Tarpoja osaa päättää asioista yhdessä ja suunnitella erilaisia projekteja.

Valikko

Yhteiskunta-suuntaus


Tavoite:

Tarpoja osaa päättää asioista yhdessä ja suunnitella erilaisia projekteja.

Kuvaus:

Tarpoja osaa päättää asioista yhdessä ja suunnitella erilaisia projekteja.

Tiedot

Pakollisuus Pakollinen
Paikka Kämpällä Kololla Metsässä Ulkona
Taitoalueet Kaveritaidot Partiokulttuuri Vuorovaikutustaidot
Johtamistaito johtamistaito.organisointitaidot johtamistaito.visiointitaidot johtamistaito.vuorovaikutustaidot
Kesto 1 h
Kasvatustavoitteet Ryhmässä toimiminen
Johtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja tutustuu huolella etukäteen tarpojien ohjelmaan, jotta hän pystyy esittelemään sitä vartiolleen. Vartionjohtajan tulee olla aiheesta innostunut ja auttaa tarpojia valitsemaan vartiolle sopiva tarppo, aktiviteetteja ja majakka. Vartionjohtaja varaa mukaansa tarpojien ohjelman joko sähköisessä tai paperisessa muodossa, jotta vartio voi tutkia sitä. Luotsin tehtävä: Luotsin tehtävänä on huolehtia siitä, että tarpojavartio valitsee itselleen innostavia aktiviteetteja ja niihin sopivan haastavia toteutusideoita myös majakkaan. Luotsi myös pitää huolen siitä, että suunnitteluvaiheessa vartio tutustuu lippukunnan ja piirin toimintasuunnitelmaan ja poimii sieltä mukaan tarpojien tapahtumat. Aktiviteettien toteuttamisen aikana luotsin tehtävä on huolehtia siitä, että aktiviteettien tavoitteet täyttyvät valitun toteutustavan avulla. Tarkoitus on, että jokainen vartio oppii myös uutta, eikä vain kertaa vanhaa seikkailijaikäkaudessa opittua.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Yhteiskunta-tarppo

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Vartio harjoittelee kokouskäytäntöjä. Kokoukseen pukeudutaan partioasuihin, siellä pyydetään puheenvuorot ja pidetään pöytäkirjaa. Ensimmäisten tarppojen kohdalla luotsin kannattaa toimia puheenjohtajana, myöhemmin myös vartionjohtajan. Ohjelmaan voidaan perehtyä myös jo ennen kokousta, jotta luotsin ja vartionjohtajan ohjelmaesittelyt eivät keskeytä kokouksen kulkua. Kokemuksen karttuessa tarpojille annetaan yhä enemmän päätösvaltaa ja toimintasuunnitelma tehdään kokonaan vartion voimin. Ensimmäisissä tarpoissa luotsi ja vartionjohtaja tekevät alustavia valintoja vartiolle ja lähes valmista toimintasuunnitelmaa täydennetään koko vartion voimin. Tarkoituksena on opetella formaalia kokouskäyttäytymistä. Vartion tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan päättää siitä, minkä tarpon se tekee ja mitä aktiviteetteja he aikovat toteuttaa tarpon aikana. Myös majakan sisällöstä voidaan jo sopia. Kokoontumisen esityslista voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

  1. Tarpon esittely: Esitellään lyhyesti tarppo ja sen idea.
  2. Majakan esittely: Esitellään lyhyesti majakka ja mahdollisesti vaihtoehdot. Hahmotellaan muutamaa vaihtoehtoista majakkaa.
  3. Aktiviteettien esittely: Esitellään aktiviteetit lyhyesti.
  4. Majakan valinta ja tavoitteen asettaminen: Luotsi antaa vaihtoehdot tehtävän majakan aiheeksi, ja vartio valitsee näistä mieleisen aiheen itselleen sekä asettaa majakkaa koskevat haasteet. Majakkaa ja siihen liittyviä haasteita tarkennetaan tarpon aikana.
  5. Aktiviteettien valinta: Vartio valitsee aktiviteetit luotsin antamasta listasta. Tätä ennen luotsi on saattanut karsia osan mahdollisista aktiviteeteista pois listalta. Tarkoitus on valita sellaisia aktiviteetteja, jotka tukevat majakan saavuttamista.
  6. Järjestyksen valinta: Valitaan järjestys, jossa aktiviteetit tehdään ja tämän järjestyksen pohjalta tehdään toimintasuunnitelman runko. Tämä kohta voidaan ohittaa ainakin ensimmäistä tarppoa tehdessä.
  7. Vastuutehtävät: Esitellään tarppoon kuuluvat vastuutehtävät eli johtamistehtävä seikkailijaryhmässä sekä vastuutehtävä omassa ryhmässä. Lisäksi suunnitellaan alustavasti näiden johtamistehtävien ajankohtaa ja vastuutehtävien jakoa.

Sopimuksen tekeminen. Vartio kirjoittaa yhdessä sopimuspaperin. Sopimuksessa sovitaan yhteiset pelisäännöt seuraavalle puolivuotiskaudelle. Sopimukseen voidaan sisällyttää esimerkiksi tehtävät aktiviteetit ja tapahtumat, joihin osallistutaan. Vartionjohtaja voi esimerkiksi luvata suunnitella hauskat tavat toteuttaa aktiviteetit, luotsi puolestaan järjestää kivan retken ja tarpojat puolestaan osallistua vähintään yhteen lippukunnan varainhankintatapahtumaan. Tarkoitus siis on harjoitella sopimuksen tekemistä ja myös siinä pysymistä. Sopimuksen tekemisessä kannattaa olla riittävän yksityiskohtainen ja sopimus voi myös toimia toimintasuunnitelmana tai ainakin sen pohjana. Lisäksi vartio voi myös halutessaan sopia seurauksista, jos sopimuksen asioita ei noudateta. Luotsin tehtävänä on varmistaa, että seurauksissa ja myös sopimuksen muissa kohdissa pysytellään kohtuullisuudessa.

Vartio harjoittelee asiallista väittelyä, eri mielipiteiden kuuntelua ja niiden esittämistä hyvässä hengessä. Luotsin kannattaa pohtia väittelyn aiheita jo ennakkoon, mutta väittelyaiheita voi keksiä myös spontaanisti. Väiteltävä aihe voi olla joku vartiolle tärkeä ympäristökasvatuksen piiriin kuuluva asia tai heidän elämäänsä koskettava. Aiheesta riippuen väittely voi kestää parista minuutista aina niin kauan kuin väittelijöillä riittää juttua. Aiheita voivat olla esimerkiksi WWF:n opetusmateriaaleista https://wwf.fi/opettajille/opetusmateriaalit/  löytyvät Pallon paras ruoka -pelikortit, ja niiden ruoka-annosten paremmuudesta väittely. Kortteihin kannattaa tutustua hetken ennen kuin väittely aloitetaan kunnolla. Väittelyaiheita voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • kasviruoan syöminen on ympäristölle parempi kuin liharuoan
  • poro-kesäkurpitsa-sipulimakaronilaatikko on vastuullisempaa ruokaa kuin sushi
  • kala on aina parempi vaihtoehto kuin ruoaksi kuin muu liha
  • koulussa/ partiotoiminnassa tulisi olla pelkästään kasvisruokaa
Luotsin kannattaa varsinkin aluksi johtaa väittelytilannetta kertomalla selkeästi tehtävänannon, eli mistä aiheesta väitellään, ja ketkä tarpoajista ovat mahdollisesti väitettä vastaan ja ketkä ovat sen puolella. Tämä päätös kannattaa tehdä arvalla, koska tehtävän yksi tarkoituksista on pohtia väittelynaihetta myös vastakkaisesta näkökulmasta, vaikka henkilökohtaisesti ei olisikaan sitä mieltä. Väittelytilanteessa opitaan samalla kunnioittamaan ja ymmärtämään toisten mielipiteitä. Väittelyyn voi kerralla osallistua 2 tai 4 henkeä, jolloin väittelyn voi suorittaa pareittain. Tällöin luotsin kannattaa varmistaa, että jokainen saisi sanottua jotain ja osallistuttua väittelyyn. Muut tarpojat voivat vieressä seurata väittelytilannetta, mutta he voivat osallistua väittelyyn esimerkiksi keksimällä väittelyaiheen tai äänestämällä lopuksi, ovatko he kyseisen väitteen puolella vai sitä vastaan. Väittelyä seuranneet voivat myös antaa rakentavaa palautetta, että mitkä asiat onnistuivat erityisen hyvin ja missä olisi kehittämisen varaa. Jos aikaa haluaa säästää, voi luotsi määrätä ainoastaan muutaman tarpoajan antamaan palautetta väittelijöille. Luotsi voi ohjeistaa väittelyn seuraajia ennen sen alkua kiinnittämään väittelyssä huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin.
  • Puhuivatko väittelijät toistensa päälle?
  • Perusteliko väittelijä oman kantansa?
  • Oliko ilmapiiri asiallinen vai hyökkäävä?
  • Toivatko väittelijät selkeästi oman kantansa ilmi?
  • Mikä oli mielestäsi erityisen hyvää jokaisen väittelyyn osallistuneen osalta?
Ihanne olisi, että jokainen tarpoaja saisi edes kerran olla väittelijä, palautteen antaja ja katsoja/ äänestäjä. Kun väittelyitä on tehty tarpeeksi, kannattaa keskustella yhdessä koko vartion kanssa, mitä uutta he oppivat ja missä tilanteissa he voivat hyödyntää oppimiaan väittely- ja kuuntelutaitoja. Idea: WWF

Lisää vinkki

Liite