Tarpoja huomaa, että myös kaupungissa on paljon luontoa ja ymmärtää sillä olevan tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnissa ja kaupungin viihtyvyydessä.

Valikko

Suhde ympäristöön: Kaupunkiluonto lähellä


Tavoite:

Tarpoja huomaa, että myös kaupungissa on paljon luontoa ja ymmärtää sillä olevan tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnissa ja kaupungin viihtyvyydessä.

Kuvaus:

Vartio tekee kävelyretken kololta lähikaupunkiin ja tekee siellä havaintoja ympäröivästä luonnosta.

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kololla
Taitoalueet Arjen taidot Itsestä huolehtiminen Luonto
Kesto -
Kasvatustavoitteet Luontosuhde
Teemat Metsä

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Kaupunki-tarppo

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Villieläimet stadissa. Monet luonnossa elävät lajit eksyvät nykypäivänä välillä myös kaupunkiin. Vartioi merkitsee muistiin kävelyretkellään havaittuja eläinten elinympäristöjä. Minkälaisia eläimiä ja kasveja kaupunkiympäristössä viihtyy? Kuuluisa esimerkki lähivuosilta on Helsingissä asusteleva Bubi-huuhkaja. Katsojat ja pelaajat kokivat jänniä hetkiä eräässä Suomen ja Belgian jalkapallomaaottelussa Helsingin olympiastadionilla. Kesken pelin stadionilla majaa pitävä huuhkaja lennähti kentälle. Se istuskeli Belgian maalin ylärimalla ja tarkkaili menoa reviirillään, kunnes nousi siivilleen ja katosi tummenevaan yöhön. Mitkä eläimet kuuluvat kaupunkiympäristöön ja mitkä eivät? Miksi?

Kaupunkilajien tarpeet. WWF:n kaupunkilajien tarpeet -tehtäviä voidaan käyttää kävelyretkellä havainnoinnin tukena. Mitkä lajit viihtyvät hyvin kaupungissa tai havainnoidussa kaupunginosassa? Vartionjohtaja voi tulostaa oheisen listan tarpojille mukaan retkelle. Tarpojat laittavat rastin ruutuun, jos he retken aikana näkevät lajinimen perässä lueteltuja asioita. kettu: luola pesäpaikaksi, nisäkkäitä ravinnoksi rusakko: avoimia niittyjä, ravinnoksi heinää ja ohutta puun kuorta orava: havumetsää, ravinnoksi siemeniä ja marjoja, pesätarpeiksi risuja, sammalta ja naavaa siili: rehevää heinikkoa, lehti- tai risukasoja pesäpaikaksi, ravinnoksi hyönteistoukkia naakka: rakennuksia pesäpaikoiksi, suuria puita koko parven oleskeluun ja yöpymiseen varpunen: avointa maastoa, tiheitä pensaita suojapaikaksi ja sopivia koloja pesäpaikaksi sinisorsa: vettä, suojaisa pesimäpaikka, ravinnoksi vesikasveja tai heinää fasaani: niittyä, hoitamattomia pihoja, kuusia yöpymispaikaksi, lintujen ruokintapaikka varpushaukka: rauhallista metsää pesimiseen, pikkulintuja ravinnoksi

Hiukset lähtevät päästä. Vartio menee tuuliseen paikkaan tarkkailemaan tuulen vaikutuksia kasvillisuuteen ja mittaamaan tuulen voimakkuutta. Mukaan tarvitaan tuulimittari. Kaupungissa on usein paikkoja, joihin tuuli kerääntyy. Esimerkiksi pitkillä kaduilla tuulen ilmavirtaus tiivistyy ja kiihtyy. Vartio pohtii tuulisella paikalla, mitä haittaa ja mitä hyötyä tuulesta voi olla alueen kasvillisuudelle. Se mittaa tuulen nopeuden vähintään kolmessa eri paikkaa. Mikä aiheuttaa tuulisuuden näissä paikoissa?

Naturewatch kaupunkiluonto. WWF on koostanut hyvän tehtäväpaketin kaupunkiluonnon tarkasteluun. Ne löytyvät osoitteesta http://wwf.fi/mediabank/5034.pdf

Elämää torilla. Vartio ottaa mukaansa kasvi- ja eläinkirjan tai toimivan nettiyhteyden ja suuntaa kaupungin torille. Kuinka monta eri lajia torilta löytyy? Esimerkiksi erilaisia kasvilajeja voi löytyä torikivetyksen koloista lukuisia.

Veden tutkiminen: Tarpojat hajaantuvat pienemmissä ryhmissä lähialueelle etsimään vettä. Ennen lähtöä tarpojat pohtivat mistä vettä voisi löytyä, esimerkiksi purosta, joesta, yleisestä wc:stä tai vesilätäköstä. Tarpojat ottavat kuvan vedestä kun löytävät sellaista. Samalla tarpojat voivat pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Missä vesi on? Mihin sitä käytetään? Paljonko vettä siinä on? Onko tässä paikassa aina vettä? Minkä väristä vesi on? Haiseeko vesi? Voisiko ihminen juoda tätä vettä? Voisiko eläin juoda sitä? Sovitun ajan päästä kaikki palaavat lähtöpaikalle. Ryhmät esittelevät löydöksiään. Yllättyivätkö tarpojat veden määrästä? Mitä hyötyä meille on vedestä? Mitä hyötyä kaupungissa elävillä kasveilla ja eläimillä on vedestä? Löysivätkö tarpojat vettä muissa muodoissa (esimerkiksi höyryä tai jäätä)? Löytyikö merkkejä veden saastumisesta? Mitä sille voisi tehdä? Tarpojat voivat tehdä ottamistaan kuvista vesinäyttelyn joko tulostettuina tai sähköisenä. Lähde: Scouterna

Tarpojat keksivät itselleen sattumanvaraisuuteen perustuvan kuvausmetodin. Esimerkkejä: • Ota kuva aina, kun kuulet linnunlaulua • Ota kuva aina, kun näet auton • Ota kuva aina, kun astut jalkakäytävälle • Heitä noppaa muutaman minuutin välein ja ota kuva aina, kun saat valitsemasi luvun • Päätä väri ja ota kuva aina, kun kohtaat sen ympäristössäsi • Ota kuva aina, kun kohtaat uuden ihmisen Tarpojat lähtevät ulos ympäristöönsä kameran kanssa ja ottavat valokuvia sattumanvaraisen kuvauksen metodia hyödyntäen. Vartionjohtajan tai luotsin on hyvä muistuttaa, että kuvia otetaan sattuman varaisesti, joten ei kannata miettiä liikaa mistä tai millaisella tarkennuksella kuvia ottaa. Kuvausajan jälkeen tarpojat voivat katsoa kuvia yhdessä Tarpojat pohtivat tehtävän jälkeen vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia asioita kuvasitte? Miksi? - Miten sattumanvarainen kuvausmetodinne toimi? - Miltä kuvaaminen tuntui? - Mitä ottamanne kuvat kertovat ympäristöstänne? Lähde: Suomen valokuvataiteen museo

Mitä ominaisuuksia eliö tarvitsee selviytyäkseen kaupungin asfalttiviidakossa? Tutkikaa erilaisia paikkoja kadulla ja merkitkää ylös, mitä kasveja, eläimiä tai muita eliöitä havaitsitte. Voitte tehdä havaintoja esimerkiksi roskikisen ympäristössä, liikennemerkin vierellä, rakennuksen seinustalla, torilla tai parkkipaikalla. Muistiin merkitsemiseen voitte ottaa avuksi Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtävälomakkeen, s. 7. Vinkki: WWF

Tehtävä: Luontohavaintoja lajista ihminen Tarvikkeet: Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtävälomake, kyniä Tässä aktiviteetissa tarpojat tarkkailevat ihmisiä osana kaupunkiympäristöä. Asettukaa tarkkailemaan pienryhmissä tai pareittain kaupungin elämää ihmisiä vilisevälle paikalle. Tarkkailuajan voi määritellä luotsi, mutta n. 15 minuuttia on esimerkiksi hyvä aika. Tarpojat voivat vastata seuraaviin kysymyksiin tarkkailunsa pohjalta:

  • Mitä ihmiset tekevät ja miten liikkuvat?
  • Löytyykö jotain ihmisille yhteistä, mitä kaikki yksilöt näyttävät tekevän?
  • Mitä eri kaupungin elementtejä ihmiset hyödyntävät?
  • Tekevätkö ihmiset jotain, mille ei näytä olevan mitään syytä?
  • Saatteko ihmisiä tarkkailemalla selville jotain eri yksilöiden välisistä suhteista?
Muistiin merkitsemiseen voi ottaa avuksi WWF:n Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtävälomakkeen, s. 13, wwf.fi/opetusmateriaalit. Vinkki: WWF

Tehtävä: Roskatutkimus Tarvikkeet: Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtävälomake, kynä, roskapusseja, paksut hanskat (esim. näppylähanskat), roskapihdit Tässä aktiviteetissa tarpojat tutkivat valitsemaansa lähiympäristöään ja sinne kertyneitä roskia. Tarpojat kulkevat ulkona noin 100 m matkan, jokainen eri suuntaan. Heidän tulee samalla kerätä kaikki löytämänsä roskat pussiin. Roskienkeruun jälkeen tarpojat palaavat yhteen ja alkavat lajittelemaan ja laskemaan löytämiään roskia niiden materiaalin perusteella. Roskat kannattaa merkitä muistiin. Muistiin merkitsemiseen voi ottaa avuksi Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtävälomakkeen, s. 9. Kun tarpojat ovat lajitelleet roskat ja kirjanneet niiden määrät muistiin, voi roskista keskustella luotsin johdolla seuraavien kysymysten avulla:

  • Mistä roskat ovat luultavimmin peräisin?
  • Miten roskat ovat päätyneet löytämäänne paikkaan?
  • Miten roskien päätymistä ympäristöön voisi ennaltaehkäistä?
Luotsin tehtävänä on ohjeistaa tarpojia turvalliseen roskienkeruuseen: jokaisella tarpojalla tulisi olla paksummat hanskat, jotta käsiin ei tule haavoja. Lisäksi vaarallisilta vaikuttaviin roskiin (kuten neuloihin) ei tule koskea käsin. Luotsi myös varmistaa, että kerätyt roskat päätyvät niille tarkoitettuihin lajittelupisteisiin. Vinkki: WWF

Lisää vinkki

Liite