Syty ja pala

Seikkailijat ompelevat tulipussit vedenkestävästä materiaalista. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi vahattua nahkaa tai vanhaa sadetakkia. Pussiin laitetaan esimerkiksi pari kynttiläpätkää, parafiiniin upotettua paperia, pala tuohta, tulitikkuja vesitiiviissä purkissa, kuivausrummusta kerättyä nukkaa muovipussissa, tamponi. Seikkailijat kokeilevat pussin materiaalien avulla tulen tekemistä haastavissa olosuhteissa. Lähde: Scouterna

Seikkailijat jakautuvat vartioihin. Vartioiden tehtävä on sytyttää nuotio. Jokaiselle vartiolle annetaan aluksi vain kunnolla märkä klapi ja kaksi tulitikkua. Näillä varusteilla on vaikea tehdä tulta. Helpottaakseen tilannetta seikkailijat voivat hankkia parempia välineitä suorittamalla tehtäviä. Tehtäviä voivat olla kysymyksiin vastaaminen, arvoitusten ratkaiseminen, välineiden hakemista metsästä suunnistamalla ynnä muuta vastaavaa. Vartiot saavat myös käydä kauppaa keskenään. Sampo on etukäteen valmistellut erilaisia paketteja, joita voi saada, esimerkiksi: - kirves ja kosteata puuta - puukko ja viisi tulitikkua - kuiva klapi - sanomalehti ja puukko - kokonainen tulitikkurasia - sytytyspala - kostea klapi ja sytkäri Sampo voi päättää jakaa seikkailijoille etukäteen listan mahdollisista paketeista ja saamiskeinoista, jotta he voivat taktikoida ja valita vain tehtäviä jotka johtavat parhaisiin paketteihin. Sampo tai vartio voi myös itse valita, onko kutakin pakettia vain yksi kappale vai useampia. Lähde: Scouterna

Vartiot valmistautuvat sääoloihin etukäteen. Tehdään tulipussit vartioille ja keskustellaan nuotion sytyttämiseen vaikuttavista tekijöistä. Tulipussi varmistaa, että tuli syttyy myös tuulella ja sateella. Pussi tehdään esimerkiksi nahasta tai vahakankaasta. Pussiin pakataan tulitikkuja riittävästi ja ne suojataan vedenpitävästi esimerkiksi pakastuspussiin. Tulitikkujen massapään voi upottaa sulaan steariiniin, jolloin se kestää kosteutta ja syttyy hyvin. Tulipussiin pakataan lisäksi kynttilä, tuohta, pihkaa, kiehisiä, vartion omia vippaskonsteja sekä muutama sytytyspala. Tarvikkeet: nahka, vahakangas, sakset, tulitikkuja, stariinia, pakastuspusseja.

Kokeillaan tuulen suojan vaikutusta sytytykseen käyttämällä erilaisia tuulensuojalevyjä jne. Kokeillaan myös, millainen suoja helpottaa eniten tulentekoa sateessa, ja pohditaan, miten tulta on käsitelty ennen tulitikkujen keksimistä ja miten sitä on ihmisten alkuaikoina suojattu sateelta. Samat säännöt pätevät nykyäänkin!  Tarvikkeet: tulentekovälineet

Haastavat olot tarkoittavat tulen sytyttämisen yhteydessä yleensä tuulista tai kosteaa säätä. Tuulessa nuotiota on vaikea saada syttymään, sillä tulitikut sammuvat helposti ja palamaan saatua nuotiota on vaikea hallita. Kostea sää vaikeuttaa poltettavan materiaalin syttymistä ja palamisen tuoma lämpöenergia karkaa veden höyrystymisen vuoksi. Haasteellisissakin oloissa on löydettävä tulentekoon hyvin soveltuva paikka. Tuulisessa säässä tällainen on paikka, jossa jokin maaston muoto tms. antaa suojaa tuulta vastaan. Tuulensuoja voi olla tuuhea puu tai iso kivi, joka suojaa tulentekopaikkaa maanrajasta. Suojaisessa paikassa kannattaa tulentekoa lisäksi suojata esimerkiksi pyytämällä muita paikalla olevia henkilöitä asettumaan tuulen yläpuolelle "muuriksi". Jos tulentekijä on yksin, hänen pitää itse suojata sytytystä vartalollaan. Vesisateelta tulta suojaa vain katos, joten hätätilassa voidaan tuli sytyttää laavun katoksen alla. Tämä on kuitenkin vain hätätapauksia varten ja laavu pitää siirtää pois tulen päältä heti tulen syttymisen jälkeen, ettei majoite vaurioidu! HUOM: Teltassa tulen tekeminen on ehdottomasti kielletty, sillä umpinaiseen telttaan kertyy nopasti hengenvaarallista häkää! Haastavissa oloissa mitataan myös sytytysvälineiden kelvollisuus. Tulitikut pitää aina pakata vedenpitävästi, jotta niiden massapää pysyisi kuivana ja tulitikku syttyisi raapaistaessa. Myrskytikut ovat oivat apu tuulisella säällä, sillä ne syttyvät ja palavat tavallisia tulitikkuja voimakkaammmin. Myrskytikkuja voi ostaa retkeilyliikkeistä. Kosteissa oloissa tärkeintä olisi saada kuivaa polttopuuta ja sytytysmateriaalia. Jos kuivia sytykkeitä ei ole mukana, metsässä kuivinta palavaa materiaalia ovat yleensä tuuheiden kuusien alaoksat. Märkä puu palaa huonosti, mutta sen avulla saadaan aikaan kuitenkin sen verran lämpöenergiaa, että nuotion ympärille kannattaa asettaa seuraavaksi poltettavia halkoja kuivumaan. Tärkeää on löytää tarpeeksi suojainen paikka, etteivät nuotion ympärillä olevat puut kastuisi enempää. Leirioloissa polttopuiden hakkaamisen jälkeen niiden kannattaa antaa kuivua ilman peitettä mahdollisimman pitkään. Mikäli kuitenkin alkaa sataa, halot peitetään, jotta ne pysyisivät mahdollisimman kuivina. Kuivat polttopuut ovat tärkeitä, sillä muuten ei saada kuivatuksi muuta sateen kastelemaa, esim. märkiä vaatteita.

Seikkailijat miettivät vartioittain, miten tulen saa syttymään haastavissakin oloissa. Kokeillaan eri sytykkeitä, sytytystapoja ja nuotion suojauskeinoja. Pyrkitään saamaan nuotiot syttymään ja palamaan turvallisesti olosuhteista huolimatta. Retkeilytaitoja kannattaa harjoitella aina oikeissa oloissa. Todennäköisesti kolon pihaan ei avotulta saa tehdä, joten paras harjoittelumahdollisuus on retkellä. Tulenteon harjoitteluun voidaan kokoontua myös jonkun seikkailijan kotona, jossa on pihalla grillipaikka tai sisällä takka. Todellinen haastava tilanne on kuitenkin ulkona.