten ja kouluttajan kanssa. 

Tämä rupeama kannattaa tehdä kurssin alussa, jotta rupeaman harjoitteet toimivat myös kurssilaisten ryhmäyttäjinä. 

Ryhmäytystehtävien valinnassa on tärkeää tietää, että osa niistä voi aiheuttaa negatiivisia tunteita ja osa toiminnallisista harjoituksista on jopa suunniteltu siihen. Negatiiviset tunteet eivät välttämättä ole huono asia, mutta tällaiset harjoitukset pitää purkaa huolella tehtävän jälkeen. Muussa tapauksessa ne saattavat johtaa päinvastaiseen tulokseen kuin on tarkoitus ja erottaa jonkun ryhmästä tai hajottaa ryhmää. Negatiivisia tunteita voi tulla esimerkiksi 

  • fyysisistä tehtävistä, joissa heikot ja pienet eivät pärjää tai ovat ryhmälle taakka, esim. vajan ylittäminen. Tehtävää varten jaetut haasteet (sokea, ei voi kävellä, ei saa puhua) ovat parempia, koska ne eivät ole omia 
  • uskallusta vaativista tehtävistä, jos ryhmä ei ole luottamuksellinen, esim. kaatuminen pöydältä muiden käsille 
  • fyysisesti läheisistä tehtävistä, jos ryhmä ei ole luottamuksellinen, esim. paperilappujen pitäminen ruumiinosien välissä 
  • ongelmatehtävistä, joissa on tietty niksi. Jos yksi ryhmäläinen tietää niksin, muut eivät pääse tekemään mitään 
  • turhauttaviksi suunnitelluista tehtävistä, esim. ristiriitaiset tehtävät ryhmäläisille eikä saa puhua 

Positiivisia tunteita synnyttäviä tehtäviä ovat sellaiset, joissa kaikki pääsevät osallistumaan ja (vain) yhteistyöllä onnistutaan. Positiivisia tunteita herättävät myös sellaiset tehtävät, joissa tilanteen epämukaviksi tuntevien ei ole pakko ylittää rajojaan. Esimerkiksi kaikille suoritettavissa olevat pulmatehtävät ja luovat tehtävät ovat tällaisia. 

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Turvallisuus Vuorovaikutustaidot
Johtamistaito johtamistaito.vuorovaikutustaidot
Kesto 2 tuntia
Kasvatustavoitteet Ryhmässä toimiminen Yhteisöön kuuluminen
Teemat Kiusaaminen Työelämätaito
Johtajan tehtävä: Luotsin tehtävänä on järjestää koulutus.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Ryhmänohjaajakoulutus

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Vartio siirtyy koulutuksen aikana paikasta toiseen. Siirtymä toteutetaan niin, että jokaista vartionjäsentä kannetaan vuorollaan esimerkiki noin 15 metriä ilman apuvälineitä. Tämä pakottaa vartion jäsenet toimimaan yhteistyössä ja luottamaan toinen toisiinsa.

Samoajien silmät sidotaan ja he menevät jonoon niin että vasen käsi on edessä olevan vasemmalla olkapäällä. Samoajat viedään ”aidatulle” alueelle. Alue on kuusikulmio, joka on muodostettu 30 m narusta ja kuudesta tikusta. Samoajien tehtävänä on ensin löytää köysi aitauksen sisältä. Tämän jälkeen heidän tehtävänään on muodostaa köydestä nelikulmio, joka laitetaan aidatun alueen keskelle. Leikinohjaaja voi vaikuttaa siihen, jos joku samoaja alkaa dominoida keskustelua laittamalla hatun kyseisen samoajan päähän. Hattu päässä ei saa puhua. Hattu saa olla maksimissaan 2 minuuttia saman henkilön päässä. Tehtävä loppuu kun vartio on sitä mieltä, että se on valmis tai 25 minuutin jälkeen. Harjoituksen jälkeen on hyvä käydä yhdessä purkukeskustelu. Siinä voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Toimivatko samoajat suunnitelmallisesti? Vaihtuiko suunnitelma aktiviteetin aikana? Miksi? Häiritsikö yksittäisten samoajien hiljentäminen vartion toimintaa? Lähde: KFUK-KFUM Spejder

Solmimme köyden ympyräksi. Ympyrän pitää olla niin iso, että yksi vartio voi seistä ympyrän ulkopuolella ja pitää köydestä kiinni molemmilla käsillä. Loput meistä toimii tarkkailijoina ja seisoo hiljaa vähän etäämmällä köydestä. Tarkkailijoiden tehtävänä on arvioida vartion sisäistä kommunikaatiota ja yhteispeliä. Sidomme köydestä kiinni pitävän vartion jäsenten silmät. Tämän jälkeen he kävelevät hetken ympyrässä köysi käsissään, jotta he menettävät käsityksen suunnasta. Tehtävänä on muodostaa köydestä täydellinen neliö. Tämän jälkeen tarkkailijat antavat palautetta. Kaikki vartiot saavat vuorollaan kokeilla tehtävää. Lopuksi puramme harjoituksen yhdessä pohtimalla, mitä asioita vaati onnistunut neliön tekeminen. Mitkä asiat hidastivat neliön syntymistä? Lähde: KFUK-KFUM spejder

Saamme jokainen ilmapallon, johon kirjoitamme oman nimen. Tämän jälkeen laitamme musiikin soimaan ja kaikkien tehtävänä on pitää kaikki ilmapallot ilmassa. Kun musiikki sammuu, yritämme niin nopeasti kuin mahdollista saada ilmapallon käsiimme. Tämän jälkeen jokainen etsii kyseisen ilmapallon omistajan. Kun omistaja on löytynyt, löytäjä piirtää omistajan hiukset palloon. Jos löydämme oman pallomme, joudumme vaihtamaan palloa jonkun toisen kanssa. Kun hiukset on piirretty, laitamme musiikin uudestaan soimaan. Kun musiikki pysähtyy, etsimme taas pallon, sen jälkeen pallon omistaja, ja sitten jälkeen piirrämme omistajan silmät palloon. Seuraavalla kierroksella piirrämme nenän ja sen jälkeen suun. Harjoituksessa on tarpeen käyttää tusseja, jotka pysyvät ilmapallossa. Lähde: Scouterna

Rakennamme A-pukin. Yksi meistä menee seisomaan A:n poikkipuulle. Muu vartio auttaa nostamaan pukin pystyyn. Tehtävänä on kävelyttää A-pukkia eteenpäin kallistamalla puolelta toiseen. Muu vartio auttaa pitämään A-pukin pystyssä pitämällä kiinni naruista, jotka on kiinnitetty A-pukin yläosaan. Lähde: Norges speiderforbund

Ryhmän tunnusmerkit. Ryhmäksi voidaan kutsua ihmisten joukkoa, jossa jäsenet tunnistavat toiset ryhmänsä jäsenet ja kokevat kuuluvansa ryhmään. Kaikilla ryhmän jäsenillä on yleensä vuorovaikutusta keskenään ja ryhmällä on yleensä yhteinen tavoite tai tehtävä. Ryhmähenkeä voi kehittää esimerkiksi luomalla yhteisiä tunnuksia ja käytäntöjä, yhdessä päättämällä, ryhmäytymisharjoitusten avulla sekä hyväksymällä jokainen jäsen osaksi ryhmää. Jokaisen jäsenen on koettava kuuluvansa turvallisesti ryhmään.   Samoajavartio tai koulutuksen kurssivartio suunnittelee ja toteuttaa itselleen ryhmätunnuksia. Ryhmän tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi viiri, maskotti tai merkki. Ryhmällä voi olla omia tapoja, huutoja tai sanontoja. Ryhmä voi myös pukeutua esimerkiksi vartion omaan paitaan tai päähineeseen. Tunnusmerkkien avulla ryhmä lujittuu.  

Uusi jäsen ryhmässä. Samoajat harjoittelevat erilaisia tapoja ottaa ryhmään uusi jäsen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi viralliset jäykät esittelyt, toisen kaverin suorittama esittely, ystäväkirjojen tai muiden vastaavien käyttäminen ja niin edelleen. Tavoitteena on harjoitteiden avulla pohtia, miten uusi jäsen saadaan osaksi ryhmää. Esimerkiksi alueellisilla ROK-kursseilla tätä voi harjoitella muodostamalla kurssivartioita tai kurssin toimintaryhmiä siten, että toisensa tuntevien samoajien joukkoon tulee yksi uusi ryhmän jäsen.  

Ryhmä vai porukka? Samoajat pohtivat yhdessä seuraavia asioita:   -- Mitä muuta ryhmään kuulumiseen liittyy kuin ihmiset?   -- Mitä eroa on jengillä ja kerholla ryhmänä?   -- Millaisia tunnusmerkkejä samoajat havaitsevat partion ulkopuolella olevissa erilaisissa ryhmissä (jalkapallojoukkue, samankaltaisen pop- tai heavyrockmusiikin kuuntelun yhdistämä joukko, skinheadit, taitoluistelijat, uskonnolliset ryhmät, sotilaat, poliisit, roolipeliharrastajaryhmä, tietyn verkkopeliyhteisön jäsenet jne.)   -- Onko ryhmällä aina yhteinen tavoite tai tehtävä?   -- Mitkä muut tekijät yhdistävät ihmisiä ryhmän kaltaisesti?   -- Mitkä ovat meidän vartiomme tunnusmerkit, yhdistävät tekijät, tavoitteet ja tehtävät? Entä lippukunnan?   Kun samoajat ovat ehtineet pohtia vastauksia kysymyksiin kurssivartioissa, käy koko kurssi vastaukset yhdessä lävitse kouluttajan johdolla.

Lisää vinkki

Liite