Sudenpentu tunnistaa kotiseutunsa luontoon kuuluvia kasveja ja tutustuu niiden kasvupaikkoihin.

Valikko

Tunnen neljä kotiseutuni kasvia


Tavoite:

Sudenpentu tunnistaa kotiseutunsa luontoon kuuluvia kasveja ja tutustuu niiden kasvupaikkoihin.

Kuvaus:

Sudenpennut tutustuvat kasveihin, niiden kasvupaikkoihin ja levinneisyyteen. Sudenpennut oppivat tunnistamaan yleisimpiä oman alueensa kasveja ja selvittävät onko kasvit syötäviä tai myrkyllisiä.

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Luonto
Kesto 1 h
Kasvatustavoitteet Luontosuhde
Teemat Metsä
Johtajan tehtävä: Akela auttaa sudenpentuja kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Luonnontuntemus

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Lauma tekee yhteisen kasviretken, jonka aikana sudenpennut keräävät eri kasveja. Retken lopuksi kololla voi prässätä kasvit. Keräämisen ja prässäämisen sijaan kasvit voi kuvata kameralla. Prässätyistä kasveista voi askarrella esimerkiksi kortteja tai koostaa lauman yhteisen kasvikirjan. Tarvikkeet: kasvikirjoja

Akela on tulostanut kuvat opittavista kasveista. Sudenpentu tutustuu kuviin ja lähtee sen jälkeen sovitulle alueelle etsimään kyseistä kasvia ja tuo kasvin/lehden takaisin akelalle. Ideana on, että harjoituksessa treenataan myös muistia, eli kopiota kuvista on vain yksi eikä sudenpentu ota kuvaa mukaansa, kun hän lähtee etsimään kyseistä kasvia. Lähde: Norges speiderforbund

Kerätkää maasta niin monta erilaista lehteä kuin löydätte. Tutkikaa millä tavoin lehdet ovat erilaisia. Ovatko ne muodoltaan ja väriltään erilaisia? Mille lehdet tuntuvat? Ovatko ne sileitä vai karheita? Jokainen valitsee lempilehtensä ja yrittää ottaa selvää mistä kasvista lehti on peräisin. Samalla havainnoidaan millaisessa ympäristössä kasvi kasvaa. Tämän jälkeen jokainen esittelee muille lempilehtensä alkuperän ja yhdessä otetaan selvää mikä kasvi on kyseessä sekä millaisen elinympäristön se tarvitsee voidakseen hyvin. Vinkki: WWF

Puuhippa: Akela huutaa puulajin, esimerkiksi ”koivu” tai ”mänty”. Leikkijät juoksevat nopeasti lähimmän vastaavan puun luokse. Viimeinen puulle ehtinyt jää huutajaksi. Hän huutaa uuden puulajin ja koettaa myös itse ehtiä sen luokse. Leikkialueeksi kannattaa valita metsikkö, jossa on vähintään neljää eri puulajia. Akela kertaa eri puulajit yhdessä sudenpentujen kanssa ennen leikin alkua.

Kasviviesti: Akela esittelee neljä eri aiemmin tuntemattomampaa kasvia sudenpennuille. Esittelyn jälkeen hän jakaa lauman pentueisiin, joissa kussakin on korkeintaan 6 sudenpentua. Sudenpennut seisovat pentueittain riveissä. Akela laittaa muutaman metrin päähän riveistä ämpärin, jossa on ne neljä kasvia, jotka on esitelty. Rivin taakse hän puolestaan laittaa toisen, tyhjän ämpärin. Kun rivit ja ämpärit ovat valmiit, akela huutaa kasvin nimen ja pentueen ensimmäisen tehtävänä on siirtää kyseinen kasvi toiseen ämpäriin. Tämä on alussa helppoa, mutta jatkossa on vaikempaa muistaa, kummassa ämpärissä kasvi olikaan. Akela voi antaa jokaiselta kierrokselta pisteen nopeimmalle pentueelle. Lähde: Scouterna

Tässä leikissä tutustutaan puihin: Yksi sudenpennuista valitaan metsänhoitajaksi. Hänen silmänsä sidotaan. Muut valitsevat ympäristöstä yhden puun. Metsänhoitaja kysyy vuorotellen muilta puusta sellaisia kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Sudenpentu, jolta kysymys kysytään, voi juosta puulle tarkistamaan vastauksen. Kun kaikille sudenpennuille on esitetty kysymys tai kun metsänhoitaja uskoo, että tietää mistä puusta on kyse, poistetaan side hänen silmiltään ja hän juoksee oikealle puulle. Lähde: Scouterna

Metsäbingo Akela antaa sudenpennuille bingoruudukoita. Ruudukoissa on numeroiden sijaan kasvien tai kasviosien nimiä tai kuvia, esimerkiksi männynkäpy, tammenterho tai punainen lehti. Sudenpentujen tehtävä on esimerkiksi 15 minuutin aikana löytää ruudukossa olevat kasvit tai kasviosat ja tuoda ne näytille. Ennen bingon alkua lauman on syytä sopia rajattu alue, jonka sisältä kasvit etsitään. Lähde: Scouterna

Kipsivaluu kasvista tai lehdestä: Pala savea kaavitaan täysin sileäksi. Sudenpennut laittavat mielenkiintoisen kasvin tai lehden saven päälle ja painaa lehteä niin, että kasvista jää jälki. Tämän jälkeen kasvi poistetaan. Pahvisuikale laitetaan painetun jäljen ympärille, jonka jälkeen kaadetaan kipsiä tehtyyn muottiin. Pahvin ja saven voi ottaa pois noin 15–20 minuutin jälkeen. Kipsipalaa voi hieman siistiä ja halutessaan maalata. Lähde: Scouterna

Tämä toteutusvinkki on Roihultakin tuttu. Kesto on noin 1 tunti. Akela kertoo mitä puulajia ryhmä lähtee luonnosta etsimään ja samalla voi yhdessä miettiä, mistä puun tunnistaa. Ryhmän tehtävänä on mennä kyseisen puun luokse ja ottaa valokuva, jossa näkyy puu ja akelan antama lisäohje: esim. neljä jalkaa, kuusi kättä, koko ryhmä. Ryhmä voi lähettää kännykästä ilmaissovelluksella kuvat akelalle tai juosta näyttämään kuvan ja saada sen jälkeen uusi tehtävä. Mikäli käytössä on älypuhelimet kamerana, on hyvä keskustella myös, että puhelin on hyödyllinen työkalu ja sillä ei kuulu pelata silloin kun on yhdessä tekemistä. Akela teettää tehtävässä otetut kuvat, jonka jälkeen kuvista voidaan tehdä ryhmän oma kollaasi kuvatekstein toisella kerralla. Kollaasin voi halutessaan tehdä myös tietokoneella ja lähettää ryhmän jäsenten vanhemmille sähköisesti. Vinkit ja linkit: -Muista kysyä etukäteen kuvauslupa, mikäli kuvat ovat sellaisia, että niistä voidaan tunnistaa henkilöt. -Aktiviteetti kannattaa tehdä loppukeväästä, kun lumet ovat sulaneet ja puissa alkaa olla lehtiä. -Käyttäkää aihetunnisteina ainakin #roihu2016 Tarvikkeet: -Kamerat tai puhelimet joissa kamera (1/ryhmä) -Puiden/kasvien kuvia helpottamaan tunnistusta. -Teetetyt valokuvat, saksia, liimaa, kartonkia, kyniä/tusseja

Sudenpennut tunnistavat yleisimpiä Suomessa kasvavia puita. Tunnistettaviksi puulajeiksi kannattaa valita yleisimpiä suomalaisten metsien puulajeja kuten kuusi, mänty, koivu, leppä tai haapa. Puulajit tulevat parhaiten tutuksi leikkien kautta. Lauma voi ottaa lisäksi kuvan jokaisesta tunnistamastaan puulajista. Kuvien pohjalta lauma voi jälkikäteen tehdä piirroksia puista. Puiden tunnusteleminen. Leikkijät muodostavat pareja ja jokaisesta parista toisen silmät sidotaan. Näkevä taluttaa parinsa valitsemansa puun luo. Sokea yrittää tunnustelemalla saada mahdollisimman tarkan kuvan, minkälaisesta puusta on kysymys, minkä jälkeen hänet talutetaan takaisin lähtöpisteeseen. Side poistetaan ja leikkijä yrittää osoittamalla arvata, minkä puun luona äsken oli. Kun arvaus osuu oikeaan, leikkijät vaihtavat rooleja. Puulajigolf. Peliä voidaan pelata joko pareittain tai pienessä ryhmässä. Alussa tarvitaan pieni keppi jokaiselle osallistujalle. Yksi osallistujista osoittaa ja nimeää lähistöllä sijaitsevan puun. Osallistujat yrittävät vuoron perään heittää keppinsä mahdollisimman lähelle kohdetta. Lähimmäksi kohdetta päätynyt saa 5 pistettä, toiseksi tullut 4 ja niin edelleen. Ensimmäisen heiton voittaja valitsee uuden kohteen ja taas heitetään. Peliä jatketaan kunnes ensimmäinen on saanut 50 pistettä! Mikäli pisteiden lasku tuntuu liian hankalalta voi sen jättää myös pois.

Lisää vinkki

Liite