Tarpoja tuntee omaa kulttuuriaan.

Valikko

Suhde yhteiskuntaan: Meidän kulttuurimme


Tavoite:

Tarpoja tuntee omaa kulttuuriaan.

Kuvaus:

Tarpoja tutustuu oman paikkakuntansa tai maansa kulttuuriin.

Toteutus ja tavoitteet

Pakolliset: Valinnainen
Paikka: Kolo muu
Taitoalueet: Arkielämän taidot Kansalaistaidot Kansalaisuus Partiokulttuuri Tapakulttuuri Yhteiskunta
Kesto: yksi koloilta
Kasvatustavoitteet: yhteisoon-kuuluminen
Johtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja auttaa tarpojia löytämään heitä kiinnostavia paikallisia kulttuuritapahtumia, taiteilijoita tai näyttelyitä.  Vartionjohtaja auttaa käytännönjärjestelyissä, jos vartio tapaa taiteilijan tai toteuttaa retken paikalliseen tapahtumaan tai kohteeseen. Vartionjohtajan tehtävänä on yhdessä luotsin kanssa syventää taiteilijaan tai taidekohteeseen tutustumista. On tärkeää, että valitun tutustumiskohteen yhteydessä vartionjohtaja kyselee tarpojilta näiden mielipiteitä ja perusteluja mielipiteille. Tarkoitus ei ole vain todeta jonkin asian olevan hyvä tai huono, vaan kertoa omasta näkemyksestä tarkemmin. Vartionjohtaja pyrkii tuomaan mukaan myös monipuolisuutta ja kannustaa vartiota asettumaan omien mukavuusrajojensa ulkopuolelle. Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa vartionjohtajaa löytämään informaatiota paikallisista tapahtumista, taiteilijoista ja taideteoksista. Luotsi auttaa vartionjohtajaa toteuttamaan aktiviteetin sopivalla tasolla vartiota ajatellen.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Luovuus-tarppo

Rinnakkaiset

Vinkit

Järjestys: Uusimmat

Paikallinen kulttuuritarjonta. Tarpojavartio osallistuu kulttuuritapahtumaan omalla paikkakunnallaan. Monessa kaupungissa ja kunnassa järjestetään esimerkiksi konsertteja, teatteriesityksiä, näyttelyitä tai kirjailijailtoja. Myös esimerkiksi kunnan järjestämät juhlat pitävät usein sisällään taiteen ammattilaisen juhlapuheen.

Kotimainen musiikki. Tarpojavartio valitsee jonkun suomalaisen artistin ja perehtyy hänen tuotantoonsa. Valinta voi kohdistua myös tiettyyn musiikkigenreen. Vartio voi myös tutustua artistiin joka on kotoisin samalta seudulta kuin vartio. Vartio vierailee mahdollisuuksien mukaan artistin keikalla tai tutustuu häneen eri lähteiden välityksellä. Miten artistin oma elämä ja taide tukevat toisiaan?

Kotimainen kirjailija. Tarpoja käy kirjastossa ja tutustuu yhteen tai useampaan kotimaiseen kirjailijaan. Onko olemassa kirjailijaa, joka on syntynyt tai työskennellyt tarpojan lähiympäristössä? Tarpoja lukee tekstin paikalliselta kirjailijalta tai kertomuksen joka kertoo kotipaikkakunnasta. Tekstiin tutustumisen jälkeen tarpoja käy keskustelua lukemastaan. Hän kertoo oman mielipiteensä ja ajatuksensa teoksesta. Tarpoja voi myös olla yhteyksissä kirjailijaan ja kertoa hänelle ajatuksistaan.

Kotimainen taiteilija. Tarpojavartio tutustuu kuvataiteeseen kotipaikkakunnallaan tai kotipaikkakuntalaisensa taiteilijan tuotantoon muualla Suomessa. Millaisia teoksia taiteilija on tehnyt? Missä niitä on esitelty? Mikä motivoi taiteilijaa, mitä hän haluaa teoksillaan ilmaista? Vartio tutustuu taiteilijan teoksiin mahdollisimman monipuolisesti. Taiteilijoiden näyttelyitä pienilläkin paikkakunnilla järjestävät esimerkiksi kirjastot ja kunnantalot. Tarpojavartio voi myös kutsua taiteilijan vieraakseen koloiltaan. Taiteen levinneisyyttä voi hahmottaa laittamalla karttaan kuvia lähiseudulla olevista tauluista ja patsaista. Vartio voi käydä itse ottamassa valokuvat teoksista tai piirtää niistä itse kuvat.

Joulurastirata (sopii esimerkiksi KITT:iin):
Lähtö – Joulumusiikki soi

Rasti 1: Tarpojat leipovat tai koristelevat piparkakkuja ja miettivät samalla vastauksiaan seuraaviin kysymyksiin: Onko jotakin mitä perheessäsi syödään ainoastaan jouluna? Onko jotakin mitä ette koskaan syö jouluna? Miksi?
Rastin vetäjä kertoo seuraavan: Piparkakku on yksi vanhimmista leivonnaisistamme. Se tulee alun perin Saksasta. Uskotaan, että alun perin piparkakku oli lääkeleipä, jota munkit leipoivat keskiajalla. Leivässä oli mausteita ja hunajaa ja siksi uskottiin, että se voisi parantaa sairauksia. Luultiin, että pipari auttaisi hermostuneisuuteen, hysteerisyyteen, ruoansulatusongelmiin ja huonoon näköön. Tänä päivänä piparkakuissa on kuitenkin ihan toisia mausteita.

Rasti 2: Tarpojat tekevät yksinkertaisen joulukuusenkoristen (esimerkiksi ripustettava sydän). Tarpoja kirjoittaa koristeeseen, mistä hän pitää eniten joulussa. Tämän saa mielellään myös kertoa toisille. Tarpojat ripustavat koristeet muovikuuseen, kun ne ovat valmiita. Kuusen latvassa on jo valmiiksi tähti. Tarpojat keskustelevat perheensä joulukuuseen liittyvistä perinteistä. Onko kotona yleensä joulukuusi? Jos on, onko se aito vai tehty muovista? Onko jokin koriste, mikä ehdottomasti pitää olla kuusessa? Miksi latvassa on tähti? Voiko siinä olla jotakin muuta?
Rastin vetäjä kertoo seuraavan: Joulukuusiperinne tulee todennäköisesti Saksasta. Suomessa on pidetty joulukuusia 1800-luvulta lähtien.

Rasti 3: Rastin vetäjä on pukeutunut joulupukiksi. Tarpojat keskustelevat joululahjoista. Miten perheessäsi jaetaan joululahjat? Mihin aikaan? Tuleeko joulupukki vierailulle? Saavatko kaikki vartiossa joululahjoja? Elleivät saa, niin jaetaanko lahjoja jonakin toisena ajankohtana?
Rastin vetäjä kertoo seuraavan: Tarina joulupukista alkoi jo 300 – luvulla, jolloin henkilö nimeltä Nikolaus syntyi. Hänestä tuli piispa Myrassa ja hän teki paljon hyviä tekoja. Hän pelasti kerran köyhän perheen heittämällä perheelle rahaa heidän ikkunastaan yöllä. Nykyisen ulkomuotonsa joulupukki sai 1931, jolloin Coca-Cola piirsi joulupukin mainokseensa.

Lopetus: Tarpojat syövät leipomiaan tai koristelemiaan piparkakkuja ja juovat glögiä. Tarpojat keskustelevat: Miten vietät joulua? Onko vartion sisällä eroja jouluperinteissä? Onko oikeata ja väärää tapaa viettää joulua? Opitko jotakin uutta joulunvietosta? Onko ok olla viettämättä joulua? Miksi vietät joulua? Miksi vietät joulua juuri sillä tavalla, kuin sen vietät? Haluaisitko muuttaa jotakin joulussa? Voiko sitä muuttaa? Onko tärkeätä tietää mistä perinteet tulevat?
Lähde: Scouterna

Juhlaretki: Vartio viettää yhden päivän aikana useimmat juhlapyhät. Aamupäivällä vartio aloittaa pääsiäisellä, jolloin maalataan kanamunia. Lounaaksi vartio syö vappulounaan, jolloin ruokapaikka on koristeltu ilmapalloilla. Iltapäivällä vartio sytyttää juhannuskokon. Illallista vietetään linnanjuhlissa, jolloin presidentti kättelee kaikki vieraat. Ruoan jälkeen koristellaan joulukuusi ja joulupukki tulee käymään. Kello 24 vartio viettää uutta vuotta tähtisadetikuilla.
Vartio voi rikastaa näitä ideoita tarpojien perheiden omilla perinteillä. On siis hyvä jos tarpojat osallistuvat retken suunnitteluun. Jos tarpojat haluavat, voidaan myös viettää kaikkien syntymäpäivät retken aikana laulamalla Paljon onnea vaan sopivissa kohdissa.
Lähde: Scouterna

Lisää vinkki

Lisää liite