Tarpoja elää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Valikko

Kestävä kehitys


Tavoite:

Tarpoja elää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Kuvaus:

Tarpoja tutustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Hän opettelee tekemään omassa elinympäristössään sellaisia valintoja, jotka edistävät periaatteiden toteutumista.

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kololla
Taitoalueet Arjen taidot Kestävä kehitys Vaikuttaminen
Kesto 1 - 4 tuntia
Kasvatustavoitteet Vastuu elinympäristöstä
Teemat Metsä
Johtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja tutustuttaa tarpojat kestävän kehityksen periaatteisiin. Tärkeää on, että hän toimii itse esimerkkinä. Vartionjohtaja valmistelee aktiviteetit ja kannustaa tarpojia tiedon etsinnässä, vaikka se saattaakin tuntua tarpojista tylsältä. Luotsin tehtävä: Luotsin tehtävänä on esittää tarpojille kyseenalaistavia kysymyksiä ja sitä kautta auttaa heitä huomaamaan omien valintojen merkitys yhteiskunnalle.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Kaupunki-tarppo

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Tehtävä: Mihin 1 kWh riittää? Tarvikkeet: Mihin 1 kWh riittää? -kortit WWF:n nettisivuilta (wwf.fi/opettajille/opetusmateriaalit, hakusanalla ”Mihin 1 kWh riittää”). Tässä aktiviteetissa tarpojat pohtivat korttien avulla, mitkä laitteet ovat energiasyöppöjä ja miten niiden aiheuttamaa energiankulutusta voisi vähentää. Kortit tulee tulostaa kaksipuolisena. Kortit voivat olla pöydällä käännettynä kuvapuoli alaspäin, ja tarpojat voivat yksi kerrallaan kääntää haluamansa kortin. Korttien avulla voi pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Kuinka usein tarpojat käyttävät kuvan välinettä?
  • Kuinka monta tuntia viikossa tarpojat arvioivat käyttävänsä kuvan välinettä?
  • Milloin tarpojat ovat viimeksi käyttäneet kortissa olevaa välinettä?
  • Miten tarpojat voisivat itse vaikuttaa siihen, että energiaa ei kuluisi niin paljon kuvan välineen käyttöön?
Tehtävää voi jatkaa niin kauan, kun kortteja ja keskustelua riittää. Vinkki: WWF

Tehtävä: Tietokilpailu Tarvikkeet: paperia ja kyniä vastausten kirjoittamista varten Tässä aktiviteetissa tarpojat osallistuvat leikkimieliseen tietokilpailuun pienissä joukkueissa (n. kolmen hengen ryhmissä). Aktiviteetin tarkoitus on kartoittaa yleiskuvaa ilmastonmuutoksesta, uhanalaisten lajien tilanteesta ja mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on. Luotsin tehtävänä on keksiä kysymykset, ja hän voi käyttää apunaan WWF:n nettisivuja (esimerkiksi https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/) ja mm. sieltä löytyviä monipuolisia julkaisuja, uutisia, artikkeleita ja tietoiskua uhanalaisista eläimistä. Kysymyksiin kannattaa keksiä vastausvaihtoehtoja, jotta tarpojat pohtisivat ja päättelisivät vastausta enemmän. Kun kaikki kysymykset on esitetty, käydään vastaukset yhdessä luotsin johdolla läpi. Vinkki: WWF

Vartio tutustuu keinoihin, joilla voivat itse vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tarkastelkaa WWF:n kokoamaa 10 kohdan listaa nuorille sopivista vaikuttamiskeinoista. Käykää läpi, mitä vaikuttamiskeinoja käytätte jo ja mitä voisitte vielä kokeilla. Vartio voi esimerkiksi valita listalta yhden vaikuttamiskeinon, jonka ympärille suunnittelevat vaikuttamiskampanjan: miten saataisiin esimerkiksi lippukunta, paikkakunta tai oman koulun nuoret toimimaan kestävän elämäntavan mukaisesti.

Vartio tutustuu kestävään kulutukseen tekemällä tutkimusretken läheiseen kauppaan. Retkellä etsitään vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja tutustutaan kaupan ympäristökäytäntöihin. Samalla voidaan tehdä vartion tai lippukunnan jäsenten kesken pieni kysely kulutustottumuksista. WWF:n Naturewatch Ostoksilla -materiaalista löytyy valmiita tutkimuslomakkeita ruokakauppaan ja vaatekauppaan suuntautuville tutkimusretkille sekä pohja kulutustottumuskyselylle. Vinkki: WWF

Vartio matkustaa tulevaisuuteen, vuoteen 2030. Siirtymää nykyajasta tulevaisuuteen on hyvä konkretisoida jollakin tapaa. Kun vartio saapuu perille (paikkaan, jota aktiviteetin vetäjät ovat koristelleet tulevaisuusnäkymäksi), näkyy ympäristön kannalta huono tilanne: joka paikassa on roskia, kieltokylttejä, piikkilanka-aitoja ynnä muuta vastaavaa. Tarpojat siirtyvät eteenpäin ja keskustelevat: Kuinka moni uskoo, että tulevaisuus voi olla tällainen? Ketkä olisivat aiheuttaneet tämän muutoksen? Mitä poliitikot, yritysten omistajat, aikuiset tai jokainen itse voi tehdä estääkseen tällaisen kehityksen? Seuraavaksi tarpojat näkevät kaksi toisensa kohtaavaa henkilöä. Toinen puhuu suomea ja toinen englantia. Henkilöt näyttelevät, että pieni laite korvassa kääntää toisen puheen automaattisesti. A: Hello! L: Hei Angela! Hauska nähdä! Olen täällä metsässä partioretkellä. A: Oh, great! What plans do you have for today? L: Kävellä täällä metsässä ja sen jälkeen syödään eväitä. A: That sounds very pleasant. Can I join you? L: Tottakai! Tarpojat keskustelevat: Miten kommunikoidaan vuonna 2030? Miten matkustetaan vuonna 2030? (Siinä vaiheessa öljy ja bensa saattaa olla loppu.) Miten silloin voidaan tuottaa energiaa? Tarvikkeet: roskia, kieltokylttejä, ehkä piikkilankaa, muuta ”tulevaisuusrekvisiittaa”. Lähde: Scouterna

Lankatehdas Johtaja laitata kolon lattiallekasan lyhyitä langanpätkiä. Tarpojat asettuvat lattialle ja solmivat lyhyitä langanpätkiä yhteen muodostaen niistä pitkää lankanauhaa noin 5-10 minuutin ajan. Tämän jälkeen johtaja pysäyttää työnteon ja johdattelee tarpojat pohtimaan, miltä työ tunti. Miten tarpojilta sujuisi esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä. Hetken tarkoituksena on havainnollistaa, millaiset voivat olla lapsityöntekijän työskentelyolosuhteet. Samalla on hyvä pohtia, miksi lapset tekevät maailmalla töitä ja miten työteko vaikuttaa lasten elämään. Lähde: Plan

Ekotehobingo. Jokainen tarpoja tarvitsee palan ruutupaperia, johon hän piirtää neljä kertaa neljä (4x4) ruudukon. Seuraavaksi jokainen kirjoittaa ruudukkoon numerot 1 - 16. Jokaiseen ruutuun tulee yksi numero. Numeroita ei tule laittaa järjestykseen, mutta silti on hyvä aloittaa ykkösestä ja edetä järjestyksessä kunnes kaikki numerot on kirjoitettuna. Ja sitten vaan bingoamaan. Johtaja laittaa vastaukset alla olevat vastaukset näkyviin esimerkiksi fläpille tai vastaavalle. Jokaiseen kysyttyyn kysymykseen löytyy näistä vaihtoehdoista yksi sopiva vastaus, jonka numeron jokainen rastittaa paperistaan. Johtaja kysyy yhden kysymyksen listasta kerrallaan ja pyytää samalla pelaajia rastittamaan vastauksen numeron omasta bingoruudukostaan. Tarpoja, joka ensimmäiseksi saa vaaka- tai pystysuoran tai kulmasta kulmaan ulottuvan rivin, huutaa BINGO ja on voittaja. Usein bingoa kannattaa jatkaa niin kauan, että noin 3 - 5 tarpojaa on saanut bingon. Tämä bingo sopii myös hyvin aikaisemmin opittujen asioiden kertaamiseen.  Ekotehobingon kysymykset:

  1. Miten muuten voit saada CD-levyn kuunneltavaksi kuin ostamalla omaksi? (5. Lainaamalla)
  2. Fillaristasi irtosi pari pinnaa, kun kaaduit. Joutaako koko pyörä romuraudaksi vai onko olemassa joku ekotehokkaampi vaihtoehto? (16. Korjaaminen)
  3. Kirjasto on ekotehokasta yhteiskäyttöä parhaimmillaan. Montako omaa kirjaa yksi kirjaston kirja vastaa? (9. Noin 60)
  4. Mikä on ekotehokkaampi vaihtoehto kertakäyttöiselle juomapullolle? (15. Uudelleen käytettävä versio)
  5. Ekotehokkuus = enemmän hyvinvointia, vähemmillä… (6. Luonnonvaroilla)
  6. Jäte on luonnonvarojen tuhlausta, ja sitä ei ekotehokkaassa maailmassa tulisi syntyä lainkaan. Kuinka monta kiloa vuodessa tuotamme nykyään kotitalousjätettä per nuppi? (10. Noin 300)
  7. Miten muuten voit saada elokuvan kotiin katsottavaksi kuin ostamalla omaksi? (13. Vuokraamalla)
  8. Mikä on autoa ja mopoakin nopeampi ja ekotehokkaampi kulkuväline kaupunkien keskustoissa alle seitsemän kilometrin matkoilla? (3. Polkupyörä)
  9. Mikä on ekotehokkaampi vaihtoehto maapallon toisella puolella valmistetuille tuotteille? (11.Lähituotanto)
  10. Montako kiloa jokaista suomalaista kohti maassamme kulutetaan luonnonvaroja joka päivä? (7. Noin 240)
  11. Yksi tärkeä ekotehokkuuden kriteeri. (14. Kestävyys)
  12. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon luonnonvaroja elämiseen kuin me teollisuusmaiden asukkaat, montako maapalloa tarvitsisimme ihmiskunnan tarpeiden täyttämiseen? (2. Noin 4)
  13. MIPS kuvaa tuotteen ekologista taakkaa. MIPS pienenee ja tuotteen ekotehokkuus lisääntyy, kun tuotteen käyttökertojen määrä… (8. Kasvaa)
  14. Millaiseen pyyhkeeseen ekotehokas pyyhkii kätensä paperipyyhkeen sijaan? (1. Kankaiseen)
  15. Liikuntaharrastuksessa suurin ekologinen taakka aiheutuu yleensä… (12. Matkoista)
  16. Mikä on roskista parempi paikka pieneksi jääneelle puserolle? (4. Kirpputori)
Ekotehobingon vastaukset
  1. Kankaiseen
  2. Noin 4
  3. Polkupyörä
  4. Kirpputori
  5. Lainaamalla
  6. Luonnonvaroilla
  7. Noin 240
  8. Kasvaa
  9. Noin 60
  10. Noin 300
  11. Lähituotanto
  12. Matkoista
  13. Vuokraamalla
  14. Kestävyys
  15. Uudelleen käytettävä versio
  16. Korjaaminen
Näppärä johtaja tekee bingosta maastopeliversion. Lähde: www05.turku.fi/ekoteho/opettaja/biologia.htm

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maailmaa. Vartio jakautuu pareihin tai pieniin ryhmiin. Jokainen pari tai ryhmä valitsee maan eri puolilta maapalloa ja tutustuu sen maan kansalaisen elämään ja ilmastonmuutoksen vaikutukseen siihen. Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi lähteä hakemaan joko maan, tai suurten kaupunkien kautta. Sopivia paikkoja ovat esimerkiksi Rovaniemi, Kiribati, Mali, New Orleans, Detroit, Grönlanti, Peking, Bangladesh, Lontoo, Nepal, Tansania, Australia, Brasilia. Tarpojat hakevat internetistä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri maissa ja soveltavat sitä kehittämiinsä kuvitteellisiin henkilöhahmoihin. Henkilöt voidaan esitellä esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  • Henkilötiedot: nimi, ikä ja asuinkunta
  • Etsitään netistä kuva kyseisen maalaisesta henkilöstä, jonka varaan henkilöhahmo rakennetaan tai piirretään henkilön kuva itse.
  • Miten ilmastonmuutos on vaikuttanut henkilön elinympäristöön?
  • Mikä on henkilön ammatti? Miten ilmastonmuutos on vaikuttanut hänen toimeentuloonsa ja hyvinvointiinsa?
  • Miten henkilö on toiminut ilmastonmuutokset pysäyttämiseksi?
Iltahiljentymisessä tarpojat voivat pohtia, miten he pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan kunkin kuvitteellisen hahmon elämään. Miten esimerkiksi omat vaateostokset vaikuttavat intialaisen nuoren elämään?

Tulevaisuudenkuvia. Johtaja haastaa tarpojat visioimaan mahdollisia tulevaisuudenkuvia ja miettimään, mitkä niistä ovat toivottavia ja epätoivottavia. Johtaja valmistelee etukäteen provosoivia, johonkin muutokseen tähtääviä kysymyksiä. Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi Mitä hyvää tai huonoa voisi tapahtua, jos yksinkertaista elämää ja vähäistä kulutusta alettaisiin arvostaa enemmän kuin materiaalista vaurautta? Mitä hyvää tai huonoa voisi tapahtua, jos dinvoiman tai fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian lähteenä luovuttaisiin? Mitä hyvää tai huonoa voisi tapahtua, jos Reilusta kaupasta tulisi yleisin ulkomaankaupan muoto? Mitä hyvää tai huonoa voisi tapahtua, jos jokainen olisi käytännössä vastuussa tuottamiensa jätteiden käsittelystä? Kysymykset kirjataan lapuille, jotka kiinnitetään seinälle. Tarpojat kirjaavat vastauksensa valkoisille lapuille ja ne kootaan ryhmitellysti kysymysten alle. Jokainen tarpoja saa vihreitä ja punaisia lappuja, joille he kirjaavat eri vastausvaihtoehtojen kohdalle punaisiin lappuihin syitä, miksi seuraus ei olisi hyvä tai toivottava ja vihreisiin lappuihin syitä, miksi seuraus olisi hyvä tai toivottava. Lopuksi vartio laittavat alkuperäiset muutosesitykset vielä tärkeysjärjestykseen. Iltahiljentymisessä vartio voi vielä pohtia, miksi mielipiteet eivät aina näy käytännön toiminnassa? Vartio voi keskustella niin sanotusta vapaamatkustajan ongelmasta: siitä miksi ihmiset haluavat toki nauttia puhtaasta ympäristöstä, mutta eivät aina ole valmiita tekemään itse sen eteen paljonkaan. Tarvikkeet: seinätilaa, valkoista, punaista ja vihreää paperia, kyniä sekä teippiä tai sinitarraa Lähde: ilmasto.org

Vartio tutustuu oman kunnan ilmastopäästöihin ja selvittää mistä ne syntyvät (www.co2-raportti.fi). Minkälaista teollisuutta kotipaikkakunnalla esimerkiksi on tai miten maanviljely vaikuttaa päästöihin? Vartio pohtii, mikä olisi hyvä tapa vähentää oman kotikunnan päästöjä? Kun vartio on muodostanut oman perustellun kantansa tai näkökulman kotikunnan tilanteen parantamiseksi, se etsii konkreettisia vaikuttamisen paikkoja ja miettii kunnallisen vaikuttamisen keinoja. Vartio voi esimerkiksi käydä lobbaamassa päättäjiä, laatia valtuustoaloitteen tai julkaista kannanoton paikallislehdessä. Lähde: ilmasto.org

Lisää vinkki

Liite