Seikkailija osaa hoitaa pienet haavat ja hiertymät.

Valikko

Haavat ja hiertymät


Tavoite:

Seikkailija osaa hoitaa pienet haavat ja hiertymät.

Kuvaus:

Seikkailija opettelee tyypillisten retkellä ja kokouksissa syntyvien pienten haavojen hoitoa.

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Ensiapu Itsestä huolehtiminen
Kesto -
Kasvatustavoitteet Terveys ja turvallisuus
Johtajan tehtävä: Sammon tehtävä: Sampo huolehtii paikalle riittävästi harjoittelumateriaalia (laastaria, puhdistusainetta tai puhdasta vettä, sidetaitoksia, sideharsoa, näytteeksi rakkolaastareita). Hän kertoo ensin haavojen ja hiertymien hoidosta ja ohjeistaa sitten vartionjohtajat harjoittelemaan vartioidensa kanssa. Sampo antaa palautetta ja opastaa tarvittaessa oikean ensiavun. Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja varmistaa, että kaikki saavat harjoitella haavojen hoitoa esimerkiksi pareittain.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Etelä - suunnistus

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Seikkailijat harjoittelevat antamaan erilaisiin haavoihin ja hiertymiin ensiapua. Kukin seikkailija voi toimia vuorollaan potilaana ja ensiavun antajana. Ensiapua voidaan tarvita esimerkiksi pieneen naarmuun, naulaan astuneeseen jalkaan, puukolla veistettyyn sormeen ja kantapäähän syntyneeseen rakkoon.

Vartio pohtii yhdessä, millaisissa tilanteissa erilaisia haavoja syntyy. Miten niiden syntymistä voidaan ehkäistä? Millaista ensiapua mikäkin haavatyyppi tarvitsee? Naarmu tai pintahaava syntyy raapaisusta tai kaatumisesta. Iho voi rikkoontua laajalta alueelta ja hiussuonten rikkoontuessa haavasta tihkuu verta ja kudosnestettä. Haava puhdistetaan ja sen päälle laitetaan side. Jos haava on iso tai siihen on päässyt likaa, sitä on syytä näyttää lääkärille jäykkäkouristusvaaran vuoksi. Seikkailijaikäisillä jäykkäkouristusrokote on voimassa harvoja rokottamattomia lapsia lukuun ottamatta. Viiltohaava syntyy esimerkiksi puukon viillosta. Haavan reunat ovat sileät ja puhtaat, mutta haava voi olla syvä. Viiltohaava puhdistetaan, haavan reunat painetaan yhteen ja haavan päälle laitetaan side. Jos haava on kasvoissa tai senttiä suurempi, se saattaa tarvita ompeleet ja on näytettävä lääkärille. Ruhje-, purema- tai ampumahaavojen reunat ovat usein epätasaiset ja rikkinäiset. Haava voi näyttää pieneltä ja ulkoinen verenvuoto voi olla vähäistä, mutta haava saattaa silti olla syvä. Haava peitetään puhtaalla siteellä ja potilas viedään lääkäriin. Pistohaava on ulkopinnaltaan pieni, mutta usein syvä. Se voi syntyä esimerkiksi naulasta. Haava puhdistetaan huolella ja sen päälle laitetaan side. Jos haavan sisään jää naulan pala tai verta tulee runsaasti, on haava näytettävä lääkärille. Jos haava on keskivartalon alueella, sisäelimet ovat voineet vahingoittua ja potilas on vietävä aina lääkäriin. Jos haavassa on vierasesine, esim. naula kädessä tai jalassa, sitä ei kannata poistaa itse. Esine tuetaan siten, että se ei pääse liikkumaan ja aiheuttamaan lisää kudostuhoa ja kipua. Lääkäri poistaa vierasesineen ja arvioi hoidon tarpeen.

Hiertymien ensiapua on parasta lähestyä pohtimalla, miten niiden syntymistä voidaan ehkäistä. Millaisissa tilanteissa rakkoja ja hiertymiä muodostuu? Miten niiden syntymistä voidaan ehkäistä? Millaista ensiapua ne tarvitsevat? Rakot ja hiertymät ovat tavallisia erityisesti vaelluksilla ja haikeilla, joilla kävellään paljon. Parasta hoitoa on ennaltaehkäisy. Pitkillä kävelytaipaleilla pitää olla hyvät, sisäänajetut kengät. Uusilla kengillä ei kannata lähteä pitkään reissuun. Jalat tulee pitää kuivina ja puhtaina. Hiertymien hoidossa tärkeintä on muistaa, että hiertymät pitää hoitaa heti. Hoito tulee aloittaa välittömästi, kun tulee ensimmäinen hiertymän tunne iholle ennen varsinaisen rakon syntymistä. Tällöin yleensä selvitään suojaamalla iho esim. rakkolaastarilla tai keinoiholla. Jos rakko pääsee syntymään, se tulee suojata rikkoutumiselta, eikä sitä kannata puhkaista. Jos kenkä hiertää rakon ja matkaa pitäisi päästä jatkamaan rakosta huolimatta, on hyvä laittaa keinoihoa suoraan rakon päälle. Jos rakkolaastari ei pysy paikallaan jalassa kävelemisen aikana, rakkolaastarin päälle voi laittaa kerroksen urheiluteippiä. Rakkojen puhkaisua kannattaa aina välttää, jos mahdollista. Puhkaistu rakko tulehtuu retkiolosuhteissa helposti. Jos rakko kuitenkin sijaitsee jalkapohjassa tai siihen kohdistuu muuten jatkuvaa painetta esimerkiksi kävellessä, eikä rakkolaastareista ole apua, rakon voi puhkaista ennen kuin sen peittää. Puhkaisu tehdään terveen ihon kautta puhtaalla neulalla, joka on puhdistettu esim. haavanpuhdistusaineella. Puhkaistun rakon pohja pitää puhdistaa huolellisesti haavanpuhdistusaineella ennen rakkolaastarin laittamista sen päälle. Vaelluksen aikana rakot ja hiertymät olisi hyvä hoitaa aamuin illoin. Hoitoon kuuluu puhdistus vedellä tai haavanpuhdistusaineella. Vaelluksella on syytä pestä jalat päivittäin ja kuivata ne hyvin. Oikean kokoiset ja oikeanlaiset kengät ja sukat ovat tärkein asia ennaltaehkäisyn kannalta. Jos rakkoja kuitenkin syntyy, noin yhden vuorokauden lepo ehtii parantaa rakot melko hyvin. Jos rakot pääsevät tulehtumaan, ne kannattaa näyttää lääkärille.

Lisää vinkki

Liite