Keskustelen laumassani kiusaamisesta ja keksin keinoja sen lopettamiseksi

Lauma valmistelee pieniä näytelmiä, joissa aiheena on kiusaaminen. Akela antaa erilaisia rooleja ja tilanteita. Keksitään loppuratkaisuja ja keinoja kiusatun auttamiseksi. Pohditaan, miltä tuntuu olla kiusaaja ja kiusattu. Puretaan tehtävä ja kuvitellut tilanteet huolella. Mitä kiusaaminen on? Millä tavoin toista voi kiusata? Voiko netissä kiusata? Miksi ihmiset kiusaavat toisiaan? Miten kiusaaminen vaikuttaa kiusattuihin? Entä kiusaajiin itseensä? Koko yhteisöön?

Sudenpennut piirtävät kätensä värilliselle paperiarkille. Sudenpennyt miettivät joka sormelle yksi ihminen, jonka puoleen he voisivat kääntyä, jos heitä kiusattaisiin (esim. ystävä, vanhempi, opettaja, joku koulun henkilökuntaan kuuluva, akela, poliisi, kuraattori, sisarus). Sudenpennut perustelevat muille, miksi he valitsivat juuri kyseisen henkilön. ´ Lähde: Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja

Nimi on merkki siitä, että kuuluu yhteiskuntaan. Mitä sudenpentujen nimet tarkoittavat? Pidetään usein itsestään selvänä, että lapsella on oikeus nimeen. Nimi näyttää usein, että tulee tietystä perheestä. Siksi jotkut ovat saaneet nimensä sukulaisensa mukaan. Sudenpennutn saavat tehtäväksi selvittää, mitä heidän nimensä tarkoittaa ja miksi he ovat saaneet juuri sen nimen. Keskustellaan tuloksista seuraavassa kokouksessa. Mitä väliä sillä on, että akela tietää kaikkien nimet? Mikä on lempinimi? Onko sudenpennuilla lempinimiä? Ketkä saavat kutsua heidät lempinimellä? Mitä on nimittely? Onko sudenpentuja nimitelty? Miltä se tuntui? Nimittely on kiusaamista. Lähde: Det danske spejderkorps

Laumassa pohditaan kiusaamista. Aiheeseen herättelee pieni näytelmä, jonka akelat tai muutama sudenpentu esittävät muulle ryhmälle. Näytelmä on niin lyhyt, että sen ehtii harjoitella kokouksen alussa, esimerkiksi sillä välin kun muut leikkivät muutaman leikin. Näytelmän kulku on seuraava: Sudenpennut odottavat Kolon edessä kokouksen alkua. Kaksi sudenpentua osoittelevat kolmatta sudenpentua ja puhuvat ääneen: “Kato hei, tuolla on taas toi nynny. Mitä sekin täällä partiossa tekee? Ei se varmaan uskalla edes lähteä sinne retkelle mukaan. Muistatko, kun me viimeksi peloteltiin sitä kämpällä” “Joo. Ja kato miten ruma reppukin sillä on!” Kolmas sudenpentu kuulee kiusaajien puheet ja näyttää surulliselta, mutta ei sano vastaan mitään. Näytelmän jälkeen keskustellaan yhdessä näytelmässä esiintyneestä tilanteesta: Mitä tilanteessa tapahtui? Kuka oli kiusaaja? Entä kiusattu? Miltä kiusattu näytti? Miltä hänestä mahtoi tuntua? Miten kiusaajat kiusasivat? Millainen muu toiminta on kiusaamista? Kiusaamisen toistuvuus ja sen kohdistuminen yhteen ja samaan henkilöön. Kiusaaminen voi olla nimittelyä, toiselle nauramista, tönimistä, lyömistä, ulkopuolelle jättämistä, ilkeiden lappujen lähettämistä, ilkeiden juorujen levittämistä, toisen tavaroiden ottamista/hävittämistä/rikkomista Näytelmää voidaan esittää monta kertaa uudestaan siten, että sudenpennut saavat kokeilla erilaisia tapoja puolustaa kiusattua ja näin kokea, miltä kiusatun puolelle asettuminen tuntuu. Lähde: KiVa Koulu, Opettajan opas, alakoulun 4. luokalle

Akelat piilottavat ennen kokouksen alkua kololle tai ulos lappuja, joissa lukee eri kiusaamistapoja (esim. toisen lyöminen, toisen silmälasien rikkominen, ilkeän juorun levittäminen toisesta, toisen haukkuminen lihavaksi). Sudenpennut etsivät piilotetut laput, jonka jälkeen ne käydään nopeasti yhdessä läpi. Onko kiusaaminen oikein? Miten toimisit, jos näkisit tilanteen? Miten voisit auttaa kiusattua? Kerron akelalle, sanon jotain mukavaa kiusatulle (“Älä välitä noista!”), sanon jotain kiusaajille (“Toi ei ollu kyllä mukavasti sanottu. Lopettakaa!”), pyydän kiusatun mukaan omaan porukkaani pois kiusaamistilanteesta, otan kaverin mukaan ja menemme kiusatun puolelle) Lähde: KiVa Koulu, Opettajan opas, alakoulun 4. luokalle

Empatiaa tarinoiden avulla. Lauma kuuntelee ajatuksia herättävän tarinan vaikka iltahiljentymisessä ja keskustelee siitä. Tarvitsiko joku apua? Kuka auttoi? Kenen olisi pitänyt auttaa? Kertomus voi olla myös esimerkiksi monen tuntema kertomus Laupiaasta samarialaisesta (Raamattu: Luuk. 10: 25-37).

Toisen kuunteleminen. Lauma harjoittelee toisen kuuntelemista vuoroissa pareittain. Pari kertoo jonkin oman kokemuksen, jossa oli kiusaamista. Toinen pareista kuuntelee. Kertomuksen jälkeen pari miettii yhdessä, miten tilanteessa olisi voinut toimia. Tavoitteena on harjoitella läsnäoloa kuuntelutilanteessa.

Toisen auttaminen. Lauma tekee pieniä näytelmiä kiusaamistilanteista ja niihin puuttumisesta. Tilanteita voivat olla esimerkiksi seuraavat: Koulun pihalla kuulet Maijan haukkuvan Liisaa kovalla äänellä tyhmäksi. Kauppareissulla isommat lapset vaativat kaveriasi ostamaan heille karkkia. Partioon tullessa Petteri tönäisee Kaislan ojaan. Kolon pihalla osa lapsista on jo odottamassa partion alkua. He juttelevat ja nauravat piirissä Reiskan tullessa paikalle. Kukaan ei huomioi Reiskaa. Retkellä tulee riitaa sudenpentujen välillä. Johtaja puuttuu tilanteeseen sanomalla ”Tule Ville pois sieltä, aina sinä aiheutat riitoja!”. Luokassa on Meretellä synttärit. Kaikki muut paitsi Aamu saa kutsun illalla synttärikemuihin. Leirillä ruokalassa Ville tiputtaa lasin lattialle. Lasi menee rikki ja kaikki muut nauravat ja taputtavat. Lauma on majoittumassa telttaan retkellä. Risto tulee muiden perässä ja yrittää löytää itselleen petipaikkaa. Paikka ei tunnu löytyvän ja kukaan ei kutsu Ristoa viereensä.

Tunteiden ilmaiseminen. Lauma jakautuu pareihin tai pieniin ryhmiin. Kukin ryhmä muistelee tilanteita, joissa joku on sanonut itselle tai toiselle jotain, josta on tullut paha mieli. Tehtävässä voi hyödyntää myös ryhmässä aiemmin selviteltyjä ristiriitatilanteita. Ristiriitojen käsittelyn helpottamiseksi tilanteen voi etäännyttää pohtimalla sitä esimerkiksi eläinhahmojen kautta: Miksi kani sanoi myyrälle näin? Miltä myyrästä tuntui? Lauma miettii yhdessä, mitä loukkaavasti sanonut oikeastaan tarkoitti ja miksi hän sanoi niin kuin sanoi. Miksi sanottu tuntui toisesta niin pahalta? Lopuksi lauma miettii paremman tavan sanoa asia niin, että siitä ei tule paha mieli.

Kehon kieli. Sudenpennut harjoittelevat ilmaisemaan keholla, millaiselta näyttää ihminen, jolla on paha mieli ja ihminen, jolla on hyvä mieli.