Jalussolmu ja lippusolmu

Solmuviesti Osallistujat jaetaan kahteen joukkueeseen ja joukkueet asettuvat jonoon vierekkäin. Muutaman metrin päähän jonojen eteen laitetaan solmunarut. Peli alkaa johtajan merkistä, jolloin jonon ensimmäinen juoksee solmunarulle, tekee sovitun solmun ja johtajan hyväksyttyä sen palaa lähettämään seuraavan jonosta solmupaikalle ja menee itse jonon viimeiseksi. Joukkue, jonka kaikki jäsenet ovat tehneet solmun ensimmäisenä (tai vaikka kaikki kaksi kierrosta tai miten sovitaankin), voittaa.

Solmutervapata Osallistujat asettuvat piiriin. Jokaisella on käsissään selän takana solmunaru. Jääjä kiertää piirin ulkopuolella tehden naruihin solmuja. Ryhmä sopii etukäteen tietyn solmun, joka omassa narussa huomattua pitää lähteä juoksemaan jääjän kanssa kilpaa, kumpikin eri suuntaan piiriä ympäri. Se kumpi ehtii tyhjälle paikalle viimeisenä, on seuraava jääjä.

Karkkinarut Hauska tapa harjoitella solmuja on tehdä niitä karkkinarusta eli snöreneistä! Ryhmäläiset valitsevat yhdessä tehtävän solmun ja kukin tekee sen omaan naruunsa. Kun johtaja on tarkistanut, että solmu on oikein, saa solmun syödä

"Sampo näyttää mallisolmun ja kertoo solmujen käyttökohteista. Sampo ohjeista vartionjohtajat harjoittelemaan jalussolmun tekoa yhdessä vartion kanssa. Sampo laitaa nähtäville mallikuvia (esim. solmukirja, taitokirja, moniste) ja tarkista seikkailijoiden solmut. Tarvittaessa solmun tekemisen voi näyttää ja kertaa uudelleen. Solmuja kannattaa harjoitella useilla kerroilla, noin 10 minuuttia kerrallaan. Lippusolmua voi harjoitella aina retkillä ja leireillä lipunnoston yhteydessä.

Jalussolmu on vanha purjehdussolmu. Sen nimitys tulee siitä, että sitä käytettiin aikaisemmin raakapurjealuksissa raakojen skuuttien sitomiseen. Jalussolmulla voi yhdistää toisiinsa kaksi saman- tai eripaksuista narua tai köyttä, joiden paksuusero ei kuitenkaan ole huomattavan suuri. Jalussolmun voi tehdä myös liukuvaksi (vetosolmuksi), jolloin se on helpompi tarvittaessa avata köysien ollessa jännittyneinä. Jalussolmun kuva on Reppu-kirjassa s. 219. Paksuun köyteen tehdään ensin mutka, jonka ympärille ohuesta köydestä solmitaan puolisorkka. Köysien lyhyiden päiden pitää jäädä solmun samalle puolelle. Solmu avataan siten, että sitä taivutellaan ja sen jälkeen mutka työnnetään irti puolisorkasta. Huomaa, että köysien lyhyet päät tulevat valmiissa solmussa samalle puolelle. Lippusolmu Kun jalussolmu on opittu, lippusolmu on helppo. Lippusolmu on nimittäin kerrattu jalussolmu. Lippusolmu on saanut nimensä siitä, että sitä käytetään Suomen lipun kiinnittämiseen lipputangon naruun. Suomen lipun alareunassa on narulenkki, johon lippusolmulla lipputangon naru sidotaan kiinni. Suomen lipun yläpäässä olevaan vapaasti pyörivään renkaaseen kiinnitetään naru ulkosorkalla tai paalusolmulla. Lippusolmua käytetään eripaksuisten narujen kiinnittämiseen yhteen. Silloin irtopäät sidotaan samalle puolelle solmua. Lippusolmu toimii jalussolmua paremmin, jos köydet eroavat toisistaan paksuuden, koostumuksen tai märkyyden osalta.

Eemeli-tarina jalussolmun ja lippusolmun opettelemisen avuksi Tarvitaan kaksi narua, valkoinen ja sininen, tai yksi naru, jonka toinen pää on sininen, toinen valkoinen. Värit ovat vain selkeyden vuoksi, solmu onnistuu luonnollisesti samanvärisistäkin naruista. Tee sinisen narun päähän lenkki. Tämä on savupiippu. Ota toiseen käteen valkoinen naru. Tämä on Eemeli lakanaan verhoutuneena. Eemeli kiipeä savupiipusta katolle valkoinen lakana päässään. (Työnnä valkoinen naru alhaalta ylöspäin sinisen lenkin läpi.) Eemeli jättää lakanan savupiipun päälle ja kiertää savupiipun katsellen maisemia talon katolta. (Kierrä valkoinen naru lenkin yläpuolelta ja takaa lenkin ympäri. Osa narusta jää piipun päälle.) Eemeli huomaa isänsä alhaalla pihalla ja luikahtaa nopeasti lakanan alle piiloon. (Työnnä valkoisen narun pää sen itsensä alitse.) Kiristä. Solmu on valmis. Samoin teet ns. kaksinkertaisen jalussolmun eli lippusolmun. Tällöin Eemeli kiertää savupiipun kahdesti ennen kuin huomaa isänsä ja sujahtaa lakanan alle piiloon.