Seikkailija tietää, että omilla kulutustottumuksilla on väliä.

Valikko

Ekologiset valinnat


Tavoite:

Seikkailija tietää, että omilla kulutustottumuksilla on väliä.

Kuvaus:

Seikkailija tutustuu siihen, miten omilla valinnoilla voi suojella luontoa. 

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kämpällä Kololla Ulkona Vierailukohteessa
Taitoalueet Arjen taidot Kestävä kehitys Talous Vaikuttaminen
Kesto -
Kasvatustavoitteet Vastuu elinympäristöstä
Johtajan tehtävä: Sammon tehtävä: Sampo toimii asiantuntijana, ohjaa ja neuvoo.   Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja selvittää vartiolleen, mitä on tarkoitus tehdä, ja jakaa tehtäviä vartion sisällä. 

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Ympäristönsuojelija

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Mikromuovileikissä simuloidaan, miten mikromuovit pääsevät mereen. Pienet muovinpalat pääsevät puhdistuslaitosten läpi ja joutuvat mereen, jossa kalat, linnut ja muut eliöt syövät niitä. Joukkue jakautuu ryhmiin. Suurin osa seikkailijoista on muovinpaloja. Muutama seikkailija on kaloja ja muutama puhdistuslaitos. Puhdistuslaitos seisoo rivissä ja pitää toisiaan kädestä. Muovinpalat ja kalat ovat eri puolilla puhdistuslaitosta. Muovinpalojen pitää siis päästä puhdistuslaitoksen läpi. Puhdistuslaitos yrittää estää muovinpaloja jaloillaan ja käsillään, mutta ei saa ottaa muovinpaloista kiinni. Muovinpalat ja kalat liikkuvat meressä. Kalat yrittävät syödä muovinpaloja. Kun muovinpala on ”syöty”, se tarttuu kiinni kalan vyötäröstä/kädestä/ jalasta. Mitä useamman muovinpalan kala on syönyt, sitä vaikeampi sen on liikkua. Leikki loppuu, kun kaikki muovinpalat on syöty. Lähde: Norges speiderforbund

Seikkailijat tutkivat, paljonko sähköä eri laitteet kuluttavat. Sampo voi näyttää lamppuja, joissa selkeästi näkyy wattimäärä. Mikä lampuista valaisee eniten? Mikä kuluttaa eniten sähköä? Kun seikkailijat ovat ymmärtäneet, että laite kuluttaa sitä enemmän sähköä mitä suurempi luku on, on aika tutkia lisää laitteita. Seikkailijat etsivät sähköä kuluttavia laitteita kololta. Sähkönkulutuksesta voi olla merkintä laitteen takapuolella tai seikkailijat voivat mitata sähkön kulutusta sähkömittarilla. Jos kololla on vähän laitteita, sampo voi tuoda muutaman laitteen kotoaan, esimerkiksi hiustenkuivaajan, parranajokoneen tai leivänpaahtimen. Kuka löytää suurimman energiasyöpön? Mikä kone mahtaisi kuluttaa kotona eniten sähköä? Kulutuksen mittaamisten jälkeen vartion on hyvä pysähtyä miettimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Voiko laitevalinnalla vaikuttaa omaan energiankulutukseen? Miksi energiankulutusta pitäisi vähentää? Olisitko itse valmis käyttämään jotakin laitetta vähemmän, jotta vähemmän energiaa kuluisi? Mitä toimivia tapoja on säästää sähköä? Sähkömittareita voi lainata joiltakin sähköyhtiöiltä tai kunnilta. Lähde: Scouterna

Joukkue tutustuu ylikalastukseen WWF:n kalaoppaan avulla. Seikkailijat tutustuvat liikennevalojakoon. Sammon johdolla joukkue miettii, miten ja miksi kalastustapa voi vaikuttaa liikennevalon väriin. Seikkailijat pohtivat yhdessä myös ylikalastuksen syitä. Kun seikkailijoilla on perusasiat hallussa, joukkue siirtyy kanootteihin. Sampo on vienyt järveen etukäteen pieniä poijuja tai kohoja, joiden alla roikkuu laminoituja kalakuvia. Seikkailijoiden tehtävänä on ”kalastaa” suositellut kalat järvestä. Lähde: Scouterna

Tehdään arvojana, jossa samaa mieltä väitteen kanssa olevat menevät huoneen toiseen päähän ja eri mieltä olevat toiseen. Ne, jotka joskus toimivat väitteen mukaisesti, jäävät keskelle. Väittämät: Käyn usein etsimässä kirpputorilta ennen kuin ostan uuden tavaran. Käytän myös sisarusten tai tuttavien vanhoja vaatteita. Annan välillä aineettomia lahjoja ystäville ja läheisille. Teen harvoin turhia ostoksia. Käytän ostamiani tai saamiani tavaroita pitkään. Juon pullovettä tai limua vain harvoin tai en koskaan. Syön paljon kasviksia ja eläinkunnan tuotteita vain kohtuudella. Otan ruokakauppaan oman kangaskassin mukaan. Pidän tavaroistani hyvää huolta, niin ne kestävät pitempään. Osaan korjata vaatteita tai muita tavaroita. Pyrin ostamaan kestäviä tavaroita. Annan itselleni tarpeettomiksi käyneet vaatteet ja tavarat eteenpäin. Lajittelen roskat. Suljen suihkun saippuoinnin ajaksi. Kuljen kouluun ja harrastuksiin lähinnä kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä.

Seikkailijat tarkkailevat kaupan ovella ulos meneviä asiakkaita viiden minuutin ajan. Missä he kantavat ostoksensa? Merkitään tukkimiehen kirjanpidolla taulukkoon: a. Käsissä ilman kassia b. Kankaisessa ostoskassissa tai repussa c. Paperikassissa d. Tavallisessa muovikassissa e. Kierrätysmuovikassissa (usein väriltään harmaa) f. Maatuvassa muovikassissa Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta paras kauppakassivaihtoehto on mahdollisimman kestävä ja kevyt kangaskassi, jota käytetään monta kertaa. Kierrätysmuovikassi kuluttaa seuraavaksi vähiten luonnonvaroja: sen elinkaaren aikana syntyy vain 13 g hiilidioksidipäästöjä. Valmistetaan ostoskassit kierrätysmateriaaleista tai painetaan valmiisiin kangaskasseihin oma nimi tai aiheeseen sopiva iskulause. Tarvikkeet: Paperi, kynä, kangaskasseja, kangastusseja

Joukkue käy kaupassa yhdessä. Pyydetään kaupan henkilökunnan edustajaa haastateltavaksi kaupan ympäristöystävällisyydestä. Oletko saanut koulutusta ympäristön huomioimisesta työssäsi? Kun uutta henkilökuntaa tulee taloon, saavatko he koulutusta ympäristöasioista? Miten liikkeessänne pyritään välttämään jätteen syntyä? Mitkä kaikki jätteet liikkeessä lajitellaan? Miten liikkeessä säästetään sähkönkulutuksessa? Kuka ja miten säädetään liikkeen lämpötilaa, tuuletusta ja valaistusta? Seikkailijat voivat keksiä lisää kysymyksiä itse. Tutkitaan vartioittain, miten ympäristöystävällinen kauppa on: Onko kylmien juomien kaapeissa ovet? Onko pakastealtaissa kannet? Onko myynnissä kangaskasseja? Ovatko myytävät muovikassit uusiomuovisia? Onko biohajoavia pusseja hedelmille? Löydättekö kaupasta asiakkaille tarkoitettua ympäristötietoa, esimerkiksi ilmoitustaululta tai esitteistä? Jokainen vartio etsii yhden fiksusti pakatun ja yhden tuhlailevasti pakatun elintarvikkeen. Mietitään esimerkiksi hedelmätiskin luona, miten pakkausjätettä voisi vähentää omilla valinnoilla. Ostetaan, valmistetaan ja pakataan mahdollisimman ympäristöystävälliset retkieväät. Vinkkejä ympräistöystävälliseen ruokaan löytyy WWF:n sivuilta.

Joukkue tekee ilmastotarkastuksen kololla tai lippukunnan kämpällä: - Uudelleenkäytetäänkö paperia? - Lajitellaanko jätteitä? - Paljonko sähköä kulutetaan kuukaudessa? - Ovatko ikkunat tiiviitä? - Mistä polttopuut tulevat? - Miten partiolaiset yleensä tulevat kololle tai kämpälle? Julkisilla? Kimppakyydeillä? Pyöräillen? - Ovatko vesihanat tiiviitä? - ja niin edelleen Lähde: DDS

Joukkue vierailee joko jätteidenlajittelupaikassa tai kaatopaikalla ja selvittää, mitä tavaroille tapahtuu siellä. Miten jätteiden määrää voisi minimoida?

Seikkailijat ovat luultavasti tottuneet lajittelemaan paperit paperinkeräykseen, mutta mitä paperille tapahtuu keräyksen jälkeen? Joukkue etsii erilaisista paperi- ja kartonkituotteista tietoa kierrätysmateriaalin käytöstä. Joukkue voi tehdä tutkimusretken kauppaan tai sampo voi hankkia retkelle sopivia, tutkittavia tuotteita. Joukkue laatii yhdessä ohjeen kierrätystuotteiden suosimiseksi kotona tai lippukunnassa.

Leiriolosuhteissa on erityisen tärkeää, että käytetyt pesuaineet ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Mutta mistä tietää, mikä pesuaine on ympäristölle harmiton? Joukkue järjestää näyttelyn ympäristömerkityistä shampoista ja muista pesuaineista ja ottaa samalla selvää, millä perusteella ne ovat saaneet ympäristömerkinnän. Miten niiden tuoteselosteet eroavat muista pesuaineista? Lopuksi seikkailijat valitsevat Päivän Pesuaineen, joka on joukkueen mielestä sekä ympäristöystävällinen että hyvä käyttää.

Lisää vinkki

Liite