Retkiruoka

Retkiruokaa retkikeittimellä. Tarpojavartio suunnittelee toimivan ruokalistan oman vartion tai lippukunnan tarpojien retkelle. Vartionjohtaja ja luotsi auttavat suunnittelussa ja muistuttavat tarpojia esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyteen ja terveellisyyteen liittyvistä tekijöistä. Tarpoja valmistaa retkellä ruokaa retkikeittimellä, kämpän ruoanlaittovälineillä tai lippukunnan leirikeittövarusteilla, kuten kaasukeittimellä. Jos tarpojalla ei ole aiempaa kokemusta retkikeittimen tai muun välineistön käytöstä, niin häntä pitää opastaa siinä. Hyvä idea on laittaa kokeneempi tarpoja kokkaamaan kokemattoman kanssa. Tärkeää on myös, että jokainen pääsee kokeilemaan ruoanlaittoa itse. Ensimmäisillä kerroilla ruoan kannattaa olla jotain yksinkertaista, kuten nakkirisottoa tai vastaavaa.   Esimerkkejä helpoista resepteistä:   Nopea makkaramakaronipata (4 annosta) 8 dl vettä liha- tai kasvisliemikuutio 3 dl makaronia 1-2 sipulia 400 g lenkkimakkaraa 1 pss pakasteherneitä 1/2 dl tomaattisosetta yrttimaustetta esimerkiksi basilikaa  

1. Kiehuvaan veteen lisätään lihaliemikuutio, makaronit ja silputtu sipuli. Ruokaa keitetään 5 minuuttia.
2. Sekaan lisätään kuutioitu makkara ja pakasteherneet ja keitetään edelleen 5 - 10 minuuttia.
3. Lopuksi ruoka maustetaan ja nautitaan.

Jauhelihakeitto (3 - 4 annosta) 1 l vettä lihaliemikuutio 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 5 perunaa 250 g sika-nautajauhelihaa ripaus suolaa, pippuria ja paprikajauhetta 1 pss herne-maissi-paprikaa  

1. Ensimmäiseksi jauheliha ruskistetaan ja maustetaan suolalla, pippurilla ja paprikajauheella.
2. Vesi kiehautetaan kattilassa ja kiehuvaan veteen lisätään lihaliemikuutio.
3. Lohkoiksi pilkotut sipulit ja viipaloidut valkosipulit lisätään kattilaan.
4. Kuoritut ja paloitellut perunat lisätään kattilaan ja niiden annetaan kiehua hiljalleen.
5. Kun perunat ovat lähes kypsiä, lisätään jauheliha ja annetaan keiton kiehua hetki.
6. Lopuksi lisätään herne-maissi-paprika-pussi ja annetaan keiton kiehua hiljalleen vielä pari minuuttia.
7. Ennen tarjoilua keittoa maistetaan ja lisätään tarvittaessa suolaa.

Tarpoja suunnittelee ja toteuttaa parinsa kanssa viikonloppuretkelle mahdollisimman terveellisen aterian, jolla myös tulee toimeen koko viikonlopun ajan. Tarpojat miettivät sopivan aterian etukäteen koloillassa ja käyvät yhdessä vartion kanssa ennen retken alkua ostamassa tarvittavat ainekset lähikaupasta. Tavoitteena on että tarpoja oppii, että terveellisyys ei aina tarkoita korkeaa hintaa. Retken aikana tarpoja vastaa yhdessä parinsa kanssa ruuan valmistuksesta tai sen ohjeistamisesta muille vartion jäsenille.

Ateria nuotiolla. Tarpojavartio järjestää retken, jonka aikana ruuat valmistetaan nuotiolla. Tarpojat miettivät ruokalistan etukäteen koloillassa ja mahdollisuuksien mukaan huolehtivat yhdessä myös ostosten tekemisestä. Tavoitteena on, että tarpoja huomaa nuotion toimivan myös ruuanvalmistuskeinona retkikeittimen sijaan. Vartionjohtajan ja luotsin tehtävänä on tarvittaessa etukäteen esitellä erilaisia välineitä (folio, halsteri, lauta) nuotioruuan valmistamiseen ja huolehtia siitä, että aktiviteetin tekemisessä ei pitäydytä vain makkarassa, vaan laajennetaan ruoanlaittotaitoja.   Esimerkkejä helpoista nuotioruuista: Nuotioperunat ja sipulit isoja perunoita ja sipuleita kermaviiliä, yrttimaustetta, voita, savulihaa... Perunat ja sipulit laitetaan nuotion hiillokselle. Niiden annetaan olla noin puoli tuntia (tai lämmöstä riippuen enemmän tai vähemmän aikaa) kunnes kasvikset ovat kypsiä. Kypsyyttä voidaan kokeilla tikulla: jos tikku tunkeutuu perunaan mutta pysyy puhtaana ulos vedettäessä, ovat perunat kypsiä. Peruna halkaistaan päältä ja sen sisälle laitetaan täytettä (lihaa tms.), mausteita ja kermaviiliä. Peruna syödään kuoresta. Sipulin voi syödä sellaisenaan lisukkeena. Nuotioperunoiden ja -sipulien kanssa sopii hyvin nuotiomakkara. Se valmistetaan kuten uunimakkara: makkaraan tehdään viilto, viilto täytetään juustolla, ketsupilla ja/tai sinapilla, makkara kääräistään folioon ja laitetaan kypsymään hiillokselle. Paistetut munat paahtoleivässä pala paahtoleipää kananmuna margariinia (foliota) Valmistus litteällä kivellä Litteä tasainen kivi pestään ennen käyttöä ja voidellaan margariinilla. Jokainen ruokailija kovertaa paahtoleipäänsä reilun kokoisen kolon keskelle. Leipä asetetaan kuuman sileän kiven päälle nuotion reunaan ja siihen rikotaan varovasti kananmuna. Leivän alle voidaan myös laittaa foliopala ja nostaa reunat ylös, niin kanamuna pysyy varmasti leivän keskellä eikä valu kiveä pitkin. Omenakaurapaistos foliossa 5 - 6 omenaa kuorittuna ja lohkottuna 50 g margariinia sokeria 1-2 dl kaurahiutaleita (vaniljakastiketta) Margariini sulatetaan foliossa. Sulatettuun margariiniin lisätään kaurahiutaleita ja hieman sokeria, kunnes seos on kiinteää. Omenalohkot ladotaan folion päälle ja päälle ripotellaan voi-kauraseos. Folio suljetaan tiukaksi nyytiksi ja kypsennetään nuotiolla noin puoli tuntia. Lisäkkeeksi sopii vaniljakastike.

Retkiruuan kuivaus. Vartio tutustuu ruuan kuivaukseen uunin tai kuivurin avulla. Vartio pohtii, mitä tulee huomioida ruuan kuivaamisessa ja miettii myös, mitä hyötyä on kuivata retkiruuat itse. Vartio suunnittelee sellaiset vaellusruoat, joissa voidaan käyttää valmiiksi kuivattuja raaka-aineita tai joissa ruoka kuivataan itse etukäteen ja toteuttaa retken valitsemallaan ruokalistalla. Retkiruoan kuivauksesta löytyy lisää tietoa muun muassa Reppu-kirjasta.

Retkiruuan valinta. Tarpoja ostaa ja valmistaa esimerkiksi 2 eurolla mahdollisimman terveellisen ja ravitsevan aterian. Vartionjohtaja ja luotsi auttavat valitsemaan järkevän kokoisen rahasumman. Harkinnan mukaan se voi olla 5€/4hlö tai vaikka 10€/6hlö. Oleellista on miettiä pienellä rahalla mihin se kannattaa sijoittaa, jotta ruoka on mahdollisimman ravitsevaa ja riittoisaa.

Lippukuntalehteen retkiruokatesti. Vartio tekee lippukuntalehteen retkiruokatestin. Vartio suunnittelee testin ja vertailee siinä eri retkiruokien ominaisuuksia retkellä. Vartio voi keskittyä esimerkiksi välipalapatukoihin, nuotioruokiin tai itse kuivattuihin aterioihin. Testissä arvioitavia asioita voivat olla esimerkiksi säilyvyys, murenevuus, ravitsevuus, terveellisyys, paino ja hinta.

Luonnonantimet. Vartio kerää luonnosta marjoja, sieniä tai kasveja ja valmistaa niistä aterian tai aterian osan. Vartio voi valmistaa esimerkiksi marjoista kiisseliä tai rahkaa. Retkiruokien mausteena voi puolestaan käyttää esimerkiksi katajanmarjoja, ruoholaukkaa, ruohosipulia ja teehen koivun, mustikan, sianpuolukan, juolukan, vadelman tai mesiangervon lehtiä sekä kanervan kukkaversoja ja ajuruohoa. Syyskaudella sienet sopivat keiton tai kastikkeen joukkoon. Esimerkkejä luonnonantimista valmistetuista ruuista: Tee Teen valmistukseen sopivat esimerkiksi katajan versot, mustikan, vadelman, koivun ja metsämansikan lehdet sekä katajan, männyn tai kuusen havut. Tee lehdistä syntyy seuraavalla tavalla:

1. Hiostus: Lehdet puhdistetaan ja niiden annetaan nahistua pari tuntia.
2. Säilytys: Lehdet kierretään rullalle ja rullat laitetaan tiiviisti kannelliseen tölkkiin. Tölkin annetaan olla pari päivää aurinkoisella ikkunalaudalla. Näin lehdet muuttuvat ruskeiksi ja saavat voimakkaamman aromin.
3. Kuivatus: Lehdet laitetaan uunin pellille voipaperille. Kosteus poistuu lehdistä miedolla lämmöllä. Kuivat lehdet hienonnetaan sormissa. Tee kannattaa säilyttää tiiviissä purkissa ja käyttää tavallisen teen tapaan. Erilaisia makuja saa sekoittamalla eri kasveja.

Tee havuista syntyy nopeasti seuravalla tavalla: Vesi kiehautetaan ja siihen laitetaan muutama havunoksa muutamaksi minuutiksi. Juoman voi nauttia kylmänä tai lämpimänä. Leskenlehtilevite 1 dl leskenlehtiä 1 porkkana 2 rkl öljyä pari tippaa sitruunamehua Lehdet hienonnetaan, porkkana raastetaan ja aineet sekoitetaan keskenään. Tuotetta voi käyttää voileivällä levitteen sijasta. Nokkoskeitto Nokkoset kiehautetaan vedessä, joka kaadetaan lopuksi pois. Nokkoset hakataan pieneksi veitsellä ja laitetaan takaisin kattilaan kiehuvaan suolalla maustettuun veteen. Liemeen voi laittaa myös kasvisliemikuution. Keittoon lisätään lopuksi loraus maitoa. Keitetty kananmuna kruunaa annoksen.

Vartio jakautuu kahtia. Toinen puoli vartiosta tekee pussiruokaa, loput tekevät samaa ruokaa oikeista raaka-aineista. Vartio vertailee ja pisteyttää molemmat vaihtoehdot ja toteaa, kumpi aterioista voittaa (kokkausaika, maku, ravintosisältö, ulkonäkö, hinta, ja niin edelleen). Vartio pohtii molempien vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Kumpaa vartio tekee seuraavalla retkellä? Tarvikkeet: - ruoanlaittovälineet - raaka-aineet valmistettavaan ruokaan - sammutuspeite Lähde: Roihu

Vartio tekee pataleipää nuotiolla. Erilaisia pataleivän reseptejä löytyy netistä. Leivän kypsentämiseen menee noin 30 minuuttia. Pataa kannattaa muistaa käntää pari kertaa kypsentämisen aikana, jotta leipä kypsyisi tasaisesti.

Kuivaharjoittelu: Vartio valitsee ja koostaa vaellukselle yhden päivän ruoat niin, että ruokien energiasisältö on riittävä koko vartiolle. Ensin jokainen laskee oman keskimääräinen energiantarpeensa, tai vartio laskee yhdessä keskimääräisen energiantarve (katso viitteet alla). Tämän jälkeen vartio laskee ryhmän tarviseman vuorokauden energiamäärän. Ryhmä valitsee päivälle ruoat valmiista vaihtoehdoista (energiasisällöt paketissa) ja laskee kuinka paljon niistä saadaan energiaa. Riittääkö saatu energia? Millä tavalla saatavan energian määrää voidaan nostaa? Esimerkiksi puurolle kiisseli, välipalaksi pähkinöitä, lisukkeita ruokaan, tonnikala veden sijaa öljyssä, leipää tai muuta vastaavaa. Lopuksi vartio voi myös pohtia energian ja painon suhdetta. Mitä kannattaa kantaa? Mikä maistuu retkellä ja tulee varmasti syötyä? Tarvikkeet: - vaellukselle mukaan sopivien ruokien paketteja: pikapuurot, kiisselit, perunamuusi, pikapasta, pikariisi, tonnikala, italianpataa, pähkinäpussi, suklaata, energiapatukoita, ynnä muuta sellaista Tähän voi hyödyntää myös vanhentuneita retkiruokia. Näitä ei syödä, mutta oikeat ruokapaketit helpottavat konkreettisesti valintojen tekemisessä ja tarvittavan ruokamäärän hahmottamisessa. Energiantarpeen arviointi: 11-14-vuotiaiden tyttöjen päivittäinen energiantarve on 45 kcal/kg ja 15-18-vuotiailla 40 kcal/kg. Pojilla vastaavat luvut ovat 11-14-vuotiailla 55 kcal/kg ja 15-18-vuotiailla 45 kcal/kg + liikunnan vaikutus. Lisää tietoa: - Energiaa kasvupyrähdykseen: http://www.terve.fi/teini/energiaa-kasvupyrahdykseen - Energiansaanti: https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/energiansaanti/