Seikkailija tuntee Suomen lipun ja sen käyttöön liittyviä tapoja. Seikkailija osaa käyttäytyä lipun ollessa paikalla.

Valikko

Lippu


Tavoite:

Seikkailija tuntee Suomen lipun ja sen käyttöön liittyviä tapoja. Seikkailija osaa käyttäytyä lipun ollessa paikalla.

Kuvaus:

Seikkailija tutustuu Suomen lippuun ja harjoittelee sen nostamista ja laskemista lippukuntansa perinteiden mukaisesti. 

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Ulkona
Taitoalueet Arjen taidot Partiokulttuuri Suomalainen kulttuuri
Kesto -
Kasvatustavoitteet Yhteisöön kuuluminen
Johtajan tehtävä: Sammon tehtävä: Sampo toimii asiantuntijana ja johtaa lipunnoston. Sampo selvittää etukäteen lippukunnan perinteet ja välittää ne eteenpäin seikkailijoille.  Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajat noutavat sammolta tarvittavat tarpeet ja ohjeet. Vartionjohtaja selvittää vartiolleen, mitä on tarkoitus tehdä ja jakaa tehtäviä vartion sisällä.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Pohjoinen - varusteet

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Seikkailijajoukkue harjoittelee lipunnostoa ja -laskua lippukunnan perinteiden mukaisesti. Jokainen on vuorollaan lipunnostaja ja -laskija, muut toimivat kuin osallistujat. Joukkue käy lävitse myös läpi liputtamiseen liittyviä käytäntöjä, lipun viikkaamista ja sen hävittämistapoja. Retkillä nimetään joka päivälle päivystäjät, jotka huolehtivat herätyksestä sekä lipunnostosta ja -laskusta. Tarvikkeet: lippu, lipputanko.

Lippu on vapauden ja itsenäisyyden vertauskuva. Suomen lipun ovat suunnitelleet Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Partiolaiset käyttävät Suomen lippua kämppäretkillä, leireillä ja paraateissa. Lipun nostaminen ja kantaminen ovat kunniatehtäviä. Lippumenot vaihtelevat eri lippukunnissa. Lippumenot voivat mennä esimerkiksi seuraavasti: Lipun nostossa: "Leiri/partiolaiset/seikkailijat Huomio!" "Lipunnostajat!" -komennon jälkeen lipunnostajat kävelevät paikaltaan lipputangon luokse ja kiinnittävät lipun lippunaruihin. "Nosta lippu! -komennon jälkeen lipunnostajat alkavat nostaa lippua rauhallisesti ja tasaisesti. Muut alkavat tervehtiä lippua, kun se irtoaa lipun pitäjän käsistä. Tervehtiminen jatkuu, kunnes lippu on ylhäällä. Kun lippu on ylhäällä, lipunnostajat kiinnittävät lippunarun tankoon, astuvat kolme askelta taaksepäin, tekevät partiotervehdyksen, kääntyvät sisäkautta ympäri ja palaavat paikoilleen. Lipun lasku: "Leiri/partiolaiset/seikkailijat Huomio!" "Lipunlaskijat!" -komennon jälkeen lipunlaskijat kävelevät noin kolmen askeleen päähän lipputangosta ja tekevät tervehdyksen. Komennolla "laske lippu" lipunlaskijat alkavat laskea lippua tasaisesti ja muut alkavat tervehtiä. Tervehtiminen jatkuu kunnes lippu koskettaa vastaanottajan kättä. Läsnäolijat osoittavat kunnioitusta lipulle partiotervehdyksellä paikallaan seisten. Miehet ottavat hatun päästään lipunnoston tai -laskun ajaksi, mutta partiopäähineet, baretti tai väiski, pidetään lippukunnan tavoista riippuen päässä koko ajan. SUOMEN LIPUN KÄYTTÖ Lippua kohdellaan kunnioittavasti: sitä säilytetään huolellisesti ja se pidetään puhtaana ja ehjänä. Säilytystä varten lippu laskostetaan siten, että sininen osa jää päälle ja lippuhelat näkyviin. Näin lippu ei likaannu ja sen nosto on helppoa. Märkä lippu kuivatetaan. Likaantuneen lipun voi pestä. Vanha lippu hävitetään polttamalla (luonnonkuituinen). Keinokuituinen leikataan pieniksi paloiksi ja hävitetään erissä energiajätteen mukana. Suomen lipun käytöstä on säädetty virallisesti lippulaissa vuodelta 1978. Suruliputusta käytetään kuolemantapauksen sattuessa sekä kuolin- että hautajaispäivänä. Tällöin lippua pidetään puolitangossa, eli lipun keskikohta on 2/3 korkeudella tangon koko pituudesta. Lippua puolitankoon nostettaessa se vedetään ensin ylös ja lasketaan sitten puolitankoon. Hautajaispäivänä lippu nostetaan puolitangosta ylös siunaustilaisuuden jälkeen. Joskus suruliputus määrätään koko maata tai kuntaa koskevaksi. Kulkueessa lippua kannetaan ryhdikkäästi. Kantajan pitää olla pukeutunut moitteettomasti. Asennossa oltaessa pidetään molemmilla käsillä tangosta kiinni. Lippu on kantajan vieressä siten, että tangon alapää on maassa oikean jalan vieressä. Kun lippu tekee kunniaa, kantajaa laskee sen hitaasti eteenpäin 45 asteen kulmaan. Suomen lippu tekee kunniaa valtion päämiehelle, kansallislauluja esitettäessä sekä hautaussaatossa ja siunattaessa vainajalle.

Millaisia erilaisia Suomen lippuja on olemassa? Mitkä ovat Suomen lipun mittasuhteet? Seikkailijat piirtävät Suomen lippuja oikeassa mittasuhteessa. Tarvikkeet: paperia, sinisiä puuvärikyniä, lyijykyniä, viivoittimia, Suomen lippu.

Suomen lipun mittasuhteet jäävät helposti mieleen laulun avulla: ”Viisi kolme, kymmenen, on pituus lipussa. Neljä, kolme, neljä, neljä, kolme, neljä. Suomen lipun leveys on silloin oikea.” (Ukko Nooa –sävel)

Seuraava leikki leikitään hedelmäsalaatin säännöin. Istutaan piirissä tuoleilla, leikinjohtaja on keskellä piiriä. Hän jakaa osallistujille liputuspäivät: Kalevalan päivä, Runebergin päivä jne. Sama päivä voi tulla kahdelle tai useammalle. Leikinjohtaja huutaa esimerkiksi ”Kalevalan päivä”, jolloin kaikki Kalevalan päivät vaihtavat paikkaa ja leikinjohtaja yrittää ehtiä ensin yhdelle tuolille. Viereiselle tuolille ei saa mennä. Kun leikinjohtaja huutaa ”Lippuvartio”, kaikki vaihtavat paikkaa. Ilman tuolia jäänyt aloittaa uutena leikinjohtajana.

Sampo jakaa jokaiselle seikkailijalle lapun, jonka toisessa päässä on jonkin liputuspäivän päivämäärä, toisessa liputuspäivän nimi. Seikkailijat yrittävät muodostaa mahdollisimman pitkän letkan, jossa kutakin päivämäärää seuraa oikea liputuspäivän nimi. Lunttilappu pitää olla esimerkiksi kolon seinässä, muuten domino ei onnistu.

Mitä lippu kertoo katsomuksesta? Suomen ja muiden pohjoismaiden lipussa on risti. Japanin lipussa aurinko. Turkin lipussa puolikuu. Seikkailijat ottavat selvää, mitä nämä symbolit merkitsevät ja miten ne liittyvät uskontoihin ja katsomuksiin. Seikkailijat voivat suunnitella omat lippunsa. Jos jokainen suunnittelisi itselleen lipun, joka kertoo katsomuksesta, millainen siitä tulisi?

Lisää vinkki

Liite