Seikkailija tunnistaa yleisimpiä puulajeja kasvavina puina, puumateriaalina sekä puun eri osien, kuten neulasten tai käpyjen avulla. Seikkailija osaa tunnistaa vähintään viisi puulajia ja niiden ominaisuuksia.

Valikko

Puulajit ja niiden ominaisuudet


Tavoite:

Seikkailija tunnistaa yleisimpiä puulajeja kasvavina puina, puumateriaalina sekä puun eri osien, kuten neulasten tai käpyjen avulla. Seikkailija osaa tunnistaa vähintään viisi puulajia ja niiden ominaisuuksia.

Kuvaus:

Eri puulajeilla on erilaisia käyttöominaisuuksia. Esimerkiksi kuusi on käytetyin rakennuspuumme, mutta sitä ei suosita takkapuuna runsaan kipinöinnin vuoksi. Puulaji valitaan käyttökohteen mukaan; siinä missä koivu kestää kulutusta, haapa sietää hyvin kosteutta. Tässä aktiviteetissa opitaan tunnistamaan yleisimpiä puulajeja sekä pohditaan mihin käyttötarkoitukseen ne sopivat.

Suoritustiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Arjen taidot Luonto
Kesto A muutama tunti
Tarvikkeet tarvikkeet.erilaisia-puusta-tehtyja-tuotteita tarvikkeet.puukiekkoja
Kasvatustavoitteet Luontosuhde
Johtajan tehtävä: Sammon tehtävänä on auttaa puulajien tunnistamisessa ja valikoida tunnistettavia puulajeja.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Metsä

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Kerätään erilaisia käpyjä, neulasia, lehtiä tai siemeniä. Tunnistetaan puulajeja vertaamalla käpyjä, neulasia ja lehtiä lajioppaiden kuviin. Tehtävää varten tarvitaan suurennuslaseja, jotta näytteitä voidaan tutkia tarkemmin. Neulasten tutkimisessa hyödyllisiä apukysymyksiä:

  • Millainen on vanha ja nuori neulanen?
  • Mistä iän tietää?
Neulasen pinnan tutkiminen: ulkonäkö, vahapinta ja väri.
  • Vertaile eri puulajien neulasia
  • Käpyjen ja siementen tutkiminen
Miten siemenet tulevat ulos kävyistä? Voitte järjestää myös kilpailun siitä, kuka tunnistaa eniten puulajeja esimerkiksi käpyjen perusteella.

Minkä puun neulaset, minkä kävyt? Lähdetään metsäretkelle ja kerätään retkeltä erilaisia näytteitä kuten käpyjä, neulasia sekä lehtiä. Retken jälkeen seuraavassa kokouksessa rakennetaan näyttely metsän puista kerättyjen näytteiden avulla. Näytteiden kiinnitystaustaksi voidaan esimerkiksi piirtää tai maalata aiheeseen sopiva yksi iso tai useita pieniä kuvia. Toteutusta varten tarvitaan kantoastia (ämpäri tms.) ja paperisia näytepusseja sekä puulajikirja.

Tikkupeli eli presidenttipeli. Tikkupeliin tarvitaan ohuita ja suoria tikkuja, joiden tulee olla noin 15 cm pitkiä. Maanomistajalta on aina kysyttävä lupa kasvavien puiden tai puun vesojen ottamiseksi. Puutarhasaksilla tikkujen leikkaaminen onnistuu hyvin. Pienet oksantyngät on syytä katkaista pois tikuista joko oksasaksilla tai puukolla. Puukon käytössä on syytä kerrata turvallinen työtapa. Käytetään saatavilla olevia puulajeja. Tikkupelin voi toteuttaa esimerkiksi seuraavilla puulajeilla: 32 kpl pajua 1 piste 16 kpl koivua 2 pistettä 8 kpl haapaa 4 pistettä 4 kpl pihlajaa 8 pistettä 2 kpl tuomea 16 pistettä 1 kpl omenapuu 32 pistettä eli presidentti. Tikkupeliä voidaan kutsua myös presidenttipeliksi, koska eniten pisteitä antava tikku on nimeltään presidentti. Haluttaessa sen voi koristella veistelemällä tai se voi olla vähän muita paksumpi. Mikäli ei ole varma, että erottaa eri puulajit toisistaan voi jonkun puulajin toisen pään teroittaa teräväksi ja toisesta lajista molemmat päät ja jostakin vaikka kuoria osa. Kun kirjoittaa itselleen muistiin, mistä lajeista on pelinsä tehnyt ja miten ne merkinnyt, oppii parhaiten tunnistamaan eri lajit. Kuivuessaan tikkujen värit muuttuvat ja ne kutistuvat vähän. Peli aloitetaan keräämällä ensin kaikki 63 tikkua nipuksi niin, että presidentti on keskellä. Nippua pidetään kädessä ja ote irrotetaan, jolloin tikut pääsevät putoamaan pöydälle (tai maahan, jos ollaan ulkona). Ensimmäinen pelaaja aloittaa poimimalla pöydältä (tai maasta, jos ollaan ulkona) niin monta tikkua kuin onnistuu ottamaan liikauttamatta jotain toista tikkua. Kun jokin toinen tikku liikahtaa, seuraava pelaaja jatkaa tikkujen poimimista ja niin edelleen. Lopuksi lasketaan yhteen kunkin pelaajan poimimien tikkujen pisteet ja eniten pisteitä saanut pelaaja voittaa.

Puulajigolf. Peliä voidaan pelata koko vartion voimin. Alussa etsitään pieni keppi jokaiselle osallistujalle. Yksi seikkailijoista valitsee ja nimeää lähistöllä sijaitsevan puun. Yksinkertaisimmillaan voidaan vain kuvailla puu, esimerkiksi valkoinen lehtipuu vasemmalla. Jos halutaan lisätä haastetta, niin voidaan kertoa puulaji ja muut osallistujat joutuvat päättelemään mihin suuntaan peliä jatketaan. Osallistujat yrittävät vuoron perään heittää keppinsä mahdollisimman lähelle kohdetta. Lähimmäksi kohdetta päätynyt saa 5 pistettä, toiseksi tullut 4 ja niin edelleen. Ensimmäisen heiton voittaja valitsee uuden kohteen ja taas heitetään. Peliä jatketaan, kunnes ensimmäinen on saanut 50 pistettä! Mikäli pisteiden lasku tuntuu liian hankalalta, voidaan se jättää myös pois ja päättää leikki, kun ollaan heitetty kymmenen kertaa. Tällöin ei valita erikseen voittajaa.

Puumateriaalien tunnistamista voidaan harjoitella tutkimalla kololla tai muualla lähipiirissä olevien esineiden valmistusmateriaaleja. Tunnistettaviksi puulajeiksi kannattaa valita yleisimpiä suomalaisten metsien puulajeja kuten kuusi, mänty, koivu, leppä ja haapa. Tietoja puiden tuntomerkeistä ja ominaisuuksista löytyy Suomen Metsäyhdistyksen Puulajit vihkosta, joka löytyy seuraavasta osoitteesta: Suomen Metsäyhdistyksen puulajivihko löytyy täältä. (Suomen Metsäyhdistys -> Materiaalit -> Puulajit).

Lisää vinkki

Liite