Seikkailija osaa perussolmut ja tietää mihin niitä käytetään.

Valikko

Solmut


Tavoite:

Seikkailija osaa perussolmut ja tietää mihin niitä käytetään.

Kuvaus:

Seikkailija harjoittelee yleisimpiä solmuja ja oppii niiden käyttötarkoituksia. Yleisiä solmuja ovat esimerkiksi sorkka, paalusolmu, merimiessolmu, kasi ja lippusolmu.  

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Ulkona Vesillä
Taitoalueet Arjen taidot Kädentaidot Retkeily Vesillä liikkuminen
Kesto -
Kasvatustavoitteet Osaaminen ja ongelmanratkaisu
Johtajan tehtävä: Sammon tehtävä: Sampo opettaa solmun etukäteen vartionjohtajille, jotta he voivat opettaa solmun muille seikkailijoille. Sammon tehtävänä on huolehtia paikalle riittävästi solmunaruja. Sampo painottaa harjoittelussa niitä solmuja, joille lippukunnan toiminnassa on eniten tarvetta.   Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja hakee ohjeet sammolta ja ohjeistaa vartiotaan. 

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Pohjoinen - varusteet

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Solmujen opetteleminen vaatii toistoja. Yhdellä kerralla harvemmin oppii solmua ainakaan niin hyvin, että sen muistaa vielä viikon päästä. Joukkueen kannattaa opetella solmuja useammalla eri kerralla, yksi solmu kerrallaan, lyhyinä hetkinä. Kertaus ja kisailu pitävät solmut mielessä. Yhtä tärkeää kuin oppia tekemään solmu, on tietää mihin sitä tarvitaan.

Sampo näyttää mallisolmun ja kertoo solmujen käyttökohteista. Sampo ohjeistaa vartionjohtajat harjoittelemaan solmun tekoa yhdessä vartion kanssa. Sampo laittaa nähtäville mallikuvia (esim. solmukirja, taitokirja, moniste) ja tarkistaa seikkailijoiden solmut. Tarvittaessa solmun tekemisen voi näyttää ja kerrata uudelleen.

Osallistujat asettuvat piiriin. Jokaisella on käsissään selän takana solmunaru. Jääjä kiertää piirin ulkopuolella tehden naruihin solmuja. Ryhmä sopii etukäteen tietyn solmun, jonka omassa narussa huomattuaan pitää lähteä juoksemaan jääjän kanssa kilpaa, kumpikin eri suuntaan piiriä ympäri. Se kumpi ehtii tyhjälle paikalle viimeisenä, on seuraava jääjä.

Leikkijät ovat piirissä kädet selän takana. Yksi leikkijöistä kiertää piiriä naru mukanaan. Hän antaa narun jonkun käteen ja sanoo esimerkiksi: sido jalussolmu. Tämän jälkeen hän jatkaa piirin kiertämistä kävellen. Ellei solmu ole valmis hänen saapuessaan uudelleen solmun tekijän kohdalle, joutuu tämä vuorostaan kiertämään piiriä.

Kaikki sulkevat silmänsä, menevät tiiviiseen kasaan ja nostavat kätensä ylös. Kädet tarttuvat toisiin. Kun jokaisella on käsi kädessä, niin silmät avataan ja yritetään yhdessä saada umpisolmu auki avaamatta käsiä. Toisessa versiossa on erikseen aukaisija, joka ulkopuolisena yrittää saada umpisolmun setvittyä. Samaa leikkiä voidaan leikkiä myös niin, että alussa ollaan käsi kädessä piirissä. Piiri sotketaan solmuksi irrottamatta käsiä: mennään toisten käsien ali ja yli jne. Yksi selvittää solmun.

Vartiot seisovat jonoissa viivan takana. Noin 10 metrin päässä jonon edessä on kaksi tuolia. Molempiin tuoleihin on kiinnitetty solmunaru. Solmunarut on solmittu yhteen. Ensimmäinen jokaisesta vartiosta juoksee solmulle, avaa sen, kulkee tuolien välistä, tekee solmun uudestaan ja juoksee takaisin vartiolleen. Seuraava vartion jäsen toistaa tehtävän. Nopein vartio voittaa. Lähde: Scouterna

Koko vartio pitää köydestä kiinni tasaisin välein. Vartio tekee merimiessolmun esimerkiksi puun ympärille niin, ettei kenenkään ote irtoa.

Kaksi seikkailijaa sitoo köyden eri päät vyötäisilleen. Heidän tehtävänään on tehdä välillään olevaan köyteen merimiessolmu.

Kaverukset tapasivat kadulla ja kättelivät toisiaan oikealla kädellä, kuten tapana on (oikea naru kierretään alemman ympäri). Hetken keskusteltuaan kävi ilmi, että molemmat ovat partiolaisia. Niinpä he kättelivät toisiaan uudelleen, tällä kertaa partiotavan mukaan vasemmalla kädellä (vasen naru kierretään alemman ympäri niin, että lyhyet päät jäävät samalle puolelle). Liian kireälle vedetty solmu löystyy, kun jommastakummasta lyhyestä päästä nykäistään taaksepäin.

Siansorkkaa eli kaksoispolvea käytetään kiinnitettäessä köyttä esimerkiksi paaluun, renkaaseen, kaiteeseen yms. Solmu tehdään kietomalla kaksi polvea samaan suuntaan. Sorkka tehdään myötäpäivään vasemmalle kierretyillä ja vastapäivään oikealla kierretyillä köysillä. Solmu on kiristettävä hyvin, ettei se aukea. Ulkosorkka puolestaan on kätevä solmu esim. puun tai kiven ympärille. Solmu on helppo tehdä ja avata, vaikka köysi olisi kireällä.

Lisää vinkki

Liite