Seikkailija osaa perussolmut ja tietää mihin niitä käytetään.

Valikko

Solmut


Tavoite:

Seikkailija osaa perussolmut ja tietää mihin niitä käytetään.

Kuvaus:

Seikkailija harjoittelee yleisimpiä solmuja ja oppii niiden käyttötarkoituksia. Yleisiä solmuja ovat esimerkiksi sorkka, paalusolmu, merimiessolmu, kasi ja lippusolmu.  

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Ulkona Vesillä
Taitoalueet Arjen taidot Kädentaidot Retkeily Vesillä liikkuminen
Kesto -
Kasvatustavoitteet Osaaminen ja ongelmanratkaisu
Johtajan tehtävä: Sammon tehtävä: Sampo opettaa solmun etukäteen vartionjohtajille, jotta he voivat opettaa solmun muille seikkailijoille. Sammon tehtävänä on huolehtia paikalle riittävästi solmunaruja. Sampo painottaa harjoittelussa niitä solmuja, joille lippukunnan toiminnassa on eniten tarvetta.   Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja hakee ohjeet sammolta ja ohjeistaa vartiotaan. 

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Pohjoinen - varusteet

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Seikkailijat kisaavat paalusolmun solmimisessa itsensä ympäri. Keskelle huonetta laitetaan pitkä köysi. Yksi seikkailija tarttuu köyden toiseen päähän ja toinen toiseen päähän. Kumpikin seikkailijoista yrittää solmia paalusolmun itsensä ympäri mahdollisimman nopeasti. Samalla saa vetää köydestä, jotta toisen olisi mahdollisimman vaikea tehdä paalusolmu omaan päähän. Lähde: Scouterna

Paalusolmua käytetään veneen kiinnittämiseen laiturin paaluun ja pelastautumissolmuna. Paalusolmu on hyvä pelastautumissolmu, sillä oikein tehdyn solmun silmukka ei köydestä vedettäessä kiristy uhrin ympärille. Veden varaan joutuneen pitäisi pystyä sitomaan solmu ympärilleen yhdellä kädellä, sillä toisella kädellä täytyy tietenkin pitää köydestä kiinni. Paalusolmua voi myös käyttää eläinten taluttamiseen. Paalusolmu on helppo avata, vaikka se olisi ollut erittäin kovan rasituksen alaisena. Käärmetarina paalusolmun tekemiseen: Olipa kerran pieni lampi, jonka rannalla kasvoi pitkä puu. Lammen pohjalla asui käärme, joka eräänä päivä luikerteli ylös lammesta. Käärme kiersi puun ja sukelsi takaisin lampeen. Näin syntyi paalusolmu. Paalusolmun kuva on Reppu-kirjan sivulla 223.

Eemeli-tarina jalussolmun ja lippusolmun opettelemisen avuksi Tarvitaan kaksi narua, valkoinen ja sininen, tai yksi naru, jonka toinen pää on sininen, toinen valkoinen. Värit ovat vain selkeyden vuoksi, solmu onnistuu luonnollisesti samanvärisistäkin naruista. Tee sinisen narun päähän lenkki. Tämä on savupiippu. Ota toiseen käteen valkoinen naru. Tämä on Eemeli lakanaan verhoutuneena. Eemeli kiipeää savupiipusta katolle valkoinen lakana päässään. (Työnnä valkoinen naru alhaalta ylöspäin sinisen lenkin läpi.) Eemeli jättää lakanan savupiipun päälle ja kiertää savupiipun katsellen maisemia talon katolta. (Kierrä valkoinen naru lenkin yläpuolelta ja takaa lenkin ympäri. Osa narusta jää piipun päälle.) Eemeli huomaa isänsä alhaalla pihalla ja luikahtaa nopeasti lakanan alle piiloon. (Työnnä valkoisen narun pää sen itsensä alitse.) Kiristä. Solmu on valmis. Samoin teet ns. kaksinkertaisen jalussolmun eli lippusolmun. Tällöin Eemeli kiertää savupiipun kahdesti ennen kuin huomaa isänsä ja sujahtaa lakanan alle piiloon.

Seikkailijat tekevät opeteltavan solmun lakunauha-Snörenistä. Kun solmu on mennyt oikein, saa nauhan syödä.

Lippusolmua kannattaa harjoitella aina retkillä ja leireillä lipunnoston yhteydessä.

Jalussolmu on vanha purjehdussolmu. Sen nimitys tulee siitä, että sitä käytettiin aikaisemmin raakapurjealuksissa raakojen skuuttien sitomiseen. Jalussolmulla voi yhdistää toisiinsa kaksi saman- tai eripaksuista narua tai köyttä, joiden paksuusero ei kuitenkaan ole huomattavan suuri. Jalussolmun voi tehdä myös liukuvaksi (vetosolmuksi), jolloin se on helpompi tarvittaessa avata köysien ollessa jännittyneinä. Jalussolmun kuva on Reppu-kirjassa s. 219. Paksuun köyteen tehdään ensin mutka, jonka ympärille ohuesta köydestä solmitaan puolisorkka. Köysien lyhyiden päiden pitää jäädä solmun samalle puolelle. Solmu avataan siten, että sitä taivutellaan ja sen jälkeen mutka työnnetään irti puolisorkasta. Huomaa, että köysien lyhyet päät tulevat valmiissa solmussa samalle puolelle. Lippusolmu Kun jalussolmu on opittu, lippusolmu on helppo. Lippusolmu on nimittäin kerrattu jalussolmu. Lippusolmu on saanut nimensä siitä, että sitä käytetään Suomen lipun kiinnittämiseen lipputangon naruun. Suomen lipun alareunassa on narulenkki, johon lippusolmulla lipputangon naru sidotaan kiinni. Suomen lipun yläpäässä olevaan vapaasti pyörivään renkaaseen kiinnitetään naru ulkosorkalla tai paalusolmulla. Lippusolmua käytetään eripaksuisten narujen kiinnittämiseen yhteen. Silloin irtopäät sidotaan samalle puolelle solmua. Lippusolmu toimii jalussolmua paremmin, jos köydet eroavat toisistaan paksuuden, koostumuksen tai märkyyden osalta.

Siansorkkaa eli kaksoispolvea käytetään kiinnitettäessä köyttä esimerkiksi paaluun, renkaaseen, kaiteeseen yms. Solmu tehdään kietomalla kaksi polvea samaan suuntaan. Sorkka tehdään myötäpäivään vasemmalle kierretyillä ja vastapäivään oikealla kierretyillä köysillä. Solmu on kiristettävä hyvin, ettei se aukea. Ulkosorkka puolestaan on kätevä solmu esim. puun tai kiven ympärille. Solmu on helppo tehdä ja avata, vaikka köysi olisi kireällä.

Osallistujat jaetaan kahteen joukkueeseen ja joukkueet asettuvat jonoon vierekkäin. Muutaman metrin päähän jonojen eteen laitetaan solmunarut. Peli alkaa johtajan merkistä, jolloin jonon ensimmäinen juoksee solmunarulle, tekee sovitun solmun ja johtajan hyväksyttyä sen palaa lähettämään seuraavan jonosta solmupaikalle ja menee itse jonon viimeiseksi. Joukkue, jonka kaikki jäsenet ovat tehneet solmun ensimmäisenä (tai vaikka kaikki kaksi kierrosta tai miten sovitaankin), voittaa.

Jokainen seikkailija saa itselleen yhtä pitkän paalun. Paaluna voi toimia vaikkapa pöydänjalka. Seikkailijan tehtävänä on tehdä pöydänjalan ympärille mahdollisimman monta siansorkkaa. Riippuen narujen määrästä voidaan sorkkia tehdä kisana yhtä aikaa, tai jokaisella on esimerkiksi minuutti aikaa kisasuoritukseen.

Kaksi seikkailijaa sitoo köyden eri päät vyötäisilleen. Heidän tehtävänään on tehdä välillään olevaan köyteen merimiessolmu.

Lisää vinkki

Liite