Retkiruoka

Vartio suunnittelee ja toteuttaa retken ruoat pohtien eri kulttuurien ja uskontojen ruokaan liittyviä erityispiirteitä ja katsomuksellisia vaikutuksia. Mitä ruoka-aineita ei ole sopivaa käyttää minkäkin katsomuksen kohdalla tai minkä näköisiä elementtejä kulttuuri tuo makumaailmaan. Perinteiseenkin retkiruokaan saa uudenlaisia vivahteita esim. itämaisilla mausteilla.

Leipä kivellä 0,5 l vettä 1 tl suolaa 4 tl leivinjauhetta 7 dl hiivaleipäjauhoja 3,5 dl vehnäjauhoja Vartio sekoittaa kaikki ainekset (muut ainekset paitsi veden vartio voi  mitata ja sekoittaa jo kotona). Taikina jaetaan 10 osaan. Jokainen osa taputellaan noin puolen sentin paksuiseksi leiväksi. Tarpojat paistavat leivän kypsäksi kuumalla kivellä nuotiolla. Lähde: Norges speiderforbund

Tarpojat valmistavat paistin maakuopassa retkellä. Vartio kaivaa neliskulmaisen kuopan. Kuopan katto olisi hyvä saada irti yhtenä palana. Tarpojat laittavat kuoppaan paljon keskikokoisia kiviä ja sytyttävät niiden päälle nuotion. Kun nuotio on sammunut, tarpojat poistavat palaneiden puiden jämät ja puolet kivistä. Paisti (jonka tarpojat ovat maustaneet valkosipulilla, rosmariinilla, suolalla ja pippurilla ja joka on rasvattu voilla) laitetaan kuoppaan käärittynä folioon. Tarpojat laittavat loput kivistä takaisin kuoppaan ja kuopan katon  takaisin paikalleen. Digitaalinen paistimittari auttaa tietämään, milloin paisti on valmis. Lähde: Norges speiderforbund

Kuivaharjoittelu: Vartio valitsee ja koostaa vaellukselle yhden päivän ruoat niin, että ruokien energiasisältö on riittävä koko vartiolle. Ensin jokainen laskee oman keskimääräinen energiantarpeensa, tai vartio laskee yhdessä keskimääräisen energiantarve (katso viitteet alla). Tämän jälkeen vartio laskee ryhmän tarviseman vuorokauden energiamäärän. Ryhmä valitsee päivälle ruoat valmiista vaihtoehdoista (energiasisällöt paketissa) ja laskee kuinka paljon niistä saadaan energiaa. Riittääkö saatu energia? Millä tavalla saatavan energian määrää voidaan nostaa? Esimerkiksi puurolle kiisseli, välipalaksi pähkinöitä, lisukkeita ruokaan, tonnikala veden sijaa öljyssä, leipää tai muuta vastaavaa. Lopuksi vartio voi myös pohtia energian ja painon suhdetta. Mitä kannattaa kantaa? Mikä maistuu retkellä ja tulee varmasti syötyä? Tarvikkeet: - vaellukselle mukaan sopivien ruokien paketteja: pikapuurot, kiisselit, perunamuusi, pikapasta, pikariisi, tonnikala, italianpataa, pähkinäpussi, suklaata, energiapatukoita, ynnä muuta sellaista Tähän voi hyödyntää myös vanhentuneita retkiruokia. Näitä ei syödä, mutta oikeat ruokapaketit helpottavat konkreettisesti valintojen tekemisessä ja tarvittavan ruokamäärän hahmottamisessa. Energiantarpeen arviointi: 11-14-vuotiaiden tyttöjen päivittäinen energiantarve on 45 kcal/kg ja 15-18-vuotiailla 40 kcal/kg. Pojilla vastaavat luvut ovat 11-14-vuotiailla 55 kcal/kg ja 15-18-vuotiailla 45 kcal/kg + liikunnan vaikutus. Lisää tietoa: - Energiaa kasvupyrähdykseen: http://www.terve.fi/teini/energiaa-kasvupyrahdykseen - Energiansaanti: https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/energiansaanti/

Vartio tekee pataleipää nuotiolla. Erilaisia pataleivän reseptejä löytyy netistä. Leivän kypsentämiseen menee noin 30 minuuttia. Pataa kannattaa muistaa käntää pari kertaa kypsentämisen aikana, jotta leipä kypsyisi tasaisesti.

Vartio jakautuu kahtia. Toinen puoli vartiosta tekee pussiruokaa, loput tekevät samaa ruokaa oikeista raaka-aineista. Vartio vertailee ja pisteyttää molemmat vaihtoehdot ja toteaa, kumpi aterioista voittaa (kokkausaika, maku, ravintosisältö, ulkonäkö, hinta, ja niin edelleen). Vartio pohtii molempien vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Kumpaa vartio tekee seuraavalla retkellä? Tarvikkeet: - ruoanlaittovälineet - raaka-aineet valmistettavaan ruokaan - sammutuspeite Lähde: Roihu

Luonnonantimet. Vartio kerää luonnosta marjoja, sieniä tai kasveja ja valmistaa niistä aterian tai aterian osan. Vartio voi valmistaa esimerkiksi marjoista kiisseliä tai rahkaa. Retkiruokien mausteena voi puolestaan käyttää esimerkiksi katajanmarjoja, ruoholaukkaa, ruohosipulia ja teehen koivun, mustikan, sianpuolukan, juolukan, vadelman tai mesiangervon lehtiä sekä kanervan kukkaversoja ja ajuruohoa. Syyskaudella sienet sopivat keiton tai kastikkeen joukkoon. Esimerkkejä luonnonantimista valmistetuista ruuista: Tee Teen valmistukseen sopivat esimerkiksi katajan versot, mustikan, vadelman, koivun ja metsämansikan lehdet sekä katajan, männyn tai kuusen havut. Tee lehdistä syntyy seuraavalla tavalla:

1. Hiostus: Lehdet puhdistetaan ja niiden annetaan nahistua pari tuntia.
2. Säilytys: Lehdet kierretään rullalle ja rullat laitetaan tiiviisti kannelliseen tölkkiin. Tölkin annetaan olla pari päivää aurinkoisella ikkunalaudalla. Näin lehdet muuttuvat ruskeiksi ja saavat voimakkaamman aromin.
3. Kuivatus: Lehdet laitetaan uunin pellille voipaperille. Kosteus poistuu lehdistä miedolla lämmöllä. Kuivat lehdet hienonnetaan sormissa. Tee kannattaa säilyttää tiiviissä purkissa ja käyttää tavallisen teen tapaan. Erilaisia makuja saa sekoittamalla eri kasveja.

Tee havuista syntyy nopeasti seuravalla tavalla: Vesi kiehautetaan ja siihen laitetaan muutama havunoksa muutamaksi minuutiksi. Juoman voi nauttia kylmänä tai lämpimänä. Leskenlehtilevite 1 dl leskenlehtiä 1 porkkana 2 rkl öljyä pari tippaa sitruunamehua Lehdet hienonnetaan, porkkana raastetaan ja aineet sekoitetaan keskenään. Tuotetta voi käyttää voileivällä levitteen sijasta. Nokkoskeitto Nokkoset kiehautetaan vedessä, joka kaadetaan lopuksi pois. Nokkoset hakataan pieneksi veitsellä ja laitetaan takaisin kattilaan kiehuvaan suolalla maustettuun veteen. Liemeen voi laittaa myös kasvisliemikuution. Keittoon lisätään lopuksi loraus maitoa. Keitetty kananmuna kruunaa annoksen.

Lippukuntalehteen retkiruokatesti. Vartio tekee lippukuntalehteen retkiruokatestin. Vartio suunnittelee testin ja vertailee siinä eri retkiruokien ominaisuuksia retkellä. Vartio voi keskittyä esimerkiksi välipalapatukoihin, nuotioruokiin tai itse kuivattuihin aterioihin. Testissä arvioitavia asioita voivat olla esimerkiksi säilyvyys, murenevuus, ravitsevuus, terveellisyys, paino ja hinta.

Retkiruuan valinta. Tarpoja ostaa ja valmistaa esimerkiksi 2 eurolla mahdollisimman terveellisen ja ravitsevan aterian. Vartionjohtaja ja luotsi auttavat valitsemaan järkevän kokoisen rahasumman. Harkinnan mukaan se voi olla 5€/4hlö tai vaikka 10€/6hlö. Oleellista on miettiä pienellä rahalla mihin se kannattaa sijoittaa, jotta ruoka on mahdollisimman ravitsevaa ja riittoisaa.

Retkiruuan kuivaus. Vartio tutustuu ruuan kuivaukseen uunin tai kuivurin avulla. Vartio pohtii, mitä tulee huomioida ruuan kuivaamisessa ja miettii myös, mitä hyötyä on kuivata retkiruuat itse. Vartio suunnittelee sellaiset vaellusruoat, joissa voidaan käyttää valmiiksi kuivattuja raaka-aineita tai joissa ruoka kuivataan itse etukäteen ja toteuttaa retken valitsemallaan ruokalistalla. Retkiruoan kuivauksesta löytyy lisää tietoa muun muassa Reppu-kirjasta.