Seikkailija tunnistaa luonnon monimuotoisuutta.

Valikko

Biologia


Tavoite:

Seikkailija tunnistaa luonnon monimuotoisuutta.

Kuvaus:

Seikkailija tutkii luontoa. 

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Metsässä Ulkona
Taitoalueet Luonto
Kesto -
Kasvatustavoitteet Luontosuhde
Johtajan tehtävä: Sammon tehtävä: Sampo hankkii varusteet ja järjestää vierailun sopivassa luontokohteessa.  Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja hakee ohjeet sammolta ja ohjeistaa vartiotaan.  

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Luonnontieteilijä

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Seikkailijat tekevät vartioittain neliömetrin kasvillisuusruudut. Ruutu kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa kasvaa paljon erilaisia kasveja.: 1. Rajaa kasvillisuusruutu maastoon. Varo tallaamasta ruudun sisälle jäävää kasvillisuutta. 2. Kasvilajien tunnistaminen: Mitä kasvilajeja ruudulla kasvaa? Merkitse lajit paperille kasvilajiopasta apuna käyttäen. 3. Kasvilajien peittävyys: Aseta apuruudukko varovasti maahan kasviruutusi päälle. Nyt voit arvioida kasvilajien peittävyyttä. Mitkä ovat ruutusi peittävimmät lajit eli valtalajit? Tunnistamisessa voi käyttää hyväksi kasvikirjaa tai netistä Luontoportti-sivustoa. VÄLINEET kasvikirja, maastolomake, muistiinpanovälineet ja kasvillisuusruudun rajaamista varten esim. naru kulmakeppeineen, kepit tai kehikko ja apuruudukko (neliön kasvillisuusruutua varten 10x10 cm apuruutuja)  

Joukkue etsii metsästä ensin koivuvaltaisen alueen. Tämän jälkeen tutkitaan ympäristöä ja mietitään, mitkä kasvilajit viihtyvät parhaiten koivun seurassa. Seuraavaksi etsitään mäntyvaltainen alue. Viihtyvätkö samat lajit männyn seurassa? Lopuksi etsitään kuusivaltainen alue. Toistetaan sama tutkimus myös tällä alueella. Minkälaisia eroja seikkailijat huomaavat näiden alueiden välillä? 

Lähtekää metsäretkelle ja yrittäkää tunnistaa retken aikana vähintään kolme erilaista metsätyyppiä. Metsätyypin vaihtuessa pysähtykää ja tutkikaa hetken aikaa ympäristöä. Mitä puulajeja paikalta löytyy? Minkälaista on aluskasvillisuus? Minkälaisia lajeja paikasta löytyy? Kirjatkaa vastaus näihin kolmeen kysymykseen ylös. Retken päätteeksi kirjoittakaa ylös isolle paperille kuvaus kolmesta erilaisesta metsätyypistä. Mukaan retkelle: muistiinpanovälineet sekä kasvikirja. 

Seikkailijat käyvät keräämässä hyönteisiä. Hyönteiset vangitaan tutkimisen ajaksi läpinäkyvään astiaan. Hyönteisiä tutkitaan suurennuslasin ja mikroskoopin avulla. Seikkailijoiden tehtävänä on tunnistaa eliöt. Sampo ohjaa seikkailijoita huomaamaan lajille tyypillisiä tuntomerkkejä. Tunnistamisessa kannattaa käyttää apuna hyönteiskirjoja. 

Seikkailijat etsivät metsästä monimuotoisen metsän piirteitä: eri puulajeja, vanhoja, paksuja puita, joiden ympäri kädet eivät yletä, kuolleita puita sekä pitkälle lahonnutta lahopuuta eli sellaista lahoa puuainesta, joka tuntuu pehmeältä käteen. Montako tällaista löytyy sovitulta alueelta? Sampo johdattaa seikkailijat pohtimaan, vaikuttaako kyseinen metsä tämän perusteella monimuotoiselta metsältä? Miten ihminen voi vaikuttaa kyseisessä metsässä siihen, että metsä muuttuisi monimuotoisemmaksi? 

Seikkailijat etsivät metsästä kuolleita puita ja kuuntelevat niitä stetoskoopilla. Kuuluuko rungosta metsän selkärangattomien pikkueläinten ääniä? Tämän jälkeen seikkailijat etsivät lahopuulta tai kivien alta pikkueläimiä ja tutkivat niitä luupin läpi. Sammon tehtävänä on muistuttaa varovaisuudesta, etteivät ne vahingoitu. Montako jalkaa löydetyillä eläimillä on? Mikä eläin mahtaa olla kyseessä? Tunnistamisessa voi käyttää apuna hyönteiskirjaa tai lajintunnistussivustoja. Seikkailijat päästävät lopuksi eläimet takaisin niiden löytöpaikkaan. Tarvikkeet: stetoskooppi, suurennuslasi tai luuppi, hyönteiskirja ja/tai älypuhelin

Seikkailijat etsivät rannalta erilaisia elinpaikkoja. Kuinka monta ominaisuuksiltaan erilaista elinympäristöä eli ”laikkua” seikkailijat pystyvät erottamaan 50 metrin matkalta alkupisteestä? Yksittäinen ”laikku” voi olla esimerkiksi tiheä järviruokokasvusto, kelluvien kasvien rykelmä tai varjoisa pajupuska. Seikkailijat laskevat kaikki vähintään neliömetrin kokoiset laikut. Montako löytyi? Tehtävän voi tehdä pienissä ryhmissä, jolloin lopuksi vertaillaan eri ryhmien saamia tuloksia. 

Seikkailijat etsivät selkärangattomia pikkueläimiä vedestä ja tutkivat niitä varovasti, etteivät ne vahingoitu. Pikkueläimiä kannattaa etsiä esimerkiksi kalliolammikoista, vesikasvien seasta sekä kivien pinnalta ja alta. Kun seikkailija saa ötökän kiinni, hän ottaa sen varovasti purkkiin tai vatiin ja katselee sitä paljain silmin tai suurennuslasilla. Minkä värinen se on? Montako jalkaa sillä on? Miten se liikkuu? Lopuksi seikkailijat päästävät kaikki ötökät vapaaksi mahdollisimman lähellä niiden löytöpaikkaa. Tarvikkeet: esimerkiksi haaveja tai käytöstä poistettuja keittiösiivilöitä, läpinäkyviä muovipurkkeja, pesuvati, luuppeja tai suurennuslaseja, ötökkäkirjoja

Seikkailijat tarkastelevat puita lajien elinpaikkana ja -kumppanina. Jokainen vartio valitsee oman puun tutkittavaksi. Sampo antaa seuraavat ohjeet vartioille yksi kerrallaan: 1. Vartio keksii puulle nimen. 2. Vartio tarkastelee puun ulkonäköä ja ympäristöä. Millaisella alustalla se kasvaa? Kuinka vanha se mahtaa olla? Mitä muita lajeja kasvaa sen läheisyydessä? 3. Vartio tutkii ja tunnustelee puun runkoa. Millä sanoilla puun runkoa voisi kuvailla? Miten kyseinen puu eroaa puiston muista puista? 4. Vartio selvittää mitä värejä löytyy valitun puun rungolta, lehdistä ja kukinnoista. 5. Vartion jäsenet laittavat silmät kiinni ja haistelevat puuta. Miltä se tuoksuu? Onko olemassa jokin muu asia, joka tuoksuu samanlaiselta? 6. Vartio tutkii mitä muita eliölajeja puusta löytyy. Elääkö puun kuoren alla jotain eläimiä? Entä pinnalla vaikkapa sammalta? Tehtävän kohtia kannattaa soveltaa vuodenajasta riippuen.

Lisää vinkki

Liite