Seikkailija osaa toimia, jos kaveri saa sairauskohtauksen. Seikkailija tuntee oman joukkueensa jäsenten allergiat ja perussairaudet, tunnistaa niiden oireet ja tietää milloin tarvitaan aikuisen apua.

Valikko

Sairauskohtaus


Tavoite:

Seikkailija osaa toimia, jos kaveri saa sairauskohtauksen. Seikkailija tuntee oman joukkueensa jäsenten allergiat ja perussairaudet, tunnistaa niiden oireet ja tietää milloin tarvitaan aikuisen apua.

Kuvaus:

Seikkailija opii joukkueensa jäsenten allergiat ja perussairaudet ja niiden ensiavun. Seikkailija harjoittelee kaverin auttamista.

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Ensiapu
Johtamistaito johtamistaito.vuorovaikutustaidot
Kesto A 30 min
Kasvatustavoitteet Ryhmässä toimiminen Terveys ja turvallisuus
Johtajan tehtävä: Sampo ottaa etukäteen selvää seikkailijoiden sairauksista. Sampo muistaa, että lapsella ja huoltajalla on oikeus päättää siitä, haluavatko he aihetta käsiteltävän. Sampo korostaa yhteistä turvallisuutta, varmistaa aiheen käsittely luottamuksellisella tavalla Varmistaa, ettei kukaan tunne oloaan nolatuksi sairauden tai yliherkkyyden esiintuomisen vuoksi

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Itä

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Vartio tutustuu myös tavallisiin tauteihin kuten flunssa, influenssa tai vatsatauti. Miten ne voi tunnistaa? Miten niitä voi hoitaa? Milloin on syytä hakeutua lääkärille? Milloin pitää olla poissa koulusta? Miten niitä voi ehkäistä? Sampo voi esimerkiksi valmistella kysymyksistä kyllä/ei -väittämiä, joihin seikkailijat vastaavat siirtymällä kyseiselle vastaukselle sovitun paikan luokse tai tekevät kyseiselle vastaukselle sovitut liikkeet.

Sampo pohjusta asiaa ja kertoo, että tarkoituksena on tutustua seikkailijoiden allergioihin ja sairauksiin yhteisen turvallisuuden takia. Tutustutaan joukkueen jäsenten perussairauksiin ja allergioihin. Seikkailijat kertovat itse oireistaan ja niiden hoidosta. Millaisissa tilanteissa seikkailijat tarvitsisivat kaverin apua saatettaisiin tarvita ja miten muut joukkueen jäsenet sitä voisivat antaa. Miten tunnistaa vakavan tilanteen? Jos allergioita tai sairauksia ei ole, käydään yleisesti läpi toiminta sairauskohtauksissa. Tutustutaan sairauskohtauksien ensiapuun keskustelemalla. Niiden harjoitteleminen käytännössä on hankalaa. Yritetään saada näytille materiaalia, esim. sos-passi, epilepsiakoru, diabeteskoru, erilaisia astmalääkeannostelijoita tai Epi-pen-harjoituskynä.

Sairauskohtauksia voivat olla esimerkiksi epilepsiakohtaus, hypoglykemia tai sydäninfarkti. Tarkastetaan aina, onko potilaalla esimerkiksi sydänpotilaan, diabeetikon tai epileptikon ranneke. Diabetes Keskustellaan: Millainen tunne tulee, kun verensokeri laskee liian alas? Miten silloin voisi auttaa? Tuntuuko korkea verensokeri jotenkin erilaiselta? Miten verensokeri mitataan? Koska tarvitaan aikuisen apua? Hypoglykemian oireita ovat väsymys, voimattomuus, päänsärky, kylmänhikinen iho ja mahdollinen sekavuus tai tajunnanmenetys. Jos potilas on tajuissaan, annetaan hänelle jotain sokeripitoista. Tajuttoman suuhun ei saa panna mitään. Jos oireet eivät hellitä vartin kuluessa sokeripitoisen ruuan antamisesta, viedään potilas hoitoon. Astma Keskustellaan: Millaiset asiat aiheuttavat hengenahdistusta? Miltä astmakohtaus tuntuu? Missä asennossa kohtauksen aikana on paras olla? (Puoli-istuvassa; auttaja rauhoittaa kaveria.) Miten avaavaa lääkettä käytetään? Milloin tarvitaan aikuisen apua? Astmaa sairastavilla on usein kahdentyyppisiä lääkkeitä. Toinen on ns. hoitava lääke ja toinen kohtauslääke. Astmalääkkeet on värikoodattu siten, että avaava lääke on merkitty sinisellä tai vihreällä värillä. Kohtauksen tullessa asetetaan potilas istumaan etukenoiseen asentoon, rauhoitetaan tilanne ja annetaan hänen ottaa kohtauslääkkeensä. Auttaja yrittää itse pysyä rauhallisena. Jos lääke ei auta, toimitetaan potilas lääkäriin. Allergiat Koottaan lapulle kaikkien allergiat ja allergeenien aiheuttamat oireet. Keskustellaan: Millaisia rajoituksia lista aiheuttaa retken ruokavalintoihin? Millaisia oireita tulee vakavasta allergisesta reaktiosta? Kerrataan Epi-penin käyttö, jos jollakulla on sellainen käytössä. Epilepsia Epilepsiassa on kyse aivosähkötoiminnan häiriöstä. Epilepsiatyyppejä on useita. Keskustellaan siitä, miltä kyseessä olevan lapsen kohtaus näyttää, miten sen voi tunnistaa ja mitä sitten tehdään. Tarvitaanko ambulanssia? Epilepsiakohtaukset menevät yleensä ohi muutamassa minuutissa. Ns. suurelle kohtaukselle on tyypillistä äkillinen tajunnanmenetys, vartalon jäykistyminen, nykiminen ja kouristukset, kalpea tai sinertävä iho ja suusta valuva vaahto. Huolehdi, ettei potilas kolhi itseään. Suojataan erityisesti potilaan päätä. Potilaan suuhun ei panna mitään. Kouristuksen laannuttua käännetään potilas kylkiasentoon ja annetaan levätä rauhassa. Jos kohtaus kestää yli 5-10 minuuttia, hälytetään ambulanssi. Näillä internetsivuilla on tiivistä tietoa aiheesta: www.terveyskirjasto.fi - luotettavaa tietoa terveydestä www.epilepsia.fi - Epilepsialiitto www.allergia.fi - Allergia- ja astmaliitto www.diabetes.fi - Diabetesliitto www.heli.fi - Hengitysliitto Heli ry

Lisää vinkki

Liite