Keskustelen laumassani kiusaamisesta ja keksin keinoja sen lopettamiseksi

Lauma valmistelee pieniä näytelmiä, joissa aiheena on kiusaaminen. Akela antaa erilaisia rooleja ja tilanteita. Keksitään loppuratkaisuja ja keinoja kiusatun auttamiseksi. Pohditaan, miltä tuntuu olla kiusaaja ja kiusattu. Puretaan tehtävä ja kuvitellut tilanteet huolella. Mitä kiusaaminen on? Millä tavoin toista voi kiusata? Voiko netissä kiusata? Miksi ihmiset kiusaavat toisiaan? Miten kiusaaminen vaikuttaa kiusattuihin? Entä kiusaajiin itseensä? Koko yhteisöön?

Sudenpennut piirtävät kätensä värilliselle paperiarkille. Sudenpennyt miettivät joka sormelle yksi ihminen, jonka puoleen he voisivat kääntyä, jos heitä kiusattaisiin (esim. ystävä, vanhempi, opettaja, joku koulun henkilökuntaan kuuluva, akela, poliisi, kuraattori, sisarus). Sudenpennut perustelevat muille, miksi he valitsivat juuri kyseisen henkilön. ´ Lähde: Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja

Nimi on merkki siitä, että kuuluu yhteiskuntaan. Mitä sudenpentujen nimet tarkoittavat? Pidetään usein itsestään selvänä, että lapsella on oikeus nimeen. Nimi näyttää usein, että tulee tietystä perheestä. Siksi jotkut ovat saaneet nimensä sukulaisensa mukaan. Sudenpennutn saavat tehtäväksi selvittää, mitä heidän nimensä tarkoittaa ja miksi he ovat saaneet juuri sen nimen. Keskustellaan tuloksista seuraavassa kokouksessa. Mitä väliä sillä on, että akela tietää kaikkien nimet? Mikä on lempinimi? Onko sudenpennuilla lempinimiä? Ketkä saavat kutsua heidät lempinimellä? Mitä on nimittely? Onko sudenpentuja nimitelty? Miltä se tuntui? Nimittely on kiusaamista. Lähde: Det danske spejderkorps

Laumassa pohditaan kiusaamista. Aiheeseen herättelee pieni näytelmä, jonka akelat tai muutama sudenpentu esittävät muulle ryhmälle. Näytelmä on niin lyhyt, että sen ehtii harjoitella kokouksen alussa, esimerkiksi sillä välin kun muut leikkivät muutaman leikin. Näytelmän kulku on seuraava: Sudenpennut odottavat Kolon edessä kokouksen alkua. Kaksi sudenpentua osoittelevat kolmatta sudenpentua ja puhuvat ääneen: “Kato hei, tuolla on taas toi nynny. Mitä sekin täällä partiossa tekee? Ei se varmaan uskalla edes lähteä sinne retkelle mukaan. Muistatko, kun me viimeksi peloteltiin sitä kämpällä” “Joo. Ja kato miten ruma reppukin sillä on!” Kolmas sudenpentu kuulee kiusaajien puheet ja näyttää surulliselta, mutta ei sano vastaan mitään. Näytelmän jälkeen keskustellaan yhdessä näytelmässä esiintyneestä tilanteesta: Mitä tilanteessa tapahtui? Kuka oli kiusaaja? Entä kiusattu? Miltä kiusattu näytti? Miltä hänestä mahtoi tuntua? Miten kiusaajat kiusasivat? Millainen muu toiminta on kiusaamista? Kiusaamisen toistuvuus ja sen kohdistuminen yhteen ja samaan henkilöön. Kiusaaminen voi olla nimittelyä, toiselle nauramista, tönimistä, lyömistä, ulkopuolelle jättämistä, ilkeiden lappujen lähettämistä, ilkeiden juorujen levittämistä, toisen tavaroiden ottamista/hävittämistä/rikkomista Näytelmää voidaan esittää monta kertaa uudestaan siten, että sudenpennut saavat kokeilla erilaisia tapoja puolustaa kiusattua ja näin kokea, miltä kiusatun puolelle asettuminen tuntuu. Lähde: KiVa Koulu, Opettajan opas, alakoulun 4. luokalle

Akelat piilottavat ennen kokouksen alkua kololle tai ulos lappuja, joissa lukee eri kiusaamistapoja (esim. toisen lyöminen, toisen silmälasien rikkominen, ilkeän juorun levittäminen toisesta, toisen haukkuminen lihavaksi). Sudenpennut etsivät piilotetut laput, jonka jälkeen ne käydään nopeasti yhdessä läpi. Onko kiusaaminen oikein? Miten toimisit, jos näkisit tilanteen? Miten voisit auttaa kiusattua? Kerron akelalle, sanon jotain mukavaa kiusatulle (“Älä välitä noista!”), sanon jotain kiusaajille (“Toi ei ollu kyllä mukavasti sanottu. Lopettakaa!”), pyydän kiusatun mukaan omaan porukkaani pois kiusaamistilanteesta, otan kaverin mukaan ja menemme kiusatun puolelle) Lähde: KiVa Koulu, Opettajan opas, alakoulun 4. luokalle