Seikkailija tuntee lippukuntansa nimen, huivin ja lipun, tietää joukkueensa nimen ja samponsa nimen sekä tietää, millainen on seikkailijaohjelma ja mitä partiossa tehdään.

Valikko

Seikkailijajoukkue ja lippukunta


Tavoite:

Seikkailija tuntee lippukuntansa nimen, huivin ja lipun, tietää joukkueensa nimen ja samponsa nimen sekä tietää, millainen on seikkailijaohjelma ja mitä partiossa tehdään.

Kuvaus:

Seikkailija tutustuu joukkueeseensa ja lippukuntaansa. Seikkailija saa kuvan partiotoiminnasta seikkailijaohjelmassa ja aloittaa tai jatkaa partiopolkuaan seikkailijana. Seikkailija tutustuu oman ryhmän kauden toimintasuunnitelmaan.

Toteutus ja tavoitteet

Pakolliset: Pakollinen
Paikka: Kolo muu
Taitoalueet: Partiokulttuuri Sosiaaliset taidot
Kesto: 1 h
Kasvatustavoitteet: yhteisoon-kuuluminen
Johtajan tehtävä: Uusi seikkailija ei vielä hahmota lippukunnan kokoa tai sen organisaation rakennetta. Johtajan tehtävänä on saada seikkailija ymmärtämään, että sudenpennut ovat seikkaijoita nuorempia ja tarpojiin siirrytään seikkailijoiden kaksi - kolmevuotisen ohjelman jälkeen. Tärkeää on myös, että ensimmäisissä seikkailijakokouksissa ennen kaikkea tutustutaan toisiin seikkailijoihin sekä sampoon tai sampoihin. Uuden ikäkauden alkaessa sammon on hyvä palauttaa seikkailijalle mieliin partion perusasioita. Jokaisella seikkailijalla tulee olla vähintään partiohuivi kaikissa partiotilaisuuksissa. Jos lippukunnan perinteisiin kuuluu, että huivin saa lupauksenantotilaisuudessa, kerro siitä seikkailijoille. Hyvä toimintasuunnitelma on joukkueen laadukkaan toiminnan edellytys. Se on hyvä käydä läpi yhdessä joukkueen kanssa ensimmäisessä kokouksessa. Johtajan tehtävänä on selittää seikkaiijoille myös, miksi aktiviteetteja ja taitomerkkejä tehdään. Joukkue voi miettiä yhdessä, mikä on hyvä aika retkille ja erikoiskokouksille. Sampo kertoo myös seikkailijapelistä. KLisäksi tärkeää on kertoa seikkailijoille tärkeät päivämäärät, kuten lupauksenanto tai lippukunnan yhteiset tapahtumat. Johtajan tehtävänä on muistuttaa, että ilman viikkokokouksissa opittuja taitoja ei voi lähteä retkille ja että erikoiskokous menettää arvonsa, jos niitä on liian usein. Joukkueessa kannattaa aloittaa pikkuhiljaa myös vartiojärjestelmän käyttö. Aikuinen sampo jakaa joukkueen seuraavissa kokouksissa vartioihin ja nimeä vartionjohtajat. Vartioissa voidaan ensimmäisinä kertoina tehdä vain osa kokouksen ohjelmasta ja tulevaisuudessa enemmän. Vartioiden kokoonpanot voivat vaihdella ainakin alussa. Vartionjohtajina voivat toimia tuetusti joko seikkailijat itse tai tehtävää voivat hoitaa samoajat omana johtamistehtävänään.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Tervetuloa

Rinnakkaiset

Vinkit

Järjestys: Uusimmat

Aarteenetsintä: Johtaja piirtää kolosta mystisen kartan ja merkitsee karttaan rasteja aarteen merkiksi. Seikkailijoiden tehtävänä on etsiä aarretta kololta. Aarteet voivat olla esimerkiksi karkkeja tai hedelmiä, jotka syödään lopuksi yhdessä, tai Seikkailijan kortteja, jotka löytänyt seikkailija saa pitää (yksi per seikkailija).

Joukkue harjoittelee lippukunnan huivimerkin ja lipun symboliikkaa tekemällä niistä yhdessä seinäjulisteen. Joukkue piirtää merkit ja lipun sekä kirjoittaa, milloin ne on otettu käyttöön ja kuka ne on suunnitellut. Seikkailijat voivat harjoitella huivin ja lipun symboliikkaa piirtämällä niitä. Vartionjohtaja voi esimerkiksi piirtää huivimerkin tai lipun ääriviivat valmiiksi, ja vartiolaiset värittävät ne tai liimaavat värillisiä ja oikeaan muotoon leikattuja silkkipapereita oikeisiin kohtiin. Lippukunnan logoja voi myös painaa tai piirtää kankaalle, josta joukkue tekee myöhemmin kaikille ruokailuvälinepussit.

Nimi on ryhmän yhteisistä tunnuksista tärkeimpiä. Joukkue joko valitsee sen itse tai saa sen perintönä. Ensimmäisessä joukkueen tapaamisessa kannattaa aloittaa nimen suunnittelu tai tutustua etukäteen annettuun nimeen. Jos lippukunnan perinteisiin kuuluu, että ryhmä saa lippukunnassa vuosikausia käytössä olleen nimen, ei nimeä siis tarvitse suunnitella. Sen sijaan on syytä kertoa edellisistä samannimisistä ryhmistä, niiden perinteistä, tavoista ja jälkeensä jättämistä aarteista, kuten viireistä ja vanhoista päiväkirjoista.

B-P nimesi ensimmäisen partioleirin vartiot eläinten nimillä. Tästä alkoi pitkä perinne, jota suositaan vielä nykyäänkin. Joukkue tai vartio voi olla esimerkiksi Karhu, Kärppä tai Kotka. Uudempi versio samasta teemasta voi olla vaikkapa Krokot. Pilkkaavia tai muuten negatiivisia nimiä pitäisi kuitenkin välttää. Putkijoukkuemallissa nimi ei yleensä vaihdu, vaan se voi periytyä vuosikymmenten takaa. Useissa lippukunnissa on käytäntö, että vartioiden nimet ovat yksikössä, laumojen monikossa: Kärppä-vartio ja lauma Kärpät.

Ensimmäisellä partioleirillä Brownsean saarella vuonna 1907 leirivartioiden nimet olivat: Kuovit, Korpit, Sudet ja Härät. Tätä partion historiajuttua voi käyttää iltapuheena ensimmäisessä kokouksessa.

Jos mahdollista, lippukunnanjohtaja voi vierailla ryhmän kokouksessa. Lippukunnanjohtaja voi esitellä kolon ja muut siellä kokoontuvat ryhmät ja johtajat joukkueelle.

Johtaja voi kertoa oman partiohistoriansa kautta, mitä kaikkea partiossa voi tehdä. Johtaja tuo kokoukseen valokuvia partiotapahtumista, joissa on ollut mukana. Hän voi muistella omia johtajiaan sekä vartiotovereitaan ja kertoa mitä he tekevät nykyään tai ovat tehneet partiossa. Paikalle voi pyytää myös esimerkiksi lippukunnan samoajia kertomaan omista kokemuksistaan.

Lisää vinkki

Lisää liite