Vaeltaja ymmärtää eri kulutustottumusten vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön sekä lähellä että kaukana. Vaeltaja osaa valita tuotteita, joiden vaikutus maapallon ympäristö- ja sosiaalisiin resursseihin on mahdollisimman kestävä.

Valikko

Kestävä kuluttaminen


Tavoite:

Vaeltaja ymmärtää eri kulutustottumusten vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön sekä lähellä että kaukana. Vaeltaja osaa valita tuotteita, joiden vaikutus maapallon ympäristö- ja sosiaalisiin resursseihin on mahdollisimman kestävä.

Kuvaus:

Vaeltaja tutustuu kestävän kehityksen mallin mukaisiin eri ulottuvuuksiin ja pohtii miten ne toteutuvat nykymaailmassa. Hän seuraa viikon ajan omia kulutustottumuksiaan (esim. ruoka, vaatteet ja liikkuminen) ja vertailee niitä vartionsa kanssa. Vaeltaja vertaa tottumuksiaan lisäksi kestävän kehityksen malliin ja pohtii millaisia ympäristö-, talous- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia niillä on. Hän esimerkiksi selvittää millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia valinnoilla on ympäristöön sekä kulutustuotteen tuottaneeseen yritykseen, alihankkijoihin ja niiden työntekijöihin. Vaeltaja pohtii millaisia ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviä kulutustapoja hän voisi ottaa käytäntöön ja testaa niitä myös käytännössä.

Toteutus ja tavoitteet

Pakolliset: Valinnainen
Paikka: koti Kolo
Taitoalueet: Ympäristö
Johtamistaito: Itsensä johtamisen taidot
Kesto: 2 viikkoa
Kasvatustavoitteet: Vastuu elinympäristöstä
Johtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on varmistaa, että kaikki keräävät kulutustottumuksiaan ainakin parin päivän ajan. Vartionjohtaja voi keksiä käytännön tapoja kirjata muistiin ja vertailla kulutustottumuksia. Luotsi auttaa vaeltajia haastamaan itseään ja kulutustottumuksiaan. Hän tukee tarvittaessa vaeltajia muutoksessa ja on valmis myös itse kyseenalaistamaan omia tapojaan.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Kestävä kehitys

Rinnakkaiset

Vinkit

Järjestys: Uusimmat

Lentomatkojen hiilidioksidivaikutuksia kompensoidaan usein erilaisilla kompensaatiojärjestelmillä. Suunnitellessamme U-projektia tai kesälomareissua selvitämme miten nämä järjestelmät toimivat. Minkä takia puita istutetaan lentomatkojen hiilidioksidipäästöjen korvaamiseksi? Avainsanoja tiedon hakemiseen ovat esimerkiksi REDD ja Carbon offset. Miten voimme toteuttaa oman matkamme mahdollisimman kestävästi? Voinko kuluttaa kuinka paljon haluan ja vain kompensoida kaiken jonnekin muualle?

Tutustumme Suosi suomalaista-, Sinivalkoinen jalanjälki- tai muuhun vastaavaan kampanjaan. Vertailemme ruuan teho- ja lähituotantoa.Tutustuttuamme aiheeseen tarkastelemme omia kulutustottumuksiamme, onko osa kulutuksesta luokiteltavissa edellämainittuihin kampanjoihin tai tuotantotapohin. Pohdimme millaisia etuja ja haittoja näistä valinnoista syntyy suomalaiseen ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen. Tarvittaessa teemme muutoksia omiin toimintatapoihimme.

Tutustumme Reilun kaupan, Eettisen kaupan puolesta (Eetti) ryn, Finnwatchin ja Maailmankaupan toimintaan. Tutkimme myös miten kehitysmaiden teollisuuslaitoksissa tapahtuneita onnettomuuksia uutisoidaan länsimaissa. Millaisia etuja liittyy kestävästi tuotettujen tuotteiden suosimiseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ympäristö- ja yhteiskuntavastuun näkökulmista? Entä voiko toiminnasta olla jotain haittaa? Miten itse suhtaudun kyseisiin tuotteisiin?

Kirjaan ylös kulutustottumuksiani esimerkiksi viikon ajan. Tarkastelen perustuvatko tottumukseni ympäristö-, taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin näkökulmiin tai kenties johonkin muuhun. Pohdin syitä tottumusteni takana ja mietin millaisia päätöksiä voisin tehdä kestävämmän tulevaisuuden kannalta.

Tutustun kestävään kehitykseen esimerkiksi ympäristöministeriön internetsivuilla. Mitä tarkoittaa kestävän kehityksen yhteiskuntavastuu? Millainen on suomalainen kestävän kehityksen strategia? Pelaan myös ympäristöministeriön Eväsretki-peliä.

Tuomme lempivaatekappaleemme kokoontumiseen. Tarkistamme, missä tuote on tehty ja merkitsemme sen maailmankartalle. Missä kaikissa maissa vaatteitamme oli tehty? Miksi vaatteita tehdään juuri siellä? Etsimme netistä tietoa siitä, millaisia tehtaita kyseisissä maissa on. Millaisissa oloissa tehtaissa työskennellään? Entä onko vaatteidemme merkit jollakin tavalla huomioineet kestävät työskentelyolosuhteet?

Partiolla on kumppanuuksia eri yrityksien kanssa. Pohdimme keiden kanssa partio voi olla kumppani ja keiden kanssa ei. Mitä ajattelemme partion ja kumppanin arvopohjasta? Mitä viestimme kumppanivalinnoilla jäsenillemme ja muulle yhteiskunnalle? Tutustumme Suomen Partiolaisten ja maailmajärjestöjen kumppanuuksiin ja keskustelemme siitä ovatko kumppanuudet meidän mielestä perusteltuja tai millaisia riskejä niihin voi liittyä.

Lisää vinkki

Lisää liite