Samoaja tuo julkisesti ja isommalle yleisölle tietoon oman mielipiteensä jostain yhteiskunnallisesta tai luontoon liittyvästä aiheesta. Samoaja perustelee oman mielipiteensä.

Valikko

Minun mielestäni!


Tavoite:

Samoaja tuo julkisesti ja isommalle yleisölle tietoon oman mielipiteensä jostain yhteiskunnallisesta tai luontoon liittyvästä aiheesta. Samoaja perustelee oman mielipiteensä.

Kuvaus:

Samoja muodostaa mielipiteitä perustellen ja faktoihin tukeutuen ja uskaltaa kertoa mielipiteensä myös muille kuin lähipiirille (lähipiiri = vartio, perhe, oma luokka).

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona Vierailukohteessa
Taitoalueet Vaikuttaminen Viestintä
Johtamistaito johtamistaito.vuorovaikutustaidot
Kesto muutama tunti
Kasvatustavoitteet Vastuu elinympäristöstä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Tekoja pallomme hyväksi

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Teemme kantaa ottavan tai informatiivisen ympäristöaiheisen valokuvasarjan, videon tai jutun paikallislehteen, Partio-lehteen tai sosiaaliseen mediaan. Herätämme aiheesta keskustelua ja vaikutamme kannanotollamme vaikkapa kuvatun puiston siisteyteen.

Keräämme top 5 -listan asioista, jotka ovat vialla lähiympäristössämme ja ideoimme parannusehdotuksia. Viemme ehdotuksemme eteenpäin esimerkiksi kunnanvaltuustolle tai teemme asialle itse jotain.

Oikeusministeriö ylläpitää sivustoa www.kuntalaisaloite.fi, josta saa ohjeita aloitteen tekemistä varten. Kerromme huomioistamme ja ehdotuksestamme paikallislehdelle tai sosiaalisessa mediassa.

Kirjoitamme mielipidekirjoituksen maakunnalliseen tai valtakunnalliseen lehteen jostakin kaikkia koskettavasta asiasta. Perustelemme mielipiteen faktoilla, emme pelkästään tunteilla. Isoja asioita ovat mm. erilaiset sähköntuotantomallit (ydin- ja tuulivoimalat), ympäristöverotukseen liittyvät kysymykset (mm.lentovero matkustamisen yhteydessä) ja uuden, ison hypermarketin rakentaminen lähialueelle.

Kuvittelemme, ettemme ole käyneet kolon lähistössä aikaisemmin. Otamme paperit, kynät ja kamerat. Tutustumme ympäristöön turistin silmin. Otamme valokuvia. Teemme muistiinpanoja. Kysymme neuvoa ohikulkijoita. Kun harjoitus on ohi, puramme kokemuksemme. Mitä uutta opimme tutusta paikasta? Mitä voisimme tehdä alueen parantamiseksi? Teemme tarkemmat suunnitelmat alueen jonkin ongelman poistamiseksi tai pienentämiseksi ja toteutamme suunnitelmamme. Lähde: WAGGGS

Tutustumme lapsikuolleisuuteen. Tietoja löytyy esimerkiksi Unicefin sivuilta. Teemme syntymäpäiväkortteja juhlistaaksemme kaikkia vastasyntyneitä. Koristelemme kortit valokuvilla, piirustuksilla tai muulla. Kirjoitamme toiselle puolelle kommentin lapsikuolleisuudesta. Lähetämme kortit päätöksentekijöille muistutukseksi korkeatasoisen lastenneuvolan, terveydenhuollon ja globaalin solidaarisuuden tärkeydestä.

Osallistumme vaalitilaisuuteen. Mietimme yhdessä ennen tilaisuutta millaisia kysymyksiä tilaisuudessa voi esittää. Pyrimme myös mahdollisuuksien mukaan kysymään meitä kiinnostavista aiheista. Ehdokkaille voi mennä juttelemaan myös virallisen ohjelman jälkeen.

Pohdimme YK:n entisen ihmisoikeusvaltuutetun Mary Robinsonin sanoja: ”Kehityksen päämäärä on tila, jossa kaikkien ihmisten kaikki oikeudet voivat toteutua.” Millainen olisi maailma, jossa kaikkien oikeudet voisivat toteutua? Minkälaista sellaisessa maailmassa olisi elää? Minkälaisessa maailmassa me haluaisimme elää? Toteutuvatko meidän oikeutemme Toteutuvatko lähimmäistemme oikeudet? Miten kaikkien oikeudet voisivat toteutua vielä paremmin? Aloitamme keskustelun pohjalta julistetyöskentelyn. Otamme ison paperin ja liimaa. Ajattelemme sellaista maailmaa, josta äsken keskustelimme, ja joka kuvastaa taululle kirjoitettua lausetta. Tutustumme eri aikakauslehtiin. Tarkoitus on leikata niistä kuvia ja tekstejä ja rakentaa parempaa maailmaa kuvaava kollaasi. Voimme täydentää työtämme myös omin piirroksin ja tekstein tai voimme käyttää muutakin kollaasityöskentelyyn sopivaa materiaalia. Työt voidaan ripustaa seinälle, jolloin myös muut lippukuntalaiset pääsevät tutustumaan niihin. Tällöin töitä on myös helpompi täydentää jatkossa ja unelmat pysyvät seinällä jatkuvasti näkyvillä. Jokainen meistä voi halutessaan esitellä omaa työtään ja näkemystään paremmasta maailmasta. Emme kuitenkaan kommentoi toisten töitä. Kun työt ovat valmiit, keskustelemme kollaasin tekemisestä menetelmänä. Pohdimme myös miten ryhmätyö sujui ja miten se sopi yhteen tämän menetelmän kanssa. – Minkä näkökulman me osallistujina valitsimme? Rakensimmeko me henkilökohtaisen kollaasin vai mietimmekö enemmän globaaleja oikeuksia? Minkälaisiin asioihin kollaasit keskittyvät? Aiheita voivat olla esimerkiksi perustarpeiden täyttäminen, ystävyys ja rakkaus, raha, vauraus, ulkonäkö ja esteettisyys, rauha ja suvaitsevaisuus, luonto ja ympäristö tai tiede ja teknologia. Entä mitä ajatuksia meissä heräsi nyt jälkikäteen, kun katsomme töitämme? Yllättyimmekö jostakin? Kollaasia tehdessä omaa työtään katsoo niin läheltä, että kokonaisuuden hahmottaminen voi olla hankalaa. Miten töiden kuvaama maailma ja nykymaailma eroavat toisistaan? Miten eroja voidaan vähentää? Mitä yhteistä töillä ja nykymaailmalla on? Mitä voisimme tehdä sen puolesta, että maailmaa muuttuisi ihannemaailman suuntaan?

Päätämme aluksi yhdessä, mikä on se ympäristö, jossa haluamme vaikuttaa. Se voi olla esimerkiksi lippukunta, seurakunta, koulu tai koko yhteiskunta. Tehtävän tavoitteena on löytää aitoja ideoita, jotka hyödyttävät valittua ympäristöä – siksi työstöön on syytä suhtautua tosissaan. Kukin meistä miettii, millaisella teolla muuttaisimme valitun ympäristön, jos saisimme itse päättää. Kun olemme kirjanneet ajatukset ylös, vartiomme lähtee liikkumaan tilassa. Etsimme saman mielisiä aatetovereita ja muodostamme kolmen hengen pienryhmiä, puolueita. Kaikilla ryhmän jäsenistä ei tarvitse olla samoja ideoita, mutta tavoitteiden pitää olla riittävän samansuuntaisia. Työskentelyyn varataan noin 20 minuuttia. Kun olemme löytäneet oman pienryhmämme eli puolueemme, valitsemme kolme yhteistä asiaa puolueohjelmaksi, joka alkaa: ”Jos me saisimme päättää…”. Kirjoitamme ohjelman ja puolueelle keksityn nimen fläpille ja kiinnitämme seinälle. Tähän työhön varataan kymmenen minuuttia. Seuraavaksi puolueilla on mahdollisuus tutustua muihin puolueisiin ja heidän puolueohjelmiinsa. Jos on aikaa, kaikki puolueohjelmat on hyvä lukea ääneen. Pienryhmien tehtävänä on yrittää laajentua mahdollisimman suuriksi puolueiksi yhdistymällä toisten ryhmien kanssa tai houkuttelemalla niistä jäseniä puolelleen. Voimme samalla päivittää seinällä olevia puolueohjelmia. Jokaiseen puolueeseen on jäätävä vähintään kaksi jäsentä. Lopuksi ilman puoluetta jääneet jäsenet liittyvät haluamaansa puolueeseen. Tähän menee aikaa noin 15 minuuttia. Lopuksi jäljelle jääneet puolueet viimeistelevät puolueohjelmansa esiteltävään kuntoon, esimerkiksi uudelle fläpille. Fläppiin merkitään puolueen nimi ja jäsenmäärä. Jokainen puolueista esittelee tavoitteensa. Keräämme puolueohjelmat kolomme seinälle. Myöhemmin palaamme tavoitteisiin ja mietimme, miten niitä voisi edistää. Lähde: Uteliaammin, rohkeammin, hauskemmin!

Tarvitsemme aktiviteettiin kartan lähialueestanne. Merkitsemme karttaan meille tärkeät paikat. Väritämme lempipaikamme vihreällä, kehitettävät paikat punaisella ja muut keltaisella. Teemme kartastamme yksinkertaisen lautapelin alueestamme. Pelissä heitetään noppaa ja mennään eteenpäin sen mukaan. Jos jää ruudulle kehitettävässä paikassa joutuu joko menemään taaksepäin tai jättämään yhden nopanheiton väliin. Jos jää ruudulle hyvässä paikassa saa ottaa lisäaskeleita. Pyydämme toista vartiota pelaamaan peliämme. Pelin jälkeen kyselemme heiltä, pitikö pelin sisältö heidän mielestään paikkansa? Voimme myös tehdä tutkimuksen siitä, mitä mieltä muut ovat alueestamme. Pohdimme ensin mikä mielestämme on alueella isoin ongelma, mikä pitäisi ratkaista. Pidämme aivoriihen ja yritämme pareittain keksiä mahdollisimman monta ongelmaan liittyvää kysymystä. Keksimme mahdollisuuksien mukaan yksinkertaisia kyllä/ei – kysymyksiä. Aivoriihen jälkeen voimme laittaa kysymykset neljään kategoriaan: nolot, tyhmät, epätarkoituksenmukaiset ja hyvät. Pohdimme haluammeko taustakysymyksiä esimerkiksi iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta tai muusta sellaisesta. Teemme kysymyksistämme kysymyslomakkeen. Mietimme tarkkaan kysymysten järjestystä. Pohdimme keitä voisimme pyytää vastaamaan. Pyydämmekö tuttaviamme vai menemmekö esimerkiksi kaupan edustalle keräämään tietoa? Olisi hyvä pyytää ainakin 25 henkilöä vastaamaan tutkimukseen. Toteutamme kyselyn ja käymme läpi vastaukset. Laskemme montako prosenttia vastaajista oli mitäkin mieltä. Mitä tämä tarkoittaa? Mitä asialle voisi tehdä? Kuka voisi edistää asiaa? Voimme esimerkiksi kirjoittaa kirjeen aiheesta paikalliselle tai kansalliselle poliitikolle, järjestää tapaamisen poliitikon kanssa, pitää esityksen aiheesta paikallisessa tapahtumassa, järjestää esittelyn aiheesta esimerkiksi kirjastossa, koulussa, kaupassa, seurakunnassa, kahvilassa tai liikuntahallissa, järjestää tapahtuman tai ottaa yhteyttä mediaan. Lähde: Girlguiding UK

Lisää vinkki

Liite