Seikkailijat tunnistavat erilaisia metsän antimia. Seikkailija tunnistaa 5 erilaista syötävää ja myrkyllistä metsästä löytyvää lajia ja tutustuu niiden ominaisuuksiin.

Valikko

Puuta, mutta myös ihan muuta


Tavoite:

Seikkailijat tunnistavat erilaisia metsän antimia. Seikkailija tunnistaa 5 erilaista syötävää ja myrkyllistä metsästä löytyvää lajia ja tutustuu niiden ominaisuuksiin.

Kuvaus:

Nyt tutustutaan metsän antimiin! Aktiviteetissa seikkailijat tunnistavat ja keräilevät erilaisia metsän antimia. Näitä voivat olla esimerkiksi marjat, sienet, jäkälät tai villiyrtit.

Suoritustiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Metsässä
Taitoalueet Arjen taidot Luonto
Kesto A muutama tunti
Kasvatustavoitteet Luontosuhde
Johtajan tehtävä: Sampo auttaa seikkailijoita tunnistamaan syötäviä ja myrkyllisiä marjoja. Sampo auttaa seikkailijoita tunnistamaan erilaisia metsän antimia.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Metsä

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Noin puoli vuotta kestävän sienikauden puolestaan aloittavat toukokuussa ilmestyvät korvasienet. Sienikauden päättää suppilovahvero, jota voi löytää kuusimetsien sammalikosta vielä marraskuussa. Lähtekää sieniretkelle ja tutkikaa erilaisia sieniä. Voitte kuvata erilaisia sieniä ja poimia syötäväksi kelpaavia.

WWF:n materiaaleista löytyy erinomainen jäkälätutkimustehtävä. Tehtävä löytyy täältä.

Opettelemme Suomen luonnosta löytyviä syötävät kasveja, sieniä ja marjoja, jonka jälkeen järjestämme koemaistajaiset tai ruokajuhlat. Mustikoista voidaan esimerkiksi leipoa mustikkapiirakka, puolukoista vispipuuroa jne.

Seikkailijat etsivät metsästä jäkälää. Seikkailijat tutustuvat luupin avulla jäkälään ja sen rakenteeseen. Laaditaan yhdessä taulu jäkälän ominaisuuksista ja rakenteesta. Mihin tarkoitukseen jäkälää voi hyödyntää. Käykää läpi myös jokamiehenoikeudet liittyen jäkälään.

Marjalajeihin tutustuminen. Joka toinen suomalainen marjastaa. Marjat ovat superruokaa ja merkittävä ruoan jatke kotitalouksille, lisäksi ne ovat myös yhä suurempi osa elinkeinotoimintaa. Valitaan haluttu määrä syötäviä ja haluttu määrä syötäväksi kelpaamattomia lajeja. Syötävät marjalajit valitaan seuraavista lajeista: ahomansikka, etelänvariksenmarja tai pohjanvariksenmarja, isokarpalo tai pikkukarpalo, juolukka, katajanmarja, lakka eli hilla, lillukka, mesimarja, mustikka, pihlaja, puolukka, riekonmarja, sianpuolukka, tuomi (vain marjan malto syötävä, siemen myrkyllinen), tyrni (luonnonvarainen) tai vadelma (luonnonvarainen). Myrkylliset marjalajit valitaan seuraavista lajeista: kalliokielo, kielo, koiranheisi, punakoiso, korpipaatsama, mustakonnanmarja, näsiä, oravanmarja, sudenmarja tai vehka. Toteutuspaikaksi valitaan sellainen ympäristö, josta löytyy haluttu määrä lajeja. Lajien valinnassa huomioidaan vuodenaika, satotilanne ja ympäröivän luonnon ominaisuudet. Muistakaa käydä läpi myös jokamiehenoikeudet. 1. Käydään yhdessä läpi valitut marjalajit. Myrkyllisistä/harvinaisista lajeista voidaan kerätä joko näytteet etukäteen tai maastoon tuodaan taulut, joita käytetään apuna lajien tunnistamisessa. Pohditaan yhdessä, mistä marjalajit tunnistaa, millaisesta maastosta niitä voi löytää, milloin sato kypsyy, missä osassa maata lajia esiintyy, mitä asioita poiminnassa tulee ottaa huomioon, miksi marjoja kannattaa kerätä ja niin edelleen. 2. Näytteiden poiminta. Poimitaan itsenäisesti tai johtajan opastamana näytteet syötävistä marjalajeista. 3. Syötävien marjojen maisteleminen Jokainen vuorollaan kertoo, miltä kukin marjalaji hänen mielestään maistuu.

Lisää vinkki

Liite