Lehtikuvat

Sampo etsii 5-6 sopivaa lehtikuvaa ja liimaa ne paperille. Hän yrittää löytää kuvia, joilla on monia mahdollisia tulkintoja. Kiinnitä kuvat seinille. Seikkailijat kirjoittavat paperisuikaleelle kullekin kuvalle kaksi otsikkoa, toinen sävyltään myönteinen ja toinen kielteinen. Kun kaikki ovat valmiita, liimataan otsikot kuvien alle. Vertaillaan otsikoita. Keskustellaan: Kuinka monta eri tulkintatapaa kullekin kuvalle löytyi? Näkivätkö eri ihmiset eri asioita samassa kuvassa? Kun luet sanoma- tai aikakauslehteä, katsotko ensin kuvat vai luetko otsikot? Näkyykö kuvista aina, mitä tilanteessa todellisuudessa tapahtui? Kuinka toimittajat käyttävät kuvia välittääkseen tietoa, herättääkseen mielenkiinnon, herättääkseen sympatiaa ja myötätuntoa…? Voimistavatko kuvat ennakkoluuloja? Keskustellaan siitä, miten helposti tuomitaan ihmisiä ulkonäön tai sukupuolen perusteella. Tarvikkeet: lehtikuvia, paperisuikaleita, kyniä, sinitarraa

Seikkailijat etsivät vartioittain lehdestä uutiskuva, jonka tarkoitus on epäselvä ilman otsikkoa. Vartio leikkaa otsikon ja kuvan erikseen lehdestä. Kuvat liimataan valkoiselle paperille niin että jää paljon tyhjää tilaa ja laitetaan esille kaikkien näkyville. Keskustellaan vartioissa: Mitä kuvassa tapahtuu? Miksi kuva on otettu? Mitä tapahtu seuraavaksi? Mitä kuva tarkoittaa? Tämän jälkeen vartiot kirjoittavat omat otsikot kuville. Käydään lopuksi läpi alkuperäiset otsikot. Miten ne eroavat vartioiden keksimistä? Miten kuvan tarkoitus muuttuu kun otsikko muuttuu? Tarvikkeet: lehtiä, sakset, kynä, paperi Lähde: Pedagogies of Media and Information Literacies UNESCO IITE, Moscow 2012

Seikkailiajt etsivät lehdistä aseellisia selkkauksia koskevia uutiskuvia. Millaisia kuvia löydetään? Millaisia kuvia löytyy eniten? Miten eri kuvat liittyvät toisiinsa? Millaisia mielikuvia kuvat herättävät? Miksi kuva on otettu ja mihin kuvalla on pyritty vaikuttamaan? Pohditaan uutisointeja aseellisista selkkauksista sodan vaikutusten näkökulmasta. Mitkä sodan vaikutukset tulevat uutisissa esiin? Mitkä eivät? Mihin asioihin sota vaikuttaa ihmisen elämässä? Mikä muuttuu? Mitkä asiat pysyvät samana? Jos nyt syttyisi sota, miten arkipäivä muuttuisi? Miten sodat ovat muuttuneet ja miten se näkyy sodan vaikutuksissa? Lähde: Punainen risti

Seikkailijat etsivät vartioittain kehitysmaita käsitteleviä kuvia sanoma- ja aikakauslehdistä. Mistä maasta kuva on? Missä lehden osiossa juttu oli (esim. pääkirjoitus, kotimaa, ulkomaat, kulttuuri, mielipide jne.) Mitä kuva kertoo? Mitä kuva jättää kertomatta? Keskustellaan havainnoista koko joukkueen kanssa. Antavatko kuvat totuudenmukaisen kuvan elämästä kehitysmaassa? Lähde: Unicef

Aktiviteettiin tarvitaan useita kymmeniä lehtikuvia. Sampo valitsee etukäteen niin monipuolisia kuvia kuin mahdollista (maantieto, sukupuoli, ikä ym.) Mukaan otetaan myös myönteisiä kuvia. Kuvittellaan, että jokainen vartio muodostaa lehtitoimituksen. Vartiot valitsevat lehdelleen nimen. Kaikki toimituksen pitävät kansainvälisiä kysymyksiä ja ihmisoikeuksia tärkeinä. Tehtävänä on suunnitella lehden etusivua. Heidän on käytettävä neljä – viisi lehtikuvista etusivullaan. He saavat tulkita kuvia niin kuin haluavat. Jokainen vartio saa paperia, kyniä, liimaa ja sakset. Etusivulla pitää olla neljä – viisi juttua. Jutuilla pitää olla otsikot ja kuvat. Kokonaista juttua ei tarvitse kirjoittaa vaan layout on tärkein. Keskustellaan: Miten vartio toimi? Osallistuivatko kaikki työskentelyyn? Miten he päättivät mistä kirjoittaa? Valitsivatko ensin kuvan tai aiheen? Mistä aiheista etusivut kertovat? Olisiko ollut muita mahdollisia kiinnostavia aiheita? Toistuvatko samat aiheet eri vartioiden lehdissä? Miten seikkailijat seuraavat uutisia? Muistuttavatko etusivut oikeiden lehtien etusivuja tai halusivatko vartiot tehdä jotakin toisella tavalla? Minkälaisista uutisista oikeat lehdet kertovat? Tarvikkeet: lehtikuvia, paperia, kyniä, liimaa, sakset Lähde: Compass

Kenen tarinaa kuva kertoo? Uutiskuva on aina jonkun ihmisen valinta ja näkökulma aiheeseen. Kun ottaa tai valitsee uutiskuvaa, on hyvä miettiä seuraavia asioita: - Mitä kuvalla halutaan viestiä? Minkälaisen viestin kuva antaa? - Minkälaisia tunteita kuva herättää? Suru, ahdistus, ilo toivo, ja niin edelleen. Mikä merkitys tunteella on uutisen kannalta? Miksi kuvan halutaan vaikuttavan tunteisiin? - Mistä kuvakulmasta kuva on otettu? Ylhäältä alaspäin kuvatut ihmiset usein näyttävät alistetuilta tai apua tarvitsevilta. - Tiedetäänkö kuka tai keitä kuvassa on? Ovatko kuvan henkilöt uutisen kohteita vai aktiivisia tekijöitä? Saavatko kuvan ihmiset sanoa oman näkökulmansa asiaan? - Tuoko kuva esiin uusia näkökulmia esimerkiksi kehitysmaista? Vai toistaako se vanhoja stereotypioita ja kuvastoa, jota olemme ehkä nähneet usein aiemmin? Lähde: Suomen YK-liitto