Katsomuskasvatus partiossa

SP-FS on järjestönä uskonnollisesti sitoutumaton ja toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. 
Partioliikkeeseen kuuluu oman uskon tai muun katsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Katsomus-käsitteellä tarkoitetaan yksilön uskonnollista tai ei-uskonnollista maailmankatsomusta.

Suomen Partiolaisten toiminnassa tehdään kasvatustyötä, joka koskettaa ihmisen hengellistä ja henkistä ulottuvuutta. Tässä esitellään punaista lankaa, mikä yhdistää partiokasvatuksen hengelliseen ja henkiseen ulottuvuuteen liittyvää kasvatusta eri ikäkausilla. Sivuston sisältö pohjautuu Partion katsomuskasvatus 2018-2030 lausuntoon, joka löytyy täältä.

Katso video: henkisyys, hengellisyys ja katsomus partiossa!

Uudet termit: katsomus ja katsomuskasvatus

Katsomuskasvatuksella kuvataan partiossa annettavaa kasvatusta, jossa lapsi rakentaa suhdetta siihen mikä on pyhää; elämän merkitykseen. Mitä tämä tarkoittaa?

Katsomus on ihmisen tapa ymmärtää elämää. Katsomus, toiselta nimeltään vakaumus, on identiteetin osa, johon yhdistetään esimerkiksi termit uskonto, spiritualiteetti ja eettiset arvot. Vakiintunut katsomus vaikuttaa ihmisen käsityksiin elämästä ja toimintaan, esimerkiksi tapaan toimia yhteiskunnassa ja suhteessa toisiin ihmisiin.

Spiritualiteetti (käsitys pyhästä ja omasta suhteesta siihen) sekä etiikka (arvot) määrittävät ihmisen käsitystä itsestään sekä suhteesta yhteiskuntaan. Uskonto ja aate ovat vakiintuneita tapa toteuttaa henkisyyttä ja hengellisyyttä ihmisryhmässä. Näistä rakennusaineista muodostuva katsomus on ihmisen näkemys itsestä ja omasta suhteesta maailmaan.

Katsomuskasvatus on termi, olla on päätetty kutsua ihmisen henkistä ja hengellistä kasvua edistävää kasvatusta.  Nimike sisältää kaikki jäsenistön katsomukset ja kuvaa niille yhteisesti annettavaa kasvatusta.

Katsomuskasvatuksen tarkoitus on tuottaa maailmaan yksilöitä, jotka ymmärtävät ja osaavat ilmaista itseään ja pärjäävät elämässä. Kun oma katsomusidentiteetti ja se, mihin turvaa, on rakennettu, sitä voi paremmin hyödyntää tasapainoisen elämän osana ja elämän kriisitilanteissa. Myös rauhan tuominen yhteiskuntaan suuressa tai pienessä mittakaavassa on katsomuskasvatuksen ytimessä. Katsomusdialogiset taidot on mahdollista ottaa käyttöön, kun suhde katsomukseen on luonnollinen ja varma.

Partion katsomuskasvatus Suomessa

Peruskirjan kasvatustavoitteet

Suomen Partiolaisten kasvatustavoitteiden mukaan partiolaisella on tavoitteena kasvaa neljässä suhteessa: suhteessa itseen, toiseen, luontoon ja yhteiskuntaan. Partioliikkeen toimintaa Suomessa ohjaa maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, muihin ihmisiin ja omaan itseen (Duty to God, Duty to Others ja Duty to Self).

Katsomuskasvatuksen näkökulmasta Suomen Partiolaisten peruskirja ohjaa partiolaista suhtautumaan myönteisesti uskontoihin, etsimään omaa vakaumustaan ja toteuttamaan sitä esimerkiksi oman katsomusyhteisönsä parissa. Tavoitteena on, että nuori rakentaa katsomustansa (myös) partiossa ja pääsee reflektoimaan sitä vertaisten kanssa; että nuori on aktiivinen kansalainen ja toteuttaa vakaumustaan katsomuksellisen taustayhteisönsä parissa; ja että nuori suhtautuu kunnioittaen uskontoihin ja saa taitoja käydä katsomus- ja kulttuuridialogia.

Partiolainen kasvatetaan maailmanjärjestön mukaan katsomukseen, jossa “mahdollisuus jumaluuden olemassaoloon on totta yhtä paljon kuin mahdollisuus, että jumaluutta ei ole tai että se on monimuotoinen”. Näin partiolainen kasvaa asenteeseen, jossa toisen katsomuksen on mahdollista olla totta. Tämä mahdollistaa toisen katsomuksen kunnioittamisen, eli dialogitaitojen lähtötilanteeseen. Partiolaiset pyrkivät rakentamaan maailmaan rauhaa esimerkiksi käymällä kulttuurien ja uskontojen välistä rakentavaa dialogia.

Lippukunnan katsomuksellinen ilmapiiri taustayhteisösopimuksen näkökulmasta

SP-FS voi solmia yhteistyösopimuksia eri uskontokuntien kanssa. Näiden sopimusten tarkoituksena on edistää uskonto- ja katsomuskasvatuksen asemaa osana SP-FS:n tarjoamaa partiokasvatusta sekä sopia yhteistyön periaatteista. Myös lippukunnat voivat solmia taustayhteisösopimuksia. Lippukunnat, joiden taustayhteisönä on tunnustuksellinen uskontokunta, antavat ensisijaisesti sen tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta huomioiden kuitenkin jäsentensä uskontojen ja katsomusten moninaisuuden. Lippukunnat, joilla ei ole uskonnollista taustayhteisöä, tukevat muutoin jäsentensä uskonnollista tai katsomuksellista kasvua.

Ev.lut. kirkon lisäksi hengellisenä taustayhteisönä voi toimia esim. Suomen ortodoksinen kirkko, vapaakirkko tai NMKY/NNKY.

Nykytilanne ja tuleva: katsomustaitojen kolmijako vuosille 2018-2030

Tällä hetkellä katsomuskasvatusta tehdään partiossa, mutta aihe koetaan myös problemaattiseksi: miten kaikki katsomukset otetaan huomioon, ja tuleeko ryhmänjohtajalla olla erityisiä taitoja katsomuskasvatukseen? Epävarmuus omasta katsomuksesta tai katsomustaidoista voi tehdä katsomuskasvatuksesta varovaista tai jopa johtaa päätökseen jättää katsomuskasvatus lippukuntatyöskentelystä pois. Tämä on kuitenkin maailmanjärjestön ja Suomen Partiolaisten kasvatustavoitteiden vastaista ja jättää tärkeän identiteetin rakentamisen osan pois kasvatuksesta.

Onkin parempi tuoda esiin muutamia tärkeitä periaatteita katsomuskasvatuksesta ja tuoda aihetta tutummaksi. Vuosille 2018-2030 on myös jäsennelty uusi tapa nähdä katsomuskasvatus: se on jaettu kolmeen aihe- ja taitoalueeseen, jotka heijastavat maailmanjärjestön tavoitteita Duty to God:sta. Esiin tuodaan myös muutamia ajatuksia ryhmänjohtajan tehtävästä.

Ryhmänjohtajan tehtävä

Katsomuskasvatustyötä ohjaa ryhmänjohtaja, jolla tulee olla varsinkin identiteetin rakentamisen ja dialogitaitojen muodostamista varten ohjaamisen taitoja. Ryhmänjohtajalla itsellään saa olla vakiintunut oma katsomus, mutta oman katsomuksensa välittämisen sijaan hän keskittyy vertaisten kesken tapahtuvaan ryhmän jäsenten henkilökohtaiseen katsomustyöhön. Ryhmänjohtaja kasvattaa yksilöitä katsomustaitoihin, välittäen partion yhteisiä arvoja ja peruskirjan kasvatustavoitteita.

Katsomustaitojen kolmijako

Katsomustaitojen kolmijako on uusi katsomustaitojen aihe- ja taitoaluejako. Se pohjimmiltaan perustuu maailmanjärjestön ohjeistukseen siitä, että partiossa tarjotaan nuorelle mahdollisuuksia rakentaa katsomuksellista identiteettiä; toteuttaa sitä; ja oppia käymään katsomus- ja kulttuuridialogia.

• Katsomustaitojen kolmijako ovat lyhyesti seuraavat:
  A. Katsomusidentiteetin rakentamisen taidot
  B. Katsomusidentiteetin toteuttamisen taidot
  C. Katsomusdialogiset taidot

Perusteita kolmijaon osioilla

Rakentaessaan katsomusidentiteettiään lapsi tai nuori muodostaa käsityksiä elämästä. Katsomusidentiteetti rakentuu suhteessa olemassa oleviin katsomusjärjestelmiin, kuten uskontoihin tai aatteisiin, sillä niillä on vakiintuneita tapoja ja käsityksiä katsomuksesta. Oman katsomusidentiteetin muodostumiseksi moninaisissa ympäristöissä on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat kokemuksia erilaisista uskontoihin ja aatteisiin liittyvistä toimintakulttuureista. Partiomenetelmään kuuluu tekemällä oppiminen (learning by doing), ja partiossa opitaan tekemällä ja kokemalla. Oma katsomusidentiteetti rakentuu esimerkiksi tutustumalla omaan taustaan, muodostamalla mielikuva siitä kuka minä olen, ja vertaamalla sitä toisten kanssa. Partioryhmä voi tutustua ryhmänsä ulkopuolisiin uskontoihin ja aatteisiin ja keskustella kokemuksistaan vertaisryhmän kesken, tai partioryhmä voi tutustua ryhmän sisäiseen monikulttuurisuuteen, ja rakentaa ryhmänjäsenten identiteettiä vertailun ja keskustelun kautta.

Kun partiolainen on saanut mahdollisuuden rakentaa identiteettiään ja tunnistanut sen toteuttamisen tavat, toteuttamisen taitoja ovat katsomuksen käyttämisen taidot. Katsomukset (uskonnot, aatteet tai näihin kuulumattomat ymmärrykset elämästä) koetaan myönteisenä ja ihmiselle voimavaroja antavana asiana elämässä. Katsomusidentiteetin rakentumisen tavoitteena on yksilöt, jotka löytävät katsomuksestaan voimavaroja elämän eri tilanteisiin, kuten suruun tai omaan tien toteuttamiseen. Toteuttamisen taito tarkoittaa myös uskallusta iloita omasta katsomuksesta ja tuoda sitä esiin, jolloin yksilö tuottaa ympäristöön katsomustaan myös muiden rikkaudeksi. Tämä edistää monikulttuurisuutta ryhmässä. Partiossa iloitsemisen taitoja ovat esimerkiksi uskallus luonnollisella tavalla olla iloinen omasta ja muiden katsomusidentiteetistä. Partiossa opetellaan myönteistä suhtautumista uskontoon ja aatteeseen. Ryhmään esimerkiksi luodaan ilmapiiri, jossa suhtaudutaan myönteisesti eri uskontojen läsnäoloon ryhmässä.

Katsomusdialogiset taidot ovat taitoja kommunikoida toisten kanssa omaan katsomukseen liittyvistä näkemyksistä sekä hyväksyä ja ymmärtää muiden katsomuksia. Katsomusdialogilla tarkoitetaan keskustelua, ymmärtämistä, kunnioittamista ja yhteistyötaitoja. Partiolaisen yhtenä päämääränä on rakentaa rauhaa yhteiskuntaan, ja yksi tärkeimmistä tekijöistä on näkemys siitä, että erilaisuus ei ole uhka vaan mahdollisuus. Katsomusten lukutaito on yksi nyky-yhteiskunnassa tarvittavista kansalaistaidoista. Dialogitaitoinen lippukunta tekee partiosta uskottavan ja luotettavan kasvatusjärjestön, johon eri uskonnoista ja aatteista tulevien on turvallista tulla katsomuksesta riippumatta. Muihin katsomuksiin tutustuminen auttaa myös hälventämään niitä pelkoja, joita usein aiheettomastikin liittyy meille tuntemattomiin ja outoihin asioihin. Auttaa, kun tietää ihmisen taustasta, kielestä, uskonnosta ja kulttuurista, mutta lopullinen ymmärrys avautuu vasta kohtaamalla ihminen yksilönä, keskustelemalla hänen kanssaan ja katsomalla hänen tekojaan.