Samoaja osaa toimia esimerkillisenä johtajana. Samoaja tietää, mitä velvollisuuksia hänellä on samoajana ja ryhmänjohtajana, mistä hän saa apua velvollisuuksiensa hoitamiseen ja mitä oikeuksia hänellä on.

Valikko

Samoajajohtajan oikeudet ja velvollisuudet


Tavoite:

Samoaja osaa toimia esimerkillisenä johtajana. Samoaja tietää, mitä velvollisuuksia hänellä on samoajana ja ryhmänjohtajana, mistä hän saa apua velvollisuuksiensa hoitamiseen ja mitä oikeuksia hänellä on.

Kuvaus:

Samoaja tutustuu siihen, mitä samoajaikäkauden edustajalta sekä ryhmänjohtajalta partiotoiminnassa odotetaan (esimerkiksi johtajaneuvostossa käyminen, ryhmän toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen, kestävyyden huomioiminen partiotoiminnassa). Hän saa tietoa siitä, mitä oikeuksia uusi ikäkausi ja pesti tuo tullessaan (esimerkiksi omat kolon avaimet, johtajahuoneessa oleskelu, johtajien leiriherkut, ympäristövastuu).

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Organisointitaidot Partiokulttuuri
Johtamistaito johtamistaito.itsensa-johtamisen-taidot
Kesto 1 h
Kasvatustavoitteet Ihmissuhteet
Teemat Kiusaaminen
Johtajan tehtävä: Luotsin tehtävänä on järjestää koulutus.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Ryhmänohjaajakoulutus

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Samoajuuden pestilomake. Samoaja täyttää pestilomakkeen samoajuudesta yhdessä luotsin kanssa. Pestilomakkeeseen kirjataan, mitä velvollisuuksia ja oikeuksia samoajalla on samoajana.

Mielipidejana: Kurssilaiset seisovat lattialla ja kouluttaja esittää heille kysymyksiä. Toisessa päässä huonetta on “kyllä” ja toisessa päässä “ei”. Kurssilaiset menevät janalla siihen kohtaan, mikä vastaa heidän mielipiteitään.    Tarkoitus on, että kurssilaisten siirryttyä janalla mielipidettään vastaavaan kohtaan he pystyvät perustelemaan ja keskustelemaan mielipiteestään. Kouluttajan tehtävänä on vetää keskustelua ja houkutella jokaista kertomaan ajatuksensa. Alla on kysymysten yhteydessä esitetty kysymykseen liittyviä aiheita, joista saa helposti lisää keskustelua.  Esimerkkikysymyksiä: 

  1. Saako johtaja polttaa tupakkaa/ juoda alkoholia? (Saavatko ryhmäläiset olla siitä tietoisia? Entä lasten tai nuorten vanhemmat? Pitäisikö partiolaisten olla mallikelpoisia kansalaisia?)
  2. Voiko johtaja olla johdettaviensa kaveri? (Onko ryhmää helpompi vai hankalampi johtaa, jos johdettavat ovat kavereita?)
  3. Jos oman ryhmän jäsentä on koulussa kiusattu, niin onko se johtajan asia?
(Useimmiten kiusaaminen heijastuu myös muuhun kuin koulupäivään. Johtajan on huolehdittava, että kiusaamista ei partiossa tapahdu. Pitääkö johtajan olla yhteydessä kiusatun opettajaan / vanhempiin, jos partiossa lapsi kertoo jotain tärkeää kiusaamisasiaan liittyen?) 
  1. Onko ryhmän menestys partiotaitokilpailuissa johtajan ansiota?
(Johtajan vastuulla on kasvattaa ja kouluttaa ryhmäläisiään. Mutta jos joku ryhmässä ei opi tai halua oppia, se ei välttämättä ole johtajan vika. Jos ryhmä menestyy, se on ryhmän jäsenten ansiota, mutta jos ei, niin johtajan vika?) 
  1. Jos pikku-Kalle lyö kirveellä jalkaansa ryhmän retkellä, onko se johtajan syytä?
(Kenellä on vastuu vahingon sattuessa? Johtaja? Huoltajat? Lapsi itse? LPK? Vakuutusyhtiö?) 
  1. Lippukunnan johtajisto pitää grillausiltaa rannalla, ja tuntematon ohikulkija pyörtyy kadulle. Tapauksen huomaavat 15-vuotias uusi johtaja ja kokenut 40-vuotias johtaja. Onko väliä kumpi menee auttamaan?

Tämä rupeama voidaan toteuttaa aivan kurssin alussa. Kouluttaja antaa kurssivartioille lapuilla muutamia eri johdettavien ikäkausien aktiviteetteja ja tapahtumia. Vartioiden tehtävänä on laatia lista siitä, millaista koulutusta ja tukea he kustakin tehtävästä mahdollisimman hyvin selviytyäkseen tarvitsevat. Eri kurssivartioiden laatimat listat kootaan yhteen, ja listaan voidaan palata vaikkapa kurssin palautteen keräämisen yhteydessä. Kouluttajan on hyvä huomata, että aivan kurssin alussa kurssilaiset eivät vielä välttämättä tunne toisiaan kovin hyvin, eikä kurssivartio ole vielä kovin hyvin muodostunut – keskusteluun perustuva ryhmätyö voi vaatia jonkun kouluttajan osallistumista.

TUPO-neuvottelut. Kouluttaja järjestää kurssilla “TUPO-neuvottelut” osallistujien ja kouluttajan välillä. Kouluttaja on “työnantaja” ja samoajat ovat “työntekijöitä”. Kouluttaja esittää samoajille suuren vaatimusten, tehtävien ja velvollisuuksien listan. Lista sisältää sekä oikeita samoajille sopivia tehtäviä ja vastuita mutta myös “liioiteltuja” velvollisuuksia, esimerkiksi vastuita jotka kuuluvat aikuiselle johtajalle. Samoajat taas esittävät kouluttajalle pitkän listan vaatimuksia omista oikeuksistaan. Lista sisältää samoajille oikeasti kuuluvia oikeuksia, mutta myös “liioiteltuja” oikeuksia, esimerkiksi luvan pitää bileitä kololla. Samoajien tehtävänä on päästä kouluttajan kanssa neuvottelemalla yhteisymmärrykseen siitä, mikä on kohtuullinen ja tasapainoinen määrä velvollisuuksia ja oikeuksia.

Johtamistehtävän pestilomake. Samoaja täyttää pestilomakkeen omasta johtamistehtävästään yhdessä luotsin tai ryhmän aikuisen johtajan kanssa. Pestilomakkeeseen listataan samoajan velvollisuuksia ja oikeuksia liittyen hänen pestiinsä.

Samoaja täyttää pestilomakkeen samoajuudesta yhdessä luotsin kanssa. Pestilomakkeeseen kirjataan, mitä velvollisuuksia ja oikeuksia samoajalla on samoajana.

Lisää vinkki

Liite