Tarpoja tuntee Pyhän Yrjön tarinan.

Valikko

Pyhän Yrjön tarina


Tavoite:

Tarpoja tuntee Pyhän Yrjön tarinan.

Kuvaus:

Vartio tutustuu Pyhän Yrjön tarinaan. Johtaja on etukäteen pilkkonut tarinan pienempiin osiin. Vartion tehtävänä on koota tarina ehjäksi. Lisää haastetta tehtävään saadaan, jos suullinen kommunikaatio on kielletty ja oma pätkä pitää kuvata vain pantomiimin avulla. Vartio järjestäytyy rinkiin niin, että jokainen lukee palansa vuorollaan. Näin syntyy kokonainen, järkevä kertomus.

Pyhän Yrjön tarina:

Synnyin Kappadokiassa. Kun olin seitsemäntoistavuotias, pestauduin ratsuväen sotilaaksi. Kerran tulin Salem-nimiseen kaupunkiin. Sen lähettyvillä oli lohikäärme. Kyläläiset olivat pakanoita, ja he olivat saaneet uhripapilta neuvon lohikäärmeen varalle. Heidän täytyi syöttää lohikäärmeelle joka päivä yksi kaupungin asukkaista. Valinta ratkaistiin arvalla. Sinä päivänä oli arpa langennut kuninkaan tyttärelle. Prinsessa odotti pelolla kuolemaansa. Kaikki olivat suruissaan Celindan puolesta. Päätin, ettei prinsessa saisi kuolla. Kohtasin hänet järven rannalla. ”Mitä itket?” kysyin. Hän kertoi minulle lohikäärmeestä. ”Älä pelkää! Totisen Jumalan nimessä pelastan sinut”, sanoin. ”Et voi pelastaa minua! Pakene!” prinsessa aneli. Tuskin hän oli näin sanonut, kun järvestä nousi kauhea lohikäärme. Siunasin itseni ja pyysin Jumalaa avukseni. Hyökkäsin pedon kimppuun ja lävistin sen keihäällä. Ratsastimme yhdessä prinsessan kanssa kaupunkiin petoa perässämme raahaten. Se poltettiin roviolla suuren kansanjoukon läsnä ollessa. Tämän jälkeen kaikki kaupunkilaiset kääntyivät kristinuskoon.

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kolo Muu
Taitoalueet Katsomustaidot Partiokulttuuri
Kesto 30 min
Kasvatustavoitteet Maailmankatsomus Yhteisöön kuuluminen
Johtajan tehtävä: Johtaja tulostaa etukäteen Pyhän Yrjön tarinan ja pilkkoo sen osiin. Hän huolehtii siitä, että kokonainen tarina tulee lopuksi luetuksi.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Hengellisyys

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Vähän erilainen Pyhän Yrjön tarina luettavaksi esimerkiksi iltanuotiolla tai loppuhiljentymisessä: Moni - ainakin moni partiolainen - tuntee Pyhän Yrjön legendan: ilkeä lohikäärme vaatii uhreja, arpa osuu kauniiseen prinsessaan, uljas ritari saapuu kylään ja seivästää lohikäärmeen, kiitollinen kuningas lupaa prinsessan käden palkkioksi - mutta mikä on todellinen tarina? Pyhän Yrjön legendaa on kerrottu 400-600-luvuilta asti, ja jo silloin tunnettiin kaksi versiota: kreikkalainen ja roomalainen, joissa molemmissa Yrjö on kappadokialainen Rooman armeijan soturi, joka kuolee kristinuskonsa vuoksi marttyyrina taistelussa 23. huhtikuuta vuonna 303. Keisarinna Aleksandra vakuuttuu hänen uskostaan niin, että kääntyy itsekin kristityksi, ja roomalaisessa versiossa Yrjön marttyyrikidutus kestää seitsemän vuotta ja hänen esimerkistään 40 900 ihmistä kääntyy kristinuskoon. Kova tyyppi siis! Mistä prinsessa ja lohikäärme sitten tulevat? Keskiajalta, tietenkin. Pyhä Yrjö, ainoa hevosen selässä kuvattu soturipyhimys, nostettiin ritariaatteen esikuvaksi 1000-luvulla. Lohikäärmekuvaelmaa oli jo aiemmin käytetty metsä-Euroopan käännytystyössä, jossa lohikäärme edusti paholaista ja Pyhä Yrjö puhdasta kristinuskoa, joka pelastaa ihmiskunnan. Keskiajalla lohikäärmelegenda vakiintui maalauksissa ja tarinoissa, joissa Pyhä Yrjö kuvattiin keskiaikaisessa haarniskassa ritarina. Pyhän Yrjön suosion viimeisteli sen vakiintuminen Englannin suojelupyhimykseksi 1500-luvulle tultaessa. Uljautta, rohkeutta ja vankkumatonta uskoa kuvaava Pyhän Yrjön risti, punainen risti valkoisella pohjalla, valittiin myös Englannin lippuun ja näkyy edelleen Iso-Britannian lipussakin. Samoin perustein Baden-Powell valitsi Pyhän Yrjön myös partiolaisten esikuvaksi ja suojelupyhimykseksi. Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan. Pyhää Yrjöä ei enää katolilaisessa kirkossa lasketa pyhimyksien joukkoon, vaan vuoden 1969 kalenteriuudistuksessa 23. huhtikuuta alennettiin pyhäpäivästä muistopäiväksi. Pyhän Yrjön legenda elää kuitenkin paitsi kristillisessä, myös juutalaisessa ja islamilaisessa perinteessä. Ortodoksisessa kirkossa Pyhä Yrjö on erittäin arvostettu hahmo, jolle on omistettu useita kirkkoja ympäri maailmaa. Pyhän Yrjön alttareita, kirkkoja ja rukoushuoneita on paljon myös Jerusalemin alueella Lähi-Idässä. Esimerkiksi Beit Jalan kylässä Betlehemin lähellä on pieni Pyhän Yrjön pyhäkkö, jossa käyvät edelleen rukoilemassa niin kristityt, juutalaiset kuin muslimitkin. Siinä vasta ystävyyttä yli rajojen! (Lähteenä käytetty englanninkielistä Wikipedia-artikkelia Pyhästä Yrjöstä referoiden.)

Vartio tutustuu Pyhän Yrjön tarinaan ja miettii sitten, miten sen voisi kertoa uudella tavalla. Vartio voi esimerkiksi pohtia, minkä henkilöiden näkökulma ei näy tarinassa tai miltä tarina näyttäisi nykyajassa. Vartio suunnittelee uudelleen kerrotun tarinan ja tekee siitä esimerkiksi näytelmän. Esimerkkinä uudelleenkerrotusta tarinasta vartio voi käyttää esimerkiksi tätä prinsessa Cleolindan näkökulmasta kerrottua tarinaa. * Pyhän Yrjön tarina Cleolindan näkökulmasta * Cleolinda syntyi Selem-nimisessä kaupungissa Herran vuonna 303. Hän oli kuninkaallisen perheen tytär. Siksi Cleolinda sai viettää lapsuutensa opetellen tärkeitä taitoja, joiden avulla hän voisi olla Selemin asukkaiden avuksi. Kerran tuli Selemin lähistölle lohikäärme. Lohikäärme julisti, että kaupungin asukkaiden oli ruokittava sitä joka päivä. Aluksi lohikäärme tyytyi lampaisiin, mutta kun lampaat oli syöty, lohikäärme vaati syötäväksi yhden kaupungin asukkaan – joka päivä. Kuninkaan neuvonantajat eivät uskaltaneet uhmata lohikäärmettä, joten päätettiin ryhtyä arpomaan, kuka asukkaista lohikäärmeelle syötettäisiin. Cleolinda oli eri mieltä ja ilmoitti suostuvansa kohtaamaan lohikäärmeen. Hänen mielestään ei ollut oikein, että lohikäärmeelle uhrattiin viattomia ihmisiä. Vastusteluista huolimatta Cleolinda lähti kaupungin ulkopuolelle tapaamaan lohikäärmettä. Kun Cleolinda oli matkalla lohikäärmeen luo, tuli Selemin kaupunkin kappadokialainen urheaksi tunnettu ratsumies Pyhä Yrjänä. Pyhä Yrjänä kuuli Cleolindan ratkaisusta ja päätti, ettei kukaan saisi kuolla, ja niin hänkin lähti lohikäärmeen luokse. Cleolindan suunnitelmana oli ensin yrittää neuvotella lohikäärmeen kanssa, mutta hän otti mukaansa myös tikarin. Kun Pyhä Yrjänä saapui paikalle, oli lohikäärme hyökkäämässä Cleolindan kimppuun. Pyhä Yrjänä otti keihäänsä, ja syöksi sen kohti lohikäärmettä. Keihäs kuitenkin katkesi, kun se osui lohikäärmeen koviin suomuihin. Lohikäärme kääntyi nyt Pyhää Yrjänää kohti ja valmistautui iskemään hampaansa Pyhän Yrjänän haarniskan läpi. Silloin kaivoi Cleolinda taskustaan tikarin, ja pisti sillä lohikäärmettä häntään. Pyhä Yrjänä hyödynsi lohikäärmeen hämmennyksen ja otti vyöltään miekkansa ja löi sillä lohikäärmettä. Niin Cleolinda ja Pyhä Yrjänä yhdessä tappoivat pahan lohikäärmeen. Cleolinda ja Pyhä Yrjänä olivat sellaisia kuin partiolaisen tulisi olla: Kun vaikeus tai vaara kohtasi, miten suuri tahansa, vaikkapa lohikäärmeenkin muodossa, he eivät koettaneet paeta sitä peläten, vaan hyökkäsivät sen kimppuun. Vaikka he olivat huonosti aseistettuja tämän kaltaista ottelua varten, he tekivät parhaansa ja lopulta yhteistyöllä onnistuivat voittamaan taistelun, mihin kukaan ei ollut uskaltanut ryhtyä. Juuri tällä tavalla partiolaisen olisi suhtauduttava vaikeuksiin tai vaaraan, olkoot ne miten suuria tai pelottavia tahansa tai olkoon hän miten huonosti varustettu tahansa. Hänen on käytävä niiden kimppuun rohkeasti ja luottavaisesti käyttäen kaikki voimansa voittaakseen ne. On olemassa mahdollisuus, että hän onnistuu. Pyhän Yrjänän päivä on huhtikuun 23. Sinä päivänä kaikki kunnon partiolaiset ajattelevat erityisesti partiolupaustaan ja partioihanteitaan.

Lisää vinkki

Liite