Seikkailija sitoutuu pitkäaikaiseen tehtävään ja tutustuu lintujen elämään.

Valikko

Talviruokinta


Tavoite:

Seikkailija sitoutuu pitkäaikaiseen tehtävään ja tutustuu lintujen elämään.

Kuvaus:

Seikkailija tutustuu erilaisiin lintujen ruokintapaikkoihin ja tekee sellainen sekä ruokkii lintuja talven ajan.

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kämpällä Kololla Kotona Metsässä Ulkona
Taitoalueet Itsensä johtamisen taidot Luonto Palvelu
Johtamistaito johtamistaito.itsensa-johtamisen-taidot
Kesto A pitkäkestoinen
Kasvatustavoitteet Ihmissuhteet Luontosuhde
Johtajan tehtävä: Sampo hankkii tarvittavat tarvikkeet ja toimii asiantuntijana ja kannustajana. Vartionjohtajat noutavat sammolta tarvittavat tarpeet ja ohjeet. Vartionjohtaja selvittää vartiolleen, mitä on tarkoitus tehdä, ja jakaa tehtäviä vartion sisällä.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Luonnonsuojelija

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Ainekset: 1125 g kookosrasvaa 500 g auringonkukansiemeniä 500 g kevyesti keitettyjä kaurahiutaleita 250 g rouhittuja hasselpähkinöitä 125 g rouhittuja manteleita hieman kookoshiutaleita Seikkailijat sulattavat kookosrasvan ja sekoittavat siihen muut ainekset. Seikkailijat sitovat naruja pieniin keppeihin ja painavat rasvamassan kiinni keppeihin. Vaihtoehtoisesti seikkailijat voivat käyttää maitotölkin alaosaa muottina. Valmiit rasvapallot laitetaan pakastimeen kovettumaan. Tämän jälkeen seikkailijat voivat ripustaa pallot haluamaansa paikkaan. Lähde: Norges speiderforbund

Joukkue rakentaa ruokinta-automaatin itse. Ohjeet automaatille kannattaa etsiä esimerkiksi Birdlife Suomen nettisivuilta.

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen. Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on sopiva aika aloittaa talviruokinta. Sinitiaisen ja mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin kertoo usein siitä, että luonnossa alkaa olla ravinto vähissä. Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti, kunnes keväällä maa on paljas ja sula. Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua. Pieneltä ruokintapaikalta voi ruoka loppua jo muutaman päivän tauon aikana. Joukkueen on siis pohdittava, kuka huolehtii ruokinnasta kokousten välillä, ja jaettava ruokintavuoroja. Pitkälle kesään jatkuva ruokinta ei ole tarpeen. Vesilintujen poikasten leipäruokintaa olisi hyvä välttää. Perinteisen lintulaudan ja maaruokinnan huonot puolet ovat, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon, jolloin erilaiset taudit, kuten lintujen salmonella, voivat levitä lintujen keskuudessa. Lisäksi maaruokinta voi houkutella paikalle rottia. Suositeltavaa olisi käyttää ruokinta-automaattia, jonka säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Jos ruokinta-automaatin rakentaa itse, kyllästettyä puuta ei saa käyttää sen myrkyllisyyden vuoksi. Talipallot ja rasvasiemenseostangot myydään usein tiukalla muoviverkolla varustetuissa pakkauksissa. Verkot pitää poistaa ennen tarjolle asettamista, sillä linnut voivat tarttua niihin kiinni ja menehtyä. Ruokintapaikan olisi hyvä sijaita vähintään kymmenen metrin päästä rakennuksista. Linnut säikähtävät helposti ja voivat hädissään lentää ikkunoita päin, koska erehtyvät luulemaan ikkunapinnan heijastuksia metsäksi. Ruokintapaikan lähistöllä olisi hyvä olla tuuheita havupuita, pensaita tai pensasaitaa, jotka antavat linnuille suojaa pedoilta ja viimalta. Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian suolaista. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla. Kuorettomat auringonkukansiemenet vaikuttavat kalliimmilta kuin kuorelliset, mutta niillä on kiistaton etu: linnut voivat hyödyntää kaiken, mitä tarjotaan, eikä roskaa synny. Pähkinät ovat suurta herkkua useille linnuille, mutta jos pähkinää ei ole tarjolla pieneksi murskattuna, jää se kokonaisena monelta lajilta syömättä. Pähkinät voi murskata tehosekoittimessa ja siivilöidä hienontamisen yhteydessä syntynyt maapähkinäjauho erilleen. Jauhoa ei kuitenkaan pitäisi linnuille syöttää, koska se kostuu hyvin helposti ja vettynyt ruoka on huonoa ravintoa linnuille. Murskaus käy hyvin myös esimerkiksi perunanuijalla. Ruokinnalla tai sen läheisyydessä olisi hyvä olla tarjolla myös hienoa hiekkaa, jota linnut tarvitsevat lihasmahaansa ruoan jauhaantumisen edistämiseksi. Salmonellaa esiintyy jonkin verran lintupopulaatioissa luontaisesti. Ruokintapaikalla linnut ovat hyvin runsaassa ja tiiviissä kanssakäymisessä keskenään. Tämä tiivis yhteiselo ja huono hygienia voivat laukaista salmonellaepidemian. Jos lintu kuolee ruokintapaikalle, tulisi se haudata tarpeeksi syvälle maahan tai nostaa kertakäyttöhansikkailla tiiviiseen muovipussiin ja hävittää sekajätteen mukana. Tämän jälkeen on huolehdittava pikaisesti ruokinta-automaattien puhdistamisesta ja desinfioinnista taudin leviämisen estämiseksi. Ruokinnan alla oleva pintamaa on hyvä poistaa salmonellabakteerin hävittämiseksi. Mikäli ruokinnalla alkaa näkyä myös muita sairaita lintuja, on ruokinta lopetettava toistaiseksi. Ruokintaa saa jatkaa vasta kun pihapiirissä ei ole vähään aikaan ollut sairastuneita yksilöitä. Tautitilanteesta kannattaa informoida myös lähitalojen lintujen ruokkijoita. Ruokintatelineet olisi hyvä puhdistaa ulkotiloissa eikä tuoda niitä esimerkiksi keittiöön. Niissä on aina kuitenkin jonkin verran lintujen ulosteita. Puhdistamisessa on hyvä käyttää käsineitä ja pestä kädet huolellisesti, jos on joutunut kosketuksiin lintujen ulosteiden ja likaisen ruoan kanssa. Ruokintalaitteista ja pikkulintujen ulosteista lintujen salmonella tarttuu hyvin huonosti ihmiseen. Teoreettisen pienen riskinkin kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana ja huolehtia hygieniasta.

Lisää vinkki

Liite