Vaeltaja osaa kertoa partion mahdollisuuksista ihmisille, joille partiotoiminta ei ole ennestään tuttua. Hän selvittää, mitä avoin partio tarkoittaa, ja tietää, ketkä partiota harrastavat. Vaeltaja osaa keksiä uusia ja kehittää olemassa olevia ideoita partion esilletuomiseksi erilaisille kohderyhmille.

Valikko

Avoin partio


Tavoite:

Vaeltaja osaa kertoa partion mahdollisuuksista ihmisille, joille partiotoiminta ei ole ennestään tuttua. Hän selvittää, mitä avoin partio tarkoittaa, ja tietää, ketkä partiota harrastavat. Vaeltaja osaa keksiä uusia ja kehittää olemassa olevia ideoita partion esilletuomiseksi erilaisille kohderyhmille.

Kuvaus:

Vaeltaja tutustuu siihen, mitä avoimuus partiossa tarkoittaa. Hän selvittää, miten voisi omassa lippukunnassaan edistää avoimuutta. Vaeltaja järjestää partion markkinointitempauksen tai käynnistää lippukunnassa uuden toimintamallin uusien kohderyhmien mukaan saamiseksi partioon. Hän huolehtii, että uusilla partiolaisilla on joku tukemassa partiopolun alussa.

Tiedot

Pakollisuus Valinnainen
Paikka Kämpällä Kololla Kotona Metsässä Ulkona
Taitoalueet Moninaisuus Partiokulttuuri Viestintä Yhdistystoiminta
Johtamistaito johtamistaito.itsensa-johtamisen-taidot johtamistaito.organisointitaidot johtamistaito.visiointitaidot johtamistaito.vuorovaikutustaidot
Kesto pitkäkestoinen
Kasvatustavoitteet Maailmankatsomus Ryhmässä toimiminen Toisten kunnioittaminen Yhteisöön kuuluminen
Teemat Kiusaaminen
Johtajan tehtävä: Vartionjohtaja huolehtii tehtävien jakautumisesta kaikkien vartion jäsenten kesken. Luotsi tukee vaeltajia tempauksen järjestämisessä tai toimintamallin jalkauttamisessa. Luotsi huolehtii siitä, että vaeltajilla on lippukunnan muun johtajiston tuki. Hän käy vaeltajien kanssa keskustelua siitä, miksi markkinointia tehdään.

Lisätiedot

Aktiviteettiryhmä

Lippukunta

Ryhmän muut aktiviteetit

Toteutusvinkit

Järjestys: Viimeisimmät

Kokoonnumme yhteen miettimään oman lippukunnan perinteitä, solmittuja taustayhteisösopimuksia ja tapoja. Harjoituksessa pyrimme tunnistamaan lippukuntamme ja partion arvoja. Tavoitteena on, että harjoitus auttaa huomaamaan niitä kehityskohtia, jotka estävät sen moninaisia jäseniä voimaan hyvin lippukunnassa. Harjoituksen aluksi jokainen meistä ottaa itselleen keskusteluun roolin. Rooleja ovat esimerkiksi: • Uskontokuntaan kuulumaton samoaja • Islaminuskoinen partion aloittanut sudenpentu • Tarpoja, joka etsii sukupuoli-identiteettiään • Uuden seikkailijan huoltaja • Seurakunnan kirkkovaltuutettuna toimiva akela • Lippukuntaa kasvuun johtava lippukunnanjohtaja • Johtajiston hyvinvoinnista huolta kantava pestijohtaja • Partiojäärä • Kansanedustajaksi ehdolla oleva sampo Mietimme kysymysten kautta, miten oma roolihahmo kokee lippukunnassa seuraavia ilmiöitä. Miten lippukunnassa näkyvät partion arvot ja ihanteet ja mihin ne perustuvat? - symboliikka (esim. partiopaidan käyttö, lippukunnan paraatiperinteet) - yhteiset tilaisuudet (esim. yrjönpäivänjuhla, talvileiri) - sisaruspiirin tavat (esim. sisaruspiirin lopetussanat) - iltahiljentymiset, hartaudet, jumalanpalvelukset (esim. rukous, tunnustukseton iltahiljentyminen) Millaista arvokasvatusta lippukunta antaa? - eri-ikäiset yhdessä vai erikseen (esim. saunavuorot johtajistossa, - sukupuolinormit (esim. tyttöjen ja poikien illat leireillä, tietyt pestit tietyillä tyypeillä, tyttö- ja poikalippukunnat) - seksuaalisuuden moninaisuuskysymykset (esim. samoajaohjelman aktiviteetti) - uskonnolliset kysymykset (esim. kerrotaanko lippukunnassa etukäteen, mitkä tilaisuudet pitävät sisällään uskonnollista sisältöä, onko lippukunnan toiminnassa mahdollista tutustua eri uskontoihin ja katsomuksiin) Millainen on katsomuksellinen ilmapiiri lippukunnassa? - vaikuttaako lippukunnan katsomukselliseen ilmapiiriin esim. taustayhteisö? Onko tässä tekemistä vielä? Mitä SP ohjeistaa tästä? Mitä lippukunnan taustayhteisösopimuksissa on luvattu? - miten katsomuskasvatus näkyy lippukunnan toiminnassa? - saako lippukunnassa toteuttaa itseään myös katsomuksen kautta? Onko ilmapiiri aidosti positiivinen? Harjoituksen jälkeen käymme vielä lyhyen keskustelun siitä, mitä mahdollisia ongelmakohtia harjoituksen aikana nousi esille lippukunnan toimintatavoissa. Teemme konkreettisia ehdotuksia lippukuntamme hallitukselle tai johtajistolle, jotta kyseiset asiat saadaan lippukunnassamme korjattua. Lisäksi kokoamme harjoituksen päätteeksi kolme asiaa, joissa lippukuntamme on onnistunut erityisen hyvin. Ne voi koota myös huoneentauluksi kolon seinälle.

Selvitämme tai kertaamme, mitä partion harrastaminen maksaa. Mitä partion jäsenmaksulla saa? Millainen jäsenmaksu lippukunnalla on ja mitä sillä saa? Mitä kaikki muu (leirit, retket, varusteet) maksaa, kun ne lasketaan yhteen. Entä mistä asioista partiolainen maksaa itse ja mitä lippukunta tai joku muu taho tarjoaa. Mitäs sitten, jos ei rahat riitä? Mistä voi saada tukea partiotoimintaan (lippukunta, piiri, keskusjärjestö, joku muu taho esimerkiksi seurakunta tai kunta). Mietimme miten omassa lippukunnassamme huomioidaan vähävaraisten osallistuminen toimintaan. Jos lippukunnalla ei vielä ole suunnitelmaa tätä aihetta varten, teemme lippukunnalle sellaisen: Missä lippukunta ilmoittaa mahdollisista tukimahdollisuuksista tai vapautuksista jäsenmaksuun ja retkimaksuihin liittyen? Kunnan sosiaalitoimi voi tukea alaikäisten harrastamista – mitä lippukunta voi sopia tämän tai muun tahon, esimerkiksi taustayhteisön, kanssa? Teemme suunnitelman ja annamme sen lippukunnan hallitukselle toteutettavaksi. Perustamme retkivälinelainaamon, jonka välineet voidaan kerätä vaikkapa johtajiston vanhoista retkeilyvälineistä tai budjetoimalla siihen rahaa lippukunnan budjetista. Retkivälinelainaamo helpottaa vähävaraisten osallistumista retkille, kun sen olemassaolosta tiedotetaan kaikissa retkikirjeissä. Teemme lippukunnalle retkikirjepohjan, jota muokataan aina jokaista retkeä varten sopivaksi. Retkikirjepohjassa mainitaan vähävaraisille retkivälinelainaamosta ja ilmoitetaan, että retken johtajalta tai lippukunnanjohtajalta voi anoa vapautusta retkimaksusta. Huolehdimme siitä, että vapautuskäytäntö linjataan lippukunnan hallituksessa tai johtajaneuvostossa. Lähde: Yhteiseen partioon

Arvioimme oman lippukuntamme toiminnan esteettömyyttä. Kuinka helppoa tai vaikeaa eri rajoitteiden kanssa on päästä kololle? Missä muualla toimintaa tapahtuu, kuinka esteettömyys toteutuu siellä? Voimme testata esteettömyyttä käytännössä esimerkiksi sitomalla silmät tai kulkemalla kainalosauvojen kanssa. Kun kokeilu on tehty, pohdimme, ketä kaikkia esteettömyys hyödyttää. Pohdimme myös koko lippukunnan johtajiston kesken mahdollisuutta sisuvartion perustamiseen lippukuntaan tai yhdessä alueen muiden lippukuntien kanssa. Lisätietoa sisuryhmän perustamisesta löytyy esimerkiksi nettisivulta lippukunta.partio.fi. Lähde: Yhteiseen partioon

Tutustumme esteettömyyden toteutumiseen lähiympäristössään. Yritämme suorittaa johtajan antamat tehtävät esimerkiksi silmät sidottuina, yhdellä kädellä tai pyörätuolissa istuen. Pyörätuolin voi yrittää saada lainaksi esimerkiksi oman kunnan terveyspalveluiden apuvälinepalveluista. Hyviä tehtäviä ovat esimerkiksi kololle saapuminen, vessassa käyminen tai (helpon) aterian valmistaminen ja syöminen. Entä miten onnistuu ruokakaupassa käyminen? Kun jokainen meistä on saanut kokeilla tehtävän tekemistä, pohdimme yhdessä, mitä muita arkisia asioita rajoitus voisi hankaloittaa. Otamme myös selville, millaisia apuvälineitä ja yhteiskunnallisia ratkaisuja on. Pyrimme tekemään muutoksia esimerkiksi kololla, jotta tilassa liikkuminen on kaikille esteetöntä. Lähde: Yhteiseen partioon

Selvitämme mitä on sisupartio. Etsimme lähimpänä meitä toimivan sisuryhmän ja mmenemme pitämään kokouksen heille tai heidän kanssaan. Voimme myös osallistua esimerkiksi piirin järjestämään sisupartiotapahtumaan. Tietoja sisupartiotoiminnasta saa ainakin jokaisen partiopiirin nettisivuilta. Pohdimme johtajiston kanssa mahdollisuutta sisuvartion perustamiseen lippukunnassa tai yhdessä alueen muiden lippukuntien kanssa. Lisätietoa sisuryhmän perustamisesta löytyy esimerkiksi sivustolta lippukunta.partio.fi. Lähde: Yhteiseen partioon

Kerromme partiosta lähikoulun henkilökunnalle, kuten opettajille, terveydenhoitajille, kuraattoreille ja koulunkäynnin ohjaajille (ns. oppilashuoltoryhmä). Tuomme esille, että partio on edullinen ja monipuolinen harrastus kaikenlaisille lapsille ja nuorille. Partiossa aikuiset vastaavat toiminnasta ja uusia kavereita on helppo saada.

Järjestämme uusia jäseniä houkuttelevan markkinointitempauksen. Järjestämme esimerkiksi Partioviikolla kaikille avoimia koloiltoja tai eskari- tai koulukampanjan. Teemme kauden aloitustapahtumasta tempauksen tai järjestämme kauden alussa vanhempainillan, jossa kerromme partiotoiminnasta tarjoten tietoa mahdollisuudesta harrastaa partiota lapsena mutta myös aikuisena.

Markkinoimme vaeltajavartiomme toimintaa esimerkiksi opiskelukavereillemme ja yritämme saada vähintään yhden uuden vaeltajan vartioon. Huomioimme, mitä uuden jäsenen tuleminen ryhmään vaatii ryhmän toiminnalta, jotta uusi jäsen pääsee mukaan toimintaan.

Käymme kertomassa lukion tai ammattikoulun rehtorille samoajien ryhmäohjaajakoulutuksesta ja perustelemme, miksi siitä pitäisi saada opintopisteitä. Valmistaudumme etukäteen ja otamme tarvittavat materiaalit mukaan. Jälkeenpäin kerromme omassa lippukunnassa, miten onnistuimme.

Kokoamme erilaisten ihmisten kuvia sanoma- ja aikakauslehdistä tai netistä. Pohdimme vartion kanssa kuinka todennäköisesti kyseinen henkilö on partiossa esimerkiksi sijoittamalla kuvia ympyrän sisään, rajalle tai ulkopuolelle. Mietimme miksi sijoitimme henkilöt kyseisellä tavalla ja kiinnitämme erityisesti huomiota niihin, joita emme näe partiolaisina - miksi näin? Miten voisimme saada heidät partiolaisiksi?

Lisää vinkki

Liite