Seikkailija osaa toimia, jos kaveri saa sairauskohtauksen.

Valikko

Sairauskohtaus


Tavoite:

Seikkailija osaa toimia, jos kaveri saa sairauskohtauksen.

Kuvaus:

Seikkailija harjoittelee yleisimmissä sairauskohtauksissa toimimista.  

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla
Taitoalueet Arjen taidot Ensiapu Kaveritaidot Palvelu
Kesto -
Kasvatustavoitteet Ihmissuhteet Terveys ja turvallisuus Toisten kunnioittaminen
Johtajan tehtävä: Sammon tehtävä: Sampo ottaa etukäteen selvää seikkailijoiden sairauksista. Sampo muistaa, että lapsella ja huoltajalla on oikeus päättää siitä, haluavatko he aihetta käsiteltävän. Sampo korostaa yhteistä turvallisuutta ja varmistaa aiheen käsittelyn luottamuksellisella tavalla. Hän varmistaa, ettei kukaan tunne oloaan nolatuksi sairauden tai yliherkkyyden esiintuomisen vuoksi. Sampo toimii asiantuntijana. 

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Länsi - viihtyminen retkellä

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Vartio tutustuu tavallisiin tauteihin kuten flunssa, influenssa tai vatsatauti. Miten ne voi tunnistaa? Miten niitä voi hoitaa? Milloin on syytä hakeutua lääkärille? Milloin pitää olla poissa koulusta? Miten niitä voi ehkäistä? Sampo voi esimerkiksi valmistella kysymyksistä kyllä/ei -väittämiä, joihin seikkailijat vastaavat siirtymällä kyseiselle vastaukselle sovitun paikan luokse tai tekevät kyseiselle vastaukselle sovitut liikkeet.

Sampo pohjustaa asiaa ja kertoo, että tarkoituksena on tutustua seikkailijoiden allergioihin ja sairauksiin yhteisen turvallisuuden takia. Tutustutaan joukkueen jäsenten perussairauksiin ja allergioihin. Seikkailijat kertovat itse oireistaan ja niiden hoidosta. Millaisissa tilanteissa seikkailijat tarvitsisivat kaverin apua ja miten muut joukkueen jäsenet sitä voisivat antaa. Miten tunnistaa vakavan tilanteen? Jos allergioita tai sairauksia ei ole, joukkue käy yleisesti läpi toimintaa sairauskohtauksissa. Joukkue tutustuu sairauskohtauksien ensiapuun keskustelemalla. Niiden harjoitteleminen käytännössä on hankalaa. Sampo hankkii näytille materiaalia, esim. sos-passi, epilepsiakoru, diabeteskoru, erilaisia astmalääkeannostelijoita tai Epi-pen-harjoituskynän. Lisäksi Youtubesta löytyy hyviä videoita aiheesta esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin tuottamana.

Joukkue keskustelee diabeteksesta: Millainen tunne tulee, kun verensokeri laskee liian alas? Miten silloin voisi auttaa? Tuntuuko korkea verensokeri jotenkin erilaiselta? Miten verensokeri mitataan? Milloin tarvitaan aikuisen apua? Hypoglykemian oireita ovat väsymys, voimattomuus, päänsärky, kylmänhikinen iho ja mahdollinen sekavuus tai tajunnanmenetys. Jos potilas on tajuissaan, annetaan hänelle jotain sokeripitoista. Jos oireet eivät hellitä vartin kuluessa sokeripitoisen ruuan antamisesta, viedään potilas hoitoon.

Seikkailijat kokoavat lapulle huoltajien luvalla kaikkien joukkueen jäsenten allergiat ja allergeenien aiheuttamat oireet. Tämän jälkeen joukkue keskustelee yhdessä: Millaisia rajoituksia lista aiheuttaa retken ruokavalintoihin? Millaisia oireita tulee vakavasta allergisesta reaktiosta? Seikkailijat ja sammot tutustuvat Epi-penin käyttöön, jos jollakulla on sellainen käytössä.

Epilepsiassa on kyse aivosähkötoiminnan häiriöstä. Epilepsiatyyppejä on useita. Jos joukkueessa on henkilö, jolla on epilepsia, keskustellaan hänen ja hänen huoltajansa luvalla, miltä kyseessä olevan lapsen kohtaus näyttää, miten sen voi tunnistaa ja mitä sitten tehdään. Tarvitaanko ambulanssia? Epilepsiakohtaukset menevät yleensä ohi muutamassa minuutissa. Kohtauksen aikana on huolehdittava, ettei potilas kolhi itseään. Suojataan erityisesti potilaan päätä. Potilaan suuhun ei panna mitään. Kouristuksen laannuttua käännetään potilas kylkiasentoon ja annetaan levätä rauhassa. Jos kohtaus kestää yli 5-10 minuuttia, hälytetään ambulanssi. Jos henkilöllä ei aikaisemmin ole todettu epilepsiaa, pitää aina hakeutua terveydenhuollon yksikköön.

Joukkue keskustelee astmasta: Millaiset asiat aiheuttavat hengenahdistusta? Miltä astmakohtaus tuntuu? Missä asennossa kohtauksen aikana on paras olla? (Puoli-istuvassa; auttaja rauhoittaa kaveria.) Miten avaavaa lääkettä käytetään? Milloin tarvitaan aikuisen apua? Astmaa sairastavilla on usein kahdentyyppisiä lääkkeitä. Toinen on ns. hoitava lääke ja toinen kohtauslääke. Astmalääkkeet on värikoodattu siten, että avaava lääke on merkitty sinisellä tai vihreällä värillä. Kohtauksen tullessa asetetaan potilas istumaan etukenoiseen asentoon, rauhoitetaan tilanne ja annetaan hänen ottaa kohtauslääkkeensä. Auttaja yrittää itse pysyä rauhallisena. Jos lääke ei auta, toimitetaan potilas lääkäriin.

Seikkailijat kokoavat lapulle huoltajien luvalla kaikkien joukkueen jäsenten allergiat ja allergeenien aiheuttamat oireet. Tämän jälkeen joukkue keskustelee yhdessä: Millaisia rajoituksia lista aiheuttaa retken ruokavalintoihin? Millaisia oireita tulee vakavasta allergisesta reaktiosta? Seikkailijat ja sammot tutustuvat Epi-penin käyttöön, jos jollakulla on sellainen käytössä.

Lisää vinkki

Liite