Verkon vaaroja

Joukkue virittäytyy aiheeseen keskustelemalla netinkäytöstä yleisesti. Tähän sopii esimerkiksi MLL:n Ei nettikiusaamiselle! -opetusmateriaalin Lähdetään liikkeelle -harjoitus, jossa kartoitetaan sitä, mihin lapset/nuoret nettiä käyttävät. Lähdetään liikkeelle -harjoitus: Tehtävässä tutkitaan omia ja muiden netinkäyttötapoja. Sampo painottaa seikkailijoille, että osa ihmisistä käyttää nettiä paljon ja osa ei juuri lainkaan, mutta kumpikin tottumuksista on yhtä hyviä. Hän pyytää lapsia seisomaan ja ottamaan ympärilleen riittävästi tilaa. Sampo lukee seikkailijoille alla olevia kysymyksiä netinkäytöstä. Mikäli lapsi vastaa kysymykseen kyllä, hänen pitää tehdä väittämän määräämä tehtävä. Halutessaan sampo voi tehdä lapsille jatkokysymyksiä, esimerkiksi millaisia videoita hän on netissä katsellut tai minkälaisia pelejä pelannut. – Se, joka käyttää nettiä viikoittain, taivuttaa vasemmalla kädellä kohti oikeata kylkeä. – Se, jolla on oma sähköpostiosoite, nostaa molemmat kädet kohti kattoa. – Se, joka käyttää WhatsAppia tai muuta pikaviestintä, kurottaa sormilla kohti varpaita. – Se, joka pelaa nettipelejä kavereiden kanssa, tekee hassun ilmeen. – Se, joka ei ole kertonut salasanaansa koskaan kenellekään, nostaa vasemman jalan polven ylös. – Se, joka on joskus pelannut jotakin nettipeliä vanhempiensa kanssa, pyörähtää kerran ympäri. – Se, joka on katsonut videoita netistä, hyppää oikealla jalalla kolmesti. – Se, joka on törmännyt nettikiusaamiseen, taivuttaa oikealla kädellä kohti vasenta kylkeä – Se, joka on joskus kuunnellut musiikkia netissä, tekee kolme haara-perus-hyppyä. – Se, joka on joskus katsellut elokuvia tai televisio-ohjelmia netissä, tekee viisi kyykkyhyppyä. – Se, jolla on perheen yhteiset netinkäyttösäännöt, kyykistyy. – Se, joka on joskus laittanut omia kuviaan nettiin, koskettaa käsillä päätä, olkapäitä, polvia ja varpaita. – Se, joka on tutustunut uusiin kavereihin netissä, pyörittää käsiä etukautta ympäri kolmesti. – Se, joka on viimeisen kuukauden aikana käyttänyt sähköpostia, ravistelee itsensä rennoksi. Harjoituksen jälkeen keskustellaan yhdessä siitä, millaisiin ikäviin tilanteisiin lapset ovat netissä joutuneet. Onko jotain tai jonkun kaveria kiusattu netissä? Millä tavalla? Mikä muu voisi olla nettikiusaamista? (perättömien juorujen ja pilkkaavien kommenttien levittäminen, kuvien muokkaaminen, kuvien väärinkäyttö, toisen käyttäjätunnuksen ja salasanan luvaton käyttö, syrjintä, kiusaamistilanteen kuvaaminen ja videon laittaminen nettiin).

Nettikiusaamisongelmien ratkomista harjoitellaan MLL:n Ei nettikiusaamiselle! -opetusmateriaalista löytyvän Kuinka paha tilanne? -harjoituksen avulla. Siinä käydään läpi erilaisia netinkäyttöön liittyviä harmillisia tilanteita ja pohditaan, miten tilanteissa voisi toimia. Kuinka paha tilanne? -harjoitus: Sampo jakaa seikkailijat pareiksi. Hän antaa jokaiselle parille yhden tilannekortin. (Tilannekortit löytyvät MLL:n Ei nettikiusaamiselle! -opetusmateriaalin liitteistä) Sampo kertoo, että tilanteissa kuvataan netissä tapahtuvia asioita, joista osa on vakavia ja osa vähemmän harmillisia. Pari pohtii, miten pahalta tilanne tuntuisi, jos se osuisi oikeasti omalle kohdalle. Sampo kertoo, että huoneen toisessa päässä on paikka, jossa ”tuntuu ihan kamalalle” ja vastakkaisessa päässä paikka, jossa ”ei tunnu oikeastaan millekään”. Parien pitää asettua siihen kohtaan, miltä siitä tuntuu luettuaan tilannekortin asian. Jokainen pari lukee vuorollaan tilannekorttinsa ääneen. Joukkue miettii jokaisen tilanteen kohdalla, mitä tilanteessa pitäisi tehdä. Jos joukkue ei ehdi käydä kaikkia tilanteita läpi, sampo voi poimia pari esimerkkiä ääripäistä eli siitä, joka tuntui ihan kamalalta ja siitä, joka ei tuntunut oikeastaan millekään. Seikkailijoille voi muistuttaa, että ei ole olemassa oikeaa tai väärää tunnetilaa, vaan jokaisen tunnetila on erilainen. Tämän vuoksi on todella tärkeää huomioida mitä tekee netissä, koska se mikä itsestä ei tunnu millekään, voi tuntua toisesta todella pahalle. Netissä ei näe toisen tunteita.

Joukkue tekee MLL:n Ei nettikiusaamiselle! -opetusmateriaalista löytyvän Ongelmia ja ratkaisuja -harjoituksen. Ongelmia ja ratkaisuja -harjoitus: Seikkailijat saavat ryhmissä ratkottavakseen netinkäyttöön liittyviä ongelmatilanteita. Sampo jakaa aluksi seikkailijat neljään ryhmään ja antaa jokaiselle ryhmälle yksi ongelma ratkaistavaksi kysyen, mitä tilanteessa voisi tehdä. Sampo kysyy lisäksi, mitä tapahtuu, jos antaa asian vain olla. Joukkue käy ongelmat alla olevien ratkaisujen avulla läpi. Ongelma 1: Joku ahdistelee ja häiritsee Mattia toistuvasti pelisivustolla ja uhkaa varastaa kaikki Matin keräämät pisteet heti kun siihen tulee mahdollisuus. Matti ei uskalla enää pelata peliä. Ohje aikuiselle: Epäilyttävästä aineistosta tai henkilöstä pitää kertoa luotettavalle aikuiselle ja nettisivuston ylläpitäjälle. Ongelma 2: Jaana yrittää päästä lukemaan sähköpostiaan kun huomaakin, että salasana ei enää toimi. Joku on tainnut saada salasanan tietoonsa. Ohje aikuiselle: Hyvä salasana on sellainen, joka sisältää eri kokoisia kirjaimia ja numeroita. Esimerkiksi salasana ”Mkspv10” on rakennettu siten, että siihen on valittu lauseen sanoista aina ensimmäinen kirjain. Tämä salasana muodostuu sanoista ”Meidän kissa sai pennut vuonna 2010.” Ongelma 3: Mikkoa nimitellään ja hänestä levitetään perättömiä juoruja erään tutun pojan tekemässä videossa. Video on julkaistu ja sen on nähnyt jo monet Mikon koulukaverit. Ohje aikuiselle: Haukkuminen ja perättömien juorujen lähettäminen ovat kiusaamista. Kiusaamisesta pitää kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle, joka auttaa lopettamaan loukkaukset ja kiusaamisen. Mikäli loukkaava juoruilu netissä jatkuu, pitää ottaa yhteys verkkopalvelun ylläpitoon väärintekijöiden kiinnisaamiseksi. Verkkopalvelun ylläpito voi tarvittaessa asettaa videon lähettäjän esimerkiksi jäähylle epäasiallisen toiminnan vuoksi. Ongelma 4: Saara on huomannut, että netissä surffailu vie häneltä aivan liikaa aikaa. Enää ei ole aikaa harrastaa mitään muuta, kavereiden näkeminen on jäänyt vähälle ja ensimmäisenä ajatuksena kotiin tullessa on aina tietokone. Saara ei tiedä, miten saisi elämäänsä takaisin muutakin kuin pelkän tietokoneen ja netin. Ohje aikuiselle: Ensiksi kannattaa listata ylös, mitä asioita jää tekemättä silloin, kun on tietokoneella. Lisäksi pitää kiinnittää huomio siihen, ettei tottumuksesta mene tietokoneelle tultuaan koulusta kotiin, vaan sen sijaan panee mukavammat vaatteet päälle ja lähtee ulos tai alkaa tehdä läksyjä tai syö välipalan. Tilanteesta on hyvä jutella myös vanhempien tai koulun terveydenhoitajan kanssa.