Seikkailija rohkaistuu vastustamaan kiusaamista.

Valikko

Rohkeuskoe


Tavoite:

Seikkailija rohkaistuu vastustamaan kiusaamista.

Kuvaus:

Seikkailija oppii tunnistamaan kiusaamisen eri muotoja. Seikkailija tutustuu hyviin tapoihin kiusaamistilanteen ratkaisemiseksi ja rohkaistuu olemaan kiusatun puolella.

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Kaveritaidot Rohkeus Vuorovaikutustaidot
Johtamistaito johtamistaito.itsensa-johtamisen-taidot johtamistaito.vuorovaikutustaidot
Kesto 30 min
Kasvatustavoitteet Ihmissuhteet
Teemat Kiusaaminen Työelämätaito
Johtajan tehtävä: Sampon tehtävänä on johdattaa seikkailijat keskustelemaan kiusaamisesta ja tuoda keskustelussa esiin mahdollisia uusia näkökulmia/ajatuksia. Sampo rohkaisee seikkailijoita asettumaan kiusatun puolelle.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Pohjoinen

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Nimi on merkki siitä, että kuuluu yhteiskuntaan. Mitä seikkailijoiden nimet tarkoittavat? Usein pidetään itsestään selvänä sitä, että lapsella on oikeus nimeen. Nimi näyttää usein, että tulee tietystä perheestä. Siksi jotkut ovat saaneet nimensä sukulaisensa mukaan. Sampo antaa seikkailijoille tehtäväksi selvittää, mitä heidän nimensä tarkoittaa ja miksi he ovat saaneet juuri sen nimen. Joukkue keskustelee seuraavalla kerralla tuloksista iltahiljentymisen yhteydessä. Jokainen halukas voi kertoa oman nimensä historian. Entä mitä väliä sillä on, että sampo tietää kaikkien nimet? Mikä on lempinimi? Onko seikkailijoille lempinimiä? Ketkä saavat kutsua heitä lempinimellä? Mitä on nimittely? Onko seikkailijoita nimitelty? Miltä se tuntui? Sammon tehtävänä on muistuttaa, että myös nimittely on kiusaamista. Lähde: Det danske spejderkorps

Joukkue keskustelee väkivallasta. Mitä väkivalta on? Mitä väkivallan muotoja seikkailjat tietävät? Sampo kannustaa seikkailijoita laajentamaan käsitystään väkivallasta: fyysisestä sanalliseen ja psyykkiseen pahoinpitelyyn ja väkivallan uhkaan. Aloituskeskustelun jälkeen joukkue jakautuu vartioihin. Sampo ohjeistaa, että jokaisen vartion pitäisi keskustella noin viidentoista minuutin ajan väkivaltatilanteista, joita seikkailijat ovat nähneet tai kokeneet (esimerkiksi koulussa, perheessä, ystävien kanssa, netissä). Vartio valitsee sen jälkeen yhden keskustelutilanteista ja muodostaa still-kuvan, jossa tilanne esitetään toisille. Still-kuvassa pitäisi olla koko vartio, ja sen pitäisi olla ”pysäytetty” kuva, siis ilman ääntä ja liikettä. Asentojen ja ilmeiden tulisi kuvata ihmisten rooleja (esimerkiksi uhrina, rikoksentekijänä tai todistajana). Kun still-kuvat ovat valmiit, vartiot esittelevät ne toisille. Muu joukkue kommentoi kertomalla, mitä kuvassa sen mielestä tapahtuu. Esittävä vartio ei kuitenkaan saa puhua. Kun kaikki vartiot ovat esitelleet ”kuvansa”, sampo pyytää seikkailijoita palaamaan vartioihin ja keskustelemaan siitä, kuinka heidän esittämänsä konfliktitilanne olisi voitu ratkaista väkivallattomasti. Heidän pitää sitten muodostaa toinen ”ihmiskuva” tästä ratkaisusta. Tämän jälkeen jokainen vartio esittää vuorollaan oman ”konfliktinratkaisukuvansa” muulle ryhmälle. Tällä kertaa koko joukkue keskustelee yhdessä lyhyesti jokaisen esityksen jälkeen. Keskustelun aikana muu joukkue kommentoi näkemäänsä, ja sen jälkeen esittävä vartio voi selittää tilanteen ja sen ratkaisun. Sampo pyytää yleisöltä ehdotuksia muiksi mahdollisiksi ratkaisuiksi. Hän pyytää seikkailijoita myös arvioimaan näitä ratkaisuja omien kokemustensa valossa ja korostaa, että useimmiten on enemmän kuin yksi väkivaltatilanteiden ratkaisutapa. Koko harjoituksen lopuksi sampo johdattelee seikkailijat vielä pohtimaan väkivaltaan liittyviä kokemuksia. Samastuivatko seikkailijat ”ihmiskuvan” väkivaltaan? Onko joku joskus ollut väkivaltatilanteissa? Oliko silloin vaikeaa löytää väkivallatonta ratkaisua tilanteeseen/ristiriitaan? Miksi? Kuinka ratkaisu löytyi? Entä miltä tuntui olla osana ”ihmiskuvaa”? Tuntuiko paremmalta esittää toisen kerran ratkaisua? Miksi tai miksi ei? Mitä syitä seikkailijat keksivät sille, että ihmisistä tulee väkivaltaisia? Entä keksiikö joukkue tapoja vähentää tai välttää väkivaltaa vaikeissa tilanteissa? Miten väkivaltainen käytös näkyy? Harjoitusta tehtäessä on tärkeää, että sampo suhtautuu hienotunteisesti lapsiin, jotka ovat jo kohdanneet väkivaltaa. Lapset voivat myös valita ”tyypillisen tilanteen”, eikä heidän tarvitse puhua itsestään, elleivät halua.

Joukkue keskustelee kiusaamisesta sammon johdolla. Mitä kiusaaminen on? Millä tavoin toista voi kiusata? Voiko netissä kiusata? Miksi ihmiset kiusaavat toisiaan? Miten kiusaaminen vaikuttaa kiusattuihin? Entä kiusaajiin itseensä? Koko yhteisöön? Alustuskeskustelun jälkeen sampo pyytää seikkailijoita piirtämään kätensä värilliselle paperiarkille. Tämän jälkeen sampo kehotta heitä miettimään joka sormelle yksi ihminen, jonka puoleen he voisivat kääntyä, jos heitä kiusattaisiin (esim. ystävä, vanhempi, opettaja, joku koulun henkilökuntaan kuuluva, sampo, poliisi, kuraattori, sisarus). Lopuksi seikkailijoiden tehtävänä on perustella, miksi he valitsivat juuri kyseisen henkilön. Lähde: Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja

Joukkue keskustelee siitä, mitä kiusaaminen on. Missä voi tapahtua kiusaamista ja miten? Milloin harmittomat vitsit muuttuvat kiusaamiseksi? Alustuksen jälkeen joukkue tekee ”neljä kulmaa” – harjoituksen. Sampo lukee väittämiä ja huoneen neljä kulmaa edustavat eri vastausvaihtoehtoja. Yksi kulmista on aina avoin vaihtoehto, johon voi mennä jos keksii neljännen vaihtoehdon tai jos ei halua ottaa kantaa. Seikkailijat seisovat aluksi huoneen keskellä. Sampo lukee väittämän. Seikkailijat menevät siihen kulmaan, mikä heidän mielestä edustaa oikean vastauksen. Sampo antaa muutaman seikkailijan perustella vastauksensa. Sammon on hyvä muistuttaa seikkailijoita, että oikeita ja vääriä vastauksia ei ole. 1. Kiusaamista tapahtuu a. kaikissa luokissa b. joissakin luokissa c. partiossa d. muu vaihtoehto 2. Kiusatun kuuluisi a. antaa kiusaajille takaisin b. kertoa asiasta aikuiselle c. muuttua, jotta kiusaaminen loppuisi d. muu vaihtoehto 3. Jos kuulen tai näen, että jotakuta kiusataan a. kerron kiusaajille, että heidän pitäisi lopettaa b. kerron asiasta aikuiselle c. en tee mitään d. muu vaihtoehto 4. Aikuiselle kertominen kiusaamisesta a. on minulle itsestäänselvyys b. ei ole hyvä idea, koska se voi pahentaa kiusatun tilannetta c. on sama kuin, sekoittautua asiaan, jonka kanssa itsellään ei ole tekemistä. d. muu vaihtoehto 5. Se joka katselee sivusta, kun toista kiusataan, muttei tee asialle mitään a. on liika syyllinen kiusaamiseen kuin kiusaajat b. on osittain vastuussa kiusaamisesta c. ei ole vastuussa kiusaamisesta d. oma vaihtoehto 6. Netin kautta uhkailu tai juorujen levittäminen on a. hyvin tavallinen tapa kiusata b. aika tavallista c. harvinaista d. oma vaihtoehto Kiusaamisesta puhuminen voi olla herkkä ja raskas asia. Joitakin joukkueen jäseniä ehkä kiusataan tällä hetkellä tai heitä on kiusattu. Sammon on hyvä olla valpas ja huomata, miten seikkailijat reagoivat. Lähde: Scouterna

Lisää vinkki

Liite